Miten piraatti selätetään?

Suomalainen tekijänoikeusrintama teki viime viikolla hämmästyttävän kömpelön liikkeen verkkopiratismia vastaan. Pitkän oikeustaistelun jälkeen tekijänoikeusjärjestöt saivat yhden suomalaisoperaattorin, Elisan, blokkaamaan tunnetun Pirate Bay -sivuston tilaajiltaan. Tämä onneton siirto kuvastaa hyvin, minkälainen sukupolvien kuilu tekijänoikeuskamppailussa vallitsee.

Pitkä ja kallis yhden verkko-osoitteen kaatamiseksi pystytetty oikeusjuttu kertoo nähdäkseni siitä, ettei tekijänoikeuksia puolustavilla tahoilla ole lainkaan realistista käsitystä siitä, miten verkko toimii. Elisan blokin kierto vaatii nimittäin muutaman sekunnin. Konstit löytyvät googlaamalla. Blokilla ei ole edes symboliarvoa: päin vastoin, tällaiset temput toimivat ilmaisena mainoksena piraattisivustolle.

Piratismi on kuitenkin merkittävä ongelma aineettomien tuotteiden
tekijöille.

Viime kädessä kaikkien etua palvelee löytää ratkaisu aineettoman pääoman lailliseen digitaaliseen jakeluun – myös piraattien. Jos kukaan ei maksa muusikolle tai filmintekijälle palkkaa, ei mitään piratoitavaakaan liiku aalloilla. Hämmentävää tilanteessa on kuitenkin se, että samalla kun tekijänoikeusjärjestöt käyvät toivotonta sotaansa tuulimyllyjä vastaan, on ratkaisu jo olemassa.

Ratkaisu on simppeli, ja se on sama, jota kaikki verkkotoiminnasta jotain tietävät ovat rummuttaneet jo vuosia: toimivan kaupallisen palvelun kehittäminen. Ihmiset maksavat mielellään sellaisesta palvelusta, johon he luottavat ja jota on mukava ja helppo käyttää.

Apple on tehnyt tällä alalla pioneerin työtä jo vuosia. Onkin hämmentävää, että samalla kun tekijänoikeusjärjestöt RIAA ja IFPI kaatavat miljoonia täysin yhdentekeviin oikeusjuttuihin, kuittaa Apple 4 miljardin dollarin vuosivoitot myymällä aineetonta pääomaa digitaalisesti. Samalla Applen iTunes- ja App Store -verkkokaupat tuottavat oikeudenomistajille hulppeat 8 miljardin dollarin vuosituotot – ja kasvukäyrä on vielä jyrkässä nousussa. iTunesin kasvu oli viime vuonna yli 30%. Ja Applen ohjelmistokauppa App Storen vuosikasvu oli alustavien arvioiden mukaan viime vuonna lähes 400%, ponkaisten $1.5 miljardista yli $7 miljardiin. Tässä ei ole kyse enää nappikaupasta.

Googlen Android-verkkokauppa on myös onnistunut kopioimaan Applen konseptin menestyksekkäästi ja tuottaa vielä noin neljänneksen lisää liikevaihtoa markkinoille. Lisäksi Spotify, Voddler, Comixology, Youtube, Hulu, Netflix ja lukuisat muut palveluntarjojat raivaavat tietä aineettomien tuotteiden lailliselle jakelulle. Silti, esimerkiksi Suomessa on yhä mahdotonta vuokrata haluamansa elokuva tai seurata reaaliaikaisesti amerikkalaisia TV-sarjoja laillisesti verkon kautta. Samalla kun tekijänoikeusjärjestöt jahtaavat kuviteltuja taloudellisia menetyksiään, heidän oikeudenomistajansa menettävät ihan oikeita miljardeja niiden vuokraamattomien ja ostamattomien filmien muodossa, jotka toimiva globaali mediajakelu toisi kuluttajien ulottuville.

Piraattia ei selätetä pystyttämällä estoja tai jahtaamalla tiedostonjakajia. Piraatti selätetään tarjoamalla halukkaille asiakkaille toimiva tapa maksaa tuotteistaan. Kuten Apple, Google ja muut ovat osoittaneet, tätä taistelua ei voiteta keskittymällä ongelmaan – vaan keksimällä uusia ratkaisuja. Viime kädessä on yksi lysti, kuinka moni luukuttaa musiikkinsa Pirate Baysta, kunhan riittävän moni on valmis maksamaan siitä. Silloin kun tarjolla on toimiva palvelu, jota on helppo ja hauska käyttää, ihmiset maksavat mielellään. Mutta tästä lisää keskiviikon kirjoituksessa.

17 thoughts on “Miten piraatti selätetään?

  1. Erinomainen kirjoitus. Periaatteessa ei mitään uutta, mutta kuten sanoit, ratkaisuehdotus on Suomessa mennyt kuuroille korville, joten siksi on hyvä rummuttaa tasaseen tahtiin. Värinä haurastuttaa jopa terästä. Miksei siis myös typeryyttä?

  2. Tekijänoikeusrintama tuo valitettavasti esille vain haitat. On ymmärrettävää, että kiristyneessä markkinatilanteessa tilanteessa, jossa immateriaalisten tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti, esiintyy epävarmuutta. Internet mahdollistaa myös esim. ilmaisen markkinoinnin, josta Neil Gaiman puhui haastattelussa youTubessa:http://www.youtube.com/watch?v=0Qkyt1wXNlI

  3. Jason, Esa,

    Kiitos kommenteistanne! Piratismikeskustelussa on vallalla kaksi nähdäkseni virheellistä ennakko-oletusta.

    Ensinnäkin, oletetaan, että ihmiset ottavat mieluummin ilmaiseksi, kuin maksavat tuotteesta. Tämä ei pidä viimeaikaisten ostokäyttäytymisen psykologian tutkimusten (esim. Dan Ariely) valossa lainkaan paikkaansa: hinnan vaikutus ostopäätökseen on tavattoman monimutkainen kysymys, johon liittyy niin koettuun arvoon kuin moraaliin liittyviä tekijöitä. Sivuan tätä aihetta keskiviikon kirjoituksessa.

    Toisekseen, olettamus siitä, että piraattiluvut korreloisivat suoraan ostamatta jätetyn tuotteen kanssa on nähdäkseni täysin tuulesta temmattu. Tämä virhepäätelmä juontaa juurensa siihen, että kun verkkojakelu helpottui kymmenisen vuotta sitten, nähtiin selvä romahdus mediamyynnissä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ihmiset olisivat riemuin sännänneet ilmaisen tuotteen kimppuun – vaan *paremman* tuotteen kimppuun. Jos saat prikulleen saman tuotteen parilla hiiren klikkauksella ja voit alkaa esimerkiksi katsoa elokuvaa saman tien ilman piraattivaroituksia tai mainoksia, on kyseessä parempi tuote – ja tästä syystä monet päätyivät ottamaan sisältönsä verkosta. Nyt kun tarjolla on viimein yhtä hyvä laillinen kilpaileva tuote, nähdään selvästi, että ihmiset ovat valmiita maksamaan myös immateriaalisesta tuotteesta. Ruodin näitä syitä tarkemmin keskiviikon kirjoituksessa.

    Järkevän immateriaalioikeuksiin perustuvan liiketoiminnan kannalta on toisarvoista, kuinka paljon verkossa liikkuu piratoitua materiaalia, jos oikeudenomistajille saadaan kanavoitua riittävä tulovirta laillisia väyliä pitkin. Käsitykseni mukaan yhdeksän kertaa kymmenestä piratoidun tuotteen vaihtoehto ei ole ostettu tuote – vaan ei tuotetta laisinkaan. Tällöin itse piratismi on merkittävästi pienempi ongelma kuin on luultu – ja media-alan ongelmat liittyvät ennemminkin jakeluinfrastruktuurin paradigmanmuutokseen. Tällöin voittajia ovat ne, jotka kehittävät toimivia kaupallisia ratkaisuja uudelle jakeluympäristölle – eli ne, jotka keskittyvät ongelman sijaan uuteen ratkaisuun.

