Tee itsestäsi mestariajattelija

Tammi julkaisi eilen esikoiskirjani Tee itsestäsi mestariajattelija. Kirjassa käsittelen sitä, miten ihmismieli toimii, ja mitä sillä voidaan tehdä. Kirjan taustalla vaikuttavat pitkä mielenfilosofisen tutkimuksen perinne, sekä joukko tutkimustuloksia neurotieteen, kognitiivisen psykologian ja systeemisen psykologian aloilta. Monia kirjassa käsittelemiäni teemoja olen sivunnut myös tässä blogissa vuosien varrella, ja blogissa käydyt keskustelut ovat myös osaltaan muokanneet kirjan sisältöä.

Kirja koostuu viidestä osasta. Ensimmäisessä osassa pyrin muodostamaan käsityksen siitä, mistä ajattelussa on oikeastaan kyse. Tarkastelun kohteena ovat myös erilaiset tavat ohjata ajattelua ja käsitellä hankalia ajatuksia. Pyrin myös valottamaan sitä, miksi esimerkiksi urheilijoiden usein hyödyntämä mielikuvaharjoittelu oikeasti toimii, ja miksi positiivinen ajattelu johtaa usein negatiivista hedelmällisