Näin rakennat itsellesi flow-kanavan

Flow-tilaa tutkineen psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow edellyttää neljää asiaa:

  1. Pystyt keskittymään toimintaasi
  2. Saat toiminnastasi välitöntä palautetta
  3. Toimintasi on merkityksellistä
  4. Tehtävä ja taitosi ovat tasapainossa

Olen kirjoittanut tässä blogissa jo paljon ensimmäisistä kolmesta kohdasta. Keskittymiseen ja palautteeseen on oivallinen apu ajattelunhallinta. Toiminnan merkityksellisyyteen auttaa puolestaan esimerkiksi kutsumuskartan tekeminen. Tehtävien ja taitojen rajapinnassa löytyy puolestaan kasvun ja kehityksen flow-kanava: ihmisenä toimimisen optimitila. Sen ylläpitäminen puolestaan vaatii vähän erilaisia niksejä.

Jos tekeminen on liian helppoa, seuraa tylsistyminen. Jos taas puuha on hankalaa, seuraa turhautuminen. Kumpikin tila vaatii erilaiset aseet. Flow-kanavan ylläpitämistä varten  kannattaakin rakentaa sellainen toimintaympäristö, jossa sinulla on käsillä koko ajan sellaiset työvälineet, joilla kampeat itsesi turhautumis- tai tylsistymissektorista takaisin flow-kanavaan.

Jos tehtävä on liian vaikea tai viretilasi on alhainen, ei pään seinään lyöminen auta. Tehokasta on sen sijaan ottaa lyhyet nokkaunet tai tehdä pieni kävelylenkki. Hämmästelen kerta toisensa jälkeen sitä, miten valtava vaikutus varttitunnin kävelylenkillä on viretilaan silloin, kun löydän itseni turhautumissektorista. Lisää virtaa voi saada myös urheilusta tai sisällöllisestä tietokonepelistä. Addiktoivat ajantappopelit vain lisäävät turhautumista, mutta hieman ongelmanratkaisukykyä vaativat pelit, kuten esimerkiksi Contre Jour tai Cut the Rope voivat auttaa pois väsymystilasta.

Tylsistymissektoriin auttaa puolestaan se, että rakennat itsellesi rikkaan ympäristön, jossa on riittävän laajalla skaalalla virikkeitä. Tärkeää on siis, että pystyt tarvittaessa haastamaan itseäsi viretilaasi sopivalla tasolla. Kyse on itse asiassa ihan samasta asiasta kuin lasten oppimisympäristössä, josta kirjoitin viime syksynä. Saman tempun voi tehdä aikuisenakin.

Kannattaa siis pitää käsillä jatkuvasti esimerkiksi hyviä kirjoja, tuoreita aikakauslehtiä ja vaikkapa sarjakuvia. Näissä samoin kuin peleissä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että materiaalissa on myös sisältöä. Toisin sanoen, Harlekiinikirjat ja Aku Ankka eivät todennäköisesti haasta riittävästi nostaakseen flow-tilaan, mutta kirjallisuusklassikot tai vaikkapa Bone- ja Return of the Dapper Men -sarjakuvat sen sijaan auttavat tehokkaasti pois tylsistymissektorista. Applen ja Googlen digitaaliset ekosysteemit ovat loistavia tällaisen oppimisympäristön rakentamiseen: iPadilla kirjahylly kulkee mukanasi.

Kun tunnistat itsesi turhautumis- tai tylsistymissektorista ja otat oikeat työvälineet käyttöön, löydät itsesi tuossa tuokiossa flow-kanavasta. Jos vielä siivoat työmuistiisi tilaa esimerkiksi ajattelunhallinnan avulla, huomaat pian, että flow-tila on sinulle samalla tavalla arkipäivää kuin pienille lapsillekin.

PS. Parin viikon päästä 24.1. ilmestyvässä esikoiskirjassani Tee itsestäsi mestariajattelija löytyy lisää vinkkejä flow-tilaan pääsemiseksi. Tutustu kirjaan täältä.

5 thoughts on “Näin rakennat itsellesi flow-kanavan

  1. Tämä on mielenkiintoinen artikkeli flowhun pääsemisestä. Ikävä vain, että vieläkin liian monessa paikassa mitataan body timeä brain timen sijaan. Eli tärkeintä on fyysisesti läsnä.

    Olen kuullut jollakin konsultointikeikalla, että työpöytäni on asiattoman sekainen ja sisältää liikaa myös työn ulkopuolisia asioita kuten esimerkiksi itseä virkistävää lukemista. tai että musiikkimakuni ei sovi työpaikan imagoon.

    Itse olen viimeaikoina tottunut käyttämään erilaista taustamusiikkia muusta maailmasta irtaantumiseen ja myöskin erilaisten työvireiden löytämiseen. varsinkin opiskelussa olen huomannut harjoitustöitä tehdessä että kun asiat on saatu selvitettyä ja on kirjallisen työn aika, niin sopivan nopealla musiikilla syntyy nopeasti tekstiä.

    Työympäristön vaikutus työtehoon tunnustetaan ja tiedetään, että sen menetttäminen tulee kalliimmaksi kuin inspiroivan ympäristön salliminen. Mutta siltikin nuo pienet perusasiat puuttuvat monesta paikasta. Eli kerätään vain rusinat pullasta esim. työmenetelmiä ja työpisteitä suunniteltaessa, mutta unohdetaan niiden muiden osien vaikutus kokonaisuuteen.

    Ja hups, meninpä hiukan aiheen ulkopuolelle, mutta työelämässä flow:n tuhoaminen on todella helppoa alkean siitä että mitataan body timeä ja loppuen siihen, että kuvitellaan kaikkien työtehon syntyvän samanlaisessa tilassa kuin pomon :)

    Kuhan taasen sekoilen, Kari…

    P.S. Huomasin, että flowhun pääseminen on helpompaa vanhassa TKK:n kirjastossa kuin negatiivista energiaa pursuavassa toimistossa. TKK:ssa varmaan opiskelijoiden positiivinen asenne tarttuu :)

  2. Taas kerran aevan loistavaa ja inspiroivaa juttua. Lisäisin tuohon listaan Ajattelun Ammattilaisen lukemisen, itse olen taas aivan liekeissä ja nyt töihin!

  3. Päivitysilmoitus: Miten tietokonepelit vaikuttavat ajatteluun? | Ajattelun ammattilainen

  4. Päivitysilmoitus: Fiilis- se lopullinen tuotantotekijä | Cowboy Koodarin päiväkirja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s