<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:georss="http://www.georss.org/georss" xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Mitä luovuus on? kommentit</title>
	<atom:link href="http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 10 Sep 2010 18:43:27 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.com/</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Rautaisannos hidasta aikaa lataa akut uuteen vuoteen &#171; Ajattelun ammattilainen</title>
		<link>http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/#comment-129</link>
		<dc:creator>Rautaisannos hidasta aikaa lataa akut uuteen vuoteen &#171; Ajattelun ammattilainen</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 21 Dec 2009 09:26:58 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/?p=260#comment-129</guid>
		<description>[...] verkottuminen mahdollistaa yhä rikkaamman ja luovemman ajattelutyön. Samalla ajattelun ulkoistaminen mahdollistaa stressittömän keskittymisen käsillä [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[...] verkottuminen mahdollistaa yhä rikkaamman ja luovemman ajattelutyön. Samalla ajattelun ulkoistaminen mahdollistaa stressittömän keskittymisen käsillä [...]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Lauri Jarvilehto</title>
		<link>http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/#comment-96</link>
		<dc:creator>Lauri Jarvilehto</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 07 Nov 2009 10:45:11 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/?p=260#comment-96</guid>
		<description>Ari-Pekka,

Kiitos mielenkiintoisista kysymyksistä! Tässä muutama näkökulma

1) Kyllä ihminen voi olla rutinoituneesti luova. Kuten Koivulahti huomauttaa, on luovilla aloilla paljon ihmisiä, jotka ovat jännän konservatiivisesti luovia: *kaikki* pitää aina tehdä itsepintaisesti eri tavalla kuin muut tekevät. Tällaisesta ei nähdäkseni seuraa usein kovinkaan tasokasta jälkeä: mestariteoksen synnyttäminen edellyttää myös keskittymistä ja rakentamista.

Mutta toki luova voi olla suhteessa siihen, millä tavalla on luova, esimerkiksi kehittämällä uusia luovan työn metodeja ja prosesseja. Tällaisesta &quot;metaluovuudesta&quot; on kyse esimerkiksi erilaisissa luovuusoppaissa.

2) Nähdäkseni taiteellisuus määrittyy sosiaalisemmin kuin luovuus. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan luovuus määrittyy aina sosiaalisesti. Itse olisin taipuvainen väittämään, että luovuuteen liittyy tarkoituksenmukaisuuden kriteeri, mutta että se ei välttämättä ole aina sosiaalinen. Jos siis silppuat paperia, se ei vielä ole luovaa. Mutta jos sillä on sinulle merkitys, se on – riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Näin taiteellisuudelle voisi varata sitten tämän laajemman sosiaalisen merkityksen: paperisilppu on taiteellista vasta kun sen voi ripustaa MoMA:n seinälle.

Tällä tavoin määriteltynä luova voi olla olematta taiteellinen silloin, jos ei ole olemassa sosiaalista kenttää, johon itselle tarkoituksenmukainen työ kytkeytyisi. Kyse on siis &quot;väärinymmärretyistä&quot; taiteilijoista. Taiteellisuutta taas on hankala hahmottaa ilman luovuutta; tämä olisi kai mahdollista vain jos täysin sattumanvarainen ilmiö nostettaisiin taiteellisessa yhteisössä arvoon. En ensi hätään keksi, miten tällaista tapahtuisi. (Viisivuotiaatkin toimivat mitä luovimmin synnyttäessään taidepalkittuja teoksiaan :)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Ari-Pekka,</p>
<p>Kiitos mielenkiintoisista kysymyksistä! Tässä muutama näkökulma</p>
<p>1) Kyllä ihminen voi olla rutinoituneesti luova. Kuten Koivulahti huomauttaa, on luovilla aloilla paljon ihmisiä, jotka ovat jännän konservatiivisesti luovia: *kaikki* pitää aina tehdä itsepintaisesti eri tavalla kuin muut tekevät. Tällaisesta ei nähdäkseni seuraa usein kovinkaan tasokasta jälkeä: mestariteoksen synnyttäminen edellyttää myös keskittymistä ja rakentamista.</p>
<p>Mutta toki luova voi olla suhteessa siihen, millä tavalla on luova, esimerkiksi kehittämällä uusia luovan työn metodeja ja prosesseja. Tällaisesta &#8220;metaluovuudesta&#8221; on kyse esimerkiksi erilaisissa luovuusoppaissa.</p>
<p>2) Nähdäkseni taiteellisuus määrittyy sosiaalisemmin kuin luovuus. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan luovuus määrittyy aina sosiaalisesti. Itse olisin taipuvainen väittämään, että luovuuteen liittyy tarkoituksenmukaisuuden kriteeri, mutta että se ei välttämättä ole aina sosiaalinen. Jos siis silppuat paperia, se ei vielä ole luovaa. Mutta jos sillä on sinulle merkitys, se on – riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Näin taiteellisuudelle voisi varata sitten tämän laajemman sosiaalisen merkityksen: paperisilppu on taiteellista vasta kun sen voi ripustaa MoMA:n seinälle.</p>
<p>Tällä tavoin määriteltynä luova voi olla olematta taiteellinen silloin, jos ei ole olemassa sosiaalista kenttää, johon itselle tarkoituksenmukainen työ kytkeytyisi. Kyse on siis &#8220;väärinymmärretyistä&#8221; taiteilijoista. Taiteellisuutta taas on hankala hahmottaa ilman luovuutta; tämä olisi kai mahdollista vain jos täysin sattumanvarainen ilmiö nostettaisiin taiteellisessa yhteisössä arvoon. En ensi hätään keksi, miten tällaista tapahtuisi. (Viisivuotiaatkin toimivat mitä luovimmin synnyttäessään taidepalkittuja teoksiaan <img src='http://s.wordpress.com/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Koivulahti</title>
		<link>http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/#comment-95</link>
		<dc:creator>Koivulahti</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 07 Nov 2009 09:46:00 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/?p=260#comment-95</guid>
		<description>Ari-Pekan kysymykset ovat aika kiintoisia! 

Mainosmiehenä olen törmännyt useinkin sellaisiin ihmisiin, jotka tuntuvat olevan aina luovia, olipa asia mikä hyvänsä. Tällä alalla sellainen lähtökohtainen &quot;änkyrä-asenne&quot; on melkeinpä enemmän sääntö kuin poikkeus. Etenkin mitä tulee copyihin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Ari-Pekan kysymykset ovat aika kiintoisia! </p>
<p>Mainosmiehenä olen törmännyt useinkin sellaisiin ihmisiin, jotka tuntuvat olevan aina luovia, olipa asia mikä hyvänsä. Tällä alalla sellainen lähtökohtainen &#8220;änkyrä-asenne&#8221; on melkeinpä enemmän sääntö kuin poikkeus. Etenkin mitä tulee copyihin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ari-Pekka Lappi</title>
		<link>http://ajattelunammattilainen.fi/2009/11/06/mita-luovuus-on/#comment-94</link>
		<dc:creator>Ari-Pekka Lappi</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 06 Nov 2009 18:29:01 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://ajattelunammattilainen.wordpress.com/?p=260#comment-94</guid>
		<description>Utelen mielenkiinnosta:

1) Onko luovuus mielestäsi - tai voiko se olla - itsestään parkiintunut ajatusprosessi? Siis voiko ihminen olla rutinoituneesti luova? Jos luovuus on kaavoja rikkova ajatusprosessi, joka tuottaa jotain uutta (jne.): Voiko olla luova suhteessa siihen, millä tavalla tai missä mielessä on luova?

2) Mikä on mielestäsi luovuuden ja taiteellisuuden välinen suhde? Voiko ihminen olla erittäin taiteellinen olematta pätkän vertaa luova? Voiko ihminen olla erittäin luova olematta pätkän vertaa taiteellinen?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Utelen mielenkiinnosta:</p>
<p>1) Onko luovuus mielestäsi &#8211; tai voiko se olla &#8211; itsestään parkiintunut ajatusprosessi? Siis voiko ihminen olla rutinoituneesti luova? Jos luovuus on kaavoja rikkova ajatusprosessi, joka tuottaa jotain uutta (jne.): Voiko olla luova suhteessa siihen, millä tavalla tai missä mielessä on luova?</p>
<p>2) Mikä on mielestäsi luovuuden ja taiteellisuuden välinen suhde? Voiko ihminen olla erittäin taiteellinen olematta pätkän vertaa luova? Voiko ihminen olla erittäin luova olematta pätkän vertaa taiteellinen?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
