Sivuston Ajattelun ammattilainen kommentit

Jussi Ruokomäki on kommentoinut artikkelia Miksi tavara stressaa?

Jussi Ruokomäki — Fri, 10 Sep 2010 18:43:27 +0000

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Nykymaailma+on+täynnä+joutavia+esineitä/1135260002747

Mitä yhteistä on blogin ja yrityksen perustamisella? | Yhdessä Menestyminen on kommentoinut artikkelia Oppitunti mestari Yodalta

Mitä yhteistä on blogin ja yrityksen perustamisella? | Yhdessä Menestyminen — Fri, 10 Sep 2010 11:23:30 +0000

[...] Ota tavoite ja päätä tehdä kaikki sen eteen tai älä tee ollenkaan. Muista mestari Yodan opetus, että ei ole olemassa sellaista asiaa kuin [...]

Hymyilevä eläkeläinen on kommentoinut artikkelia Samurai Nobushige taivaan portilla

Hymyilevä eläkeläinen — Fri, 10 Sep 2010 08:21:18 +0000

“Älä provosoidu vaikka provosoidaan!” Hyvä neuvo mutta vaikea toteuttaa. Niin uskonnossa kuin politiikassa jopa mahdotonta toteuttaa. Mitä tekee tällä hetkellä 50 hengen amerikkalainen krititty uskonlahko: uhkaa polttaa 11.9. tapahtumien muistoksi Koraaneja. Ei taida islamilainen maailma laittaa miekkaansa tuppeen? Mikä ironisinta, kumpikin osapuoli saa oman uskonsa mukaan tästä toiminnasta taivasosuuden.

Voi mestari Hakuin raukkaa!

Uutuus, laatu ja kestävyys « Marko Suomi – kahvakuulaloki on kommentoinut artikkelia Mistä tunnistan laadun?

Uutuus, laatu ja kestävyys « Marko Suomi – kahvakuulaloki — Thu, 09 Sep 2010 10:24:06 +0000

[...] http://ajattelunammattilainen.fi/2010/09/08/mista-tunnistan-laadun/ “Usein laadun tunnistaminen edellyttää alan tuntemusta. Hevimuusikko ei välttämättä osaa sanoa tuon taivaallista hiphop-kappaleesta. Jälkistrukturalistiprofessorille ovat tohtoriopiskelijan modaalilogiikan kehitelmät puolestaan täyttä hepreaa. Vasta kun tunnet jonkin alan riittävän hyvin, pystyt erottelemaan jyvät akanoista. Sivumennen sanoen, iänikuinen pop vastaan klassinen, teatteri vastaan teevee -kinastelu on tästä syystä täysin turhanpäiväistä. Kaikilta taiteenaloilta löytyy sekä laadukkaita helmiä, että kakkoslaatuista kuraa. Ala yksin ei määrää laatua – laadun tunnistaa vasta alaa tuntemalla.” [...]

Tapani Vaulasto on kommentoinut artikkelia Mistä tunnistan laadun?

Tapani Vaulasto — Thu, 09 Sep 2010 07:12:42 +0000

Kirjoitit: “Usein laadun tunnistaminen edellyttää alan tuntemusta”. Näinhän se useimmiten on. Itse opein tunnistamaan laadun pitkäaikaisen meditaation myötä. Käytännössä se tarkoittaa hiljaisuuden omaksumista pöntön perustilaksi. Silloin laatu missä tahansa asiassa näyttäytyy omassa arvossaan niin, ettei oma mielipide väritä havaintoa.

Tapani Vaulasto on kommentoinut artikkelia Kierojen kiinalaisten goji-juonet

Tapani Vaulasto — Thu, 09 Sep 2010 05:49:36 +0000

Minusta tuollaisiin juttuihin kannataa vastata heti ko. lehden nettisivulla. Hesarissa kommentin pituus voi olla 2500 merkkiä ja voit kirjoittaa omalla nimellä. Yle hyväksyy vain nimimerkillä kirjoitetut kommentit ja pituus voi olla – olikohan 5000 merkkiä. KeksiSuomalainen lähettää sulle jopa seurantailmoituksen, kun aiheeseesi on tullut lisää kommentteja.
Valtamedihin laitetun kommentin lisäksi tietysti oma ploki.

Anja on kommentoinut artikkelia Kierojen kiinalaisten goji-juonet

Anja — Wed, 08 Sep 2010 18:11:42 +0000

Totta, linkkaamassasi taulukossa on alempiakin arvoja. Käytin laskelmassa kuitenkin samoja arvoja kuin omassa kirjoituksessasi. Toisaalta vertailua tehdään todellisiin mittaustuloksiin (goji) ja sallittuihin maksimeihin (kurkut, kirsikat jne.). Millaiset ovat viimeksi mainittujan kohdalla tyypilliset analysoidut arvot? Vertailukelpoisia laskelmia varten, pitäisi tehdä taulukot suurimmille sallituille ja tyypillisille mitatuille pitoisuuksille huomioiden normaalit annoskoot. Pitoisuuden merkitys vähenee, jos ruoka-ainetta syödään vain minimaalisia määriä – ja päin vastoin.
Mutta sinänsä ihan hyviä huomioita, uutisoinnin oikeellisuuteen ja liioitteleviin otsikoihin on syytä kiinnittää huomiota. Olen kanssasi samaa mieltä, että media repii otsikoita ja juttuja välillä kovin heppoisin perustein.

Lauri Jarvilehto on kommentoinut artikkelia Kierojen kiinalaisten goji-juonet

Lauri Jarvilehto — Wed, 08 Sep 2010 16:41:09 +0000

Anja,

Kiitos arvokkaasta kommentistasi! Tuo kuivauskerroin jäi minulta tosiaan huomaamatta. On tosin huomattava, että 0.067mg:n tulos koskee vain CocoVi:n goji-marjaa, ja esimerkiksi MakroBios:n maahantuoma marja (asetamipridiä 0.026mg per 100g laskukaavasi mukaan) jää tuon kurkun raja-arvon alle. Lisättäköön, että EU-säädöksiä on sittemmin tarkistettu, ja tällä hetkellä gojin sallittu raja-arvo on 0.1mg/kg, jolloin koko testattu erä jää käsitykseni mukaan raja-arvon alle.

Anja on kommentoinut artikkelia Kierojen kiinalaisten goji-juonet

Anja — Wed, 08 Sep 2010 13:32:48 +0000

Gojin suurin sallittu torjunta-ainemäärä on tuoreelle marjalle. Kuivatuissa marjoissa pitoisuudet ovat kymmenkertaiset tuoreeseen verrattuna. Kirjoituksessa annettu lukuarvo 0,067 mg/kg on siis laskennallinen arvo tuoreelle gogimarjalle. Sata grammaa kuivattua gojia sisältää 0,067 mg/kg*10*0,1 kg = 0,067 mg asetamipiridiä ja 100 grammaa tuoretta kurkkua (suurimmalla sallitulla määrällä) 0,3 mg/kg * 0,1 kg = 0,03 mg. Toki näitä lukuja ei voi vertailla sellaisenaan keskenään, sillä kuivattuja marjoja ja kurkkua – tai salaattia – syödään painollisesti eri määriä. Mutta näillä arvoilla voidaan kuitenkin todeta, että 50 grammaa kuivattua gojia sisältää saman verran asetamipiridiniä kuin 100 g kurkkua (laskettuna suurimmalla sallitulla määrällä). Joten väite: “Ja jos korvaat goji-kourallisen kurkulla saat kehoosi yli neljä kertaa enemmän torjunta-ainetta, kuin ihmemarjoja popsien” ei pidä paikkansa.

Lauri Jarvilehto on kommentoinut artikkelia Kierojen kiinalaisten goji-juonet

Lauri Jarvilehto — Wed, 08 Sep 2010 06:12:07 +0000

Cele,

Tuhannet kiitokset täsmennyksestä! Kaivoin tosiaan vain EU-suositukset, enkä tullut ajatelleeksi, että Suomessa voisi olla tiukempi säädäntö. Hyvä tietää, että kotimaiset vihannekset ovat siis tässä suhteessa turvallisempia.