Artikkelin Ajattelu on taitolaji kommentit http://ajattelunammattilainen.fi/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji/ Wed, 30 May 2012 09:33:04 +0000 hourly 1 http://wordpress.com/ Kirjoittaja: Lauri Järvilehto http://ajattelunammattilainen.fi/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji/#comment-33 Fri, 24 Jul 2009 13:54:21 +0000 http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji#comment-33 Tarkoitan "pään sisällä" -ilmaisulla pääasiassa sitä, miten ajattelu yleensä koetaan. Kyseessä ei ole mielenfilosofinen tai psykologinen kannanotto. Pyrin välttämään tässä blogissa akateemista ilmaisua yleistajuisuuden vuoksi. Pääasiassa keskittynen enimmäkseen käytännönläheisyyteen, tarvittaessa teoreettisuuden kustannuksella. Tästä syystä jotkut ilmaisut jäävät vähemmän tarkkarajaisiksi.

Sinänsä olen kyllä huomioistasi pääosin samaa mieltä. Palannen systeemiteoreettisemman ilmaisun pariin tuonnempana, esimerkiksi näiden extended mind -sovellusten parissa.

]]> Kirjoittaja: timo http://ajattelunammattilainen.fi/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji/#comment-32 Fri, 24 Jul 2009 12:21:19 +0000 http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji#comment-32 Minusta sinänsä hyvässä pohdiskelussasi on ristiriita tai ainakin epäselvyys: et ilmeisesti kannata ajatusta, että ajattelu olisi pään sisäistä toimintaa ('aivoni ajattelevat'), mutta kuitenkin toteat, että ajattelu on keskittymistä pään sisäisiin prosesseihin. Jos jälkimmäinen pitää paikkansa, eikö ajattelu ole silloin juuri aivojen toimintaa? Vai mitä muuta lause tarkkaan ottaen tarkoittaisi?

Itse ajattelen siten, että ajattelu ei ole sen enempää pään sisäistä toimintaa kuin muukaan toiminta. Aivot ovat tämän prosessin osa, mutta siihen kuuluvat myös kehon muut osat (vrt Wittgenstein: ajattelen käsilläni) ja tietysti myös muut ihmiset,jotka olennaisesti ohjaavat ajatteluani (kuten tämän kommentin kirjaoittamisessa). Emme siis voi tarkkailla 'pään sisäisiä' prosesseja, sillä juuri nämä prosessit ovat ajattelun osatekijä. Sen sijaan voimme olla tietoisia ajattelun lopputuloksista, siitä, minkä muotoilemme kielen avulla. Juuri tästä syystä emme useinkaan voi tietää, mitä tarkkaan ottaen ajattelemme tai miten olemme ajattelun avulla jonkin ongelman ratkaisseet. Voimme suunnata ajattelua, mutta emme määrätä sen etenemistä, kuten aivan oikein toteat.

Koska ajattelu on koko toimintatilanteen (tai sanoisin: eliö-ympäristö -järjestelmän) käsittävä prosessi, se on myös uudelleen organisoitumista eli muuttumista. Tässä mielessä ajattelu on aina konkreettista ja tulee näkyviin toiminnan tuloksissa.

Ajattelu on tosiasiassa vaarallista, minkä ovat hyvin oivaltaneet kaikki totalitaaristen valtioiden johtajat. Ajattelu ei viime kädessä voi koskaan jäädä piiloon, vaan se tulee väistämättä esiin ihmisen käyttäytymisessä. Siten ei ole suinkaan samantekevää mitä ja miten ajattelemme. Tästä syystä myös filosofin työ on erityisen tärkeää!

]]>