  4. Hyvä esimerkki toimivasta digitaalisesta jakelijasta on pelipalvelu Steam, kun vanhoja pelejä myydään kampanjoina kovilla alennuksilla ne myyvät kuin häkä, vaikka sama tuote löytyy kyllä ”ilmaiseksikin” Tämä on täysin extraa kassavirtaa pelintekijöille, muutoin nämä vanhat nimikkeet pyörisivät alelaareissa ja kopioina käyttäjiltä toisille, nyt pelit ovat tilikohtaisia, eikä niitä voi myydä eteenpäin. Nerokas toimintamalli, eikä pelaajat tästä valita.

    Yksi syy tähän jarrutteluun musiiki ja leffapuolella on varmaan se, että tuotteen hintaa ei haluta alentaa riittävällä tasolla verrattuna filmivuokraamo tai myynti dvd:hen verrattuna, ei tajuta että jos tuotteen X hinta on 10€ ja tuotteen Y hinta on 2,99€ myy tuote Y tuotteeseen X verrattuna tuhatkertaisesti. Ja keltä se on pois, jos mitään konkreettista ei kaupassa vaihdeta.

    • Ripa,

      Totta tosiaan! Steam on ollut pelijakelulle lähes yhtä vallankumouksellinen kuin iTunes musiikille tai Comixology sarjakuville. Omalla kohdallani Steam katkaisi yli viiden vuoden pelaamattomuusputken. :) Helppokäyttöisyys johti siihen, että vaikka en yleensä ehdi paljoa pelata, oli mukava ottaa esimerkiksi Portal-sarjan loistopelejä alas.

      Ja olet myös oikeassa siinä, että media-alan jarruttelussa on taustalla juuri tämä markkinoiden kannibalisoinnin pelko. Tämä on teoriassa toki ihan perusteltu pelko, mutta kuten näin jälkiviisaana näkyy selkeästi, markkinoita ovat kannibalisoineet juuri piraatit – ja voittajia ovat ne, jotka ovat riittävän aikaisessa vaiheessa ymmärtäneet reagoida muutokseen ja rakentaa ansaintamallinsa nykyaikaisen jakelukanavan ehdoilla.

  5. Yksi hyvä esimerkki (ja lisäksi suomalaisten kesksintö) on Hitlantis.
    http://www.hitlantis.com/
    Ehkä musiikin myyminen ja markkinointi pikkuhiljaa muuttuu ja tuotot valuu artisteille ilman välikäsiä (levyyhtiöitä, jälleenmyyntiä…). Tällöin ehkä kuluttajakin jopa haluaa maksaa ja tukea valitsemaansa artistia kun tietää että tuote on kohtuuhintainen…ja artisti hyötyy kun tuote on halvempi ja tuotto tulee kun paljon suuremmalla osalla väestöä on varaa tuotteeseen ja halutessaan voi itse määrätä hinnan…sama liikevoitto, pienempi hinta…sama pätee minun mielestä nykymusiikin myyntiin. Jos musiikin hinta laskisi, olisi suuremmalla osalla väestöä mahdollisuus sitä ostaa ja hinta olisi niin alhainen, että ei enää jaksaisi sen takia ladata sitä laittomasti.

    • Kimmo,

      Hitlantis vaikuttaa myös mielenkiintoiselta formaatilta. Miten tämä eroaa esimerkiksi Myspacen, Bandcamp:in tai Mikseri.net:in kaltaisista palveluista?

  6. Päivitysilmoitus: 5 syytä, miksi musiikista kannattaa maksaa | Ajattelun ammattilainen

  7. Päivitysilmoitus: Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu

  8. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Piraattinuorten sivusto on tänään tammikuun 18. päivänä väliaikaisesti suljettu

  9. Samaa mieltä. Eikä pidä unohtaa myöskään mm. Piratebayn mainosarvoa. Aika moni on sitä kautta mm. löytänyt uusia bändejä ja päätynyt ostamaan levyjä tai menemään keikoille. Piratebayssa kyse on kuitenkin jakamisesta, ei tuoton tavoittelusta.

    Noihin mainitsemiisi hienoihin esimerkkeihin lisäisin myös Steamin. Harva jaksaa enää nykyään ladata peleistä laittomia kopioita netistä ja kikkailla niitä toimimaan, kun niistä saa ehdan kopion Steamista parilla klikkauksella ja hyvinkin kohtuullisella korvauksella (kun ei tarvitse painaa ja lähetellä fyysistä kopiota).

  10. Hyvä kirjoitus. Yhteen kohtaan tahtoisin kiinnittää huomiota: ”Jos kukaan ei maksa muusikolle tai filmintekijälle palkkaa, ei mitään piratoitavaakaan liiku aalloilla.” Onko näin? Onko todella? Aika köykäisesti ilmoitat asian kuin se olisi ehdoton totuus.

    Mua kiinnostaa tulojen ja sisältöjen laadun yhteys. Onko semmosta? Ainakin tuntuu siltä, että tulojen (ja henkilökohtaisen vallan) suurentuessa taiteilijoiden tuottamat sisällöt muuttuvat huonommiksi. On aika tavalla eri asia tehdä ensin teos, tietämättä tuleeko se myymään mitään, kuin duunata äänite tai elokuva valmiille markkinoille. Metallican paskinkin levy myy paljon ihan vain siksi, että se on Metallican levy. Tätä puolta sietäisi tuoda esiin enemmän. Oikeasti lisääntyneet tulot saattavat olla haitta laadukkaalle sisällölle. En väitä että näin ehdottomasti olisi, mutta on se mahdollista ja omat havainnot tukevat tätä väitettä.

    Toisin sanoen, jos hyväksytään väitteesi, jonka mukaan sisällöt edellyttävät palkkaa, voitaisiin tutkia sitä, millaisiin sisältöihin se palkka oikeasti johtaa ja mitä tapahtuu silloin, mikäli palkaa ei enää tule. (Vaikka tilanne, jossa kopioinnin vuoksi ei artisteille tulisi liksaa enää ollenkaan, on täysin teoreettinen.)

    • K,

      Loistava kommentti. Olet ihan oikeassa siinä, että vedin tuossa kohtaa hieman mutkia suoraksi. Itse asiassa olen pitkälti sitä mieltä, ettei palkka ole suurimmassa osassa merkittävää luovaa työtä päämotivaattori, vaan keskeisessä roolissa on sisäinen motivaatio. Toisin sanoen, esimerkiksi hienoa musiikkia tehtäisiin varmasti, vaikkei siitä heruisi lanttiakaan.

      Kun sen sijaan tarkastellaan suurempia tuotantoja, kuten jättielokuvia tai vuosikausia hiottuja mestariteoksia, näiden kohdalla rahaliikenteen tyrehtyminen iskisi kuitenkin varmaankin merkittävämmin. Toisin sanoen, indie-kulttuuri tuskin muuttuisi merkittävästi, vaikka mediabisnes kuihtuisikin. Mutta U2:n tai Coldplayn kaltaisia superbändejä tai Taru sormusten herrasta -tyyppisiä megaspektaakkeleita tuskin nähtäisiin tällöin.

      Lopuksi, tämä ajatus siitä, että palkka ja laatu olisivat kääntäen verrannollisia on nähdäkseni yksi tyypillisiä taiteilijamyyttejä. Kyllä asian laita on loppujen lopuksi niin, että kun katsotaan koko palkatta tehdyn musiikin tai muun taiteen kenttää, ja koko ammattimaisen musiikin tai muun taiteen kenttää, niin yleisesti ottaen jälkimmäinen on tasokkaampaa. Toki nopeiden voittojen perässä tehdään kaikenlaista kuraa – mutta kyllä isolla rahalla tehdään myös hienoja juttuja. Samaten niitä tehdään myös omalla ajalla olohuoneen nurkassa. Kyse ei siis nähdäkseni ole niinkään käytetystä rahasta, vaan siitä, kuinka kutsumuksellista ja autenttista luova työ tekijälleen oikeasti on.

  11. Päivitysilmoitus: Nyt tolkkua tekijänoikeuksiin! « Ajattelun ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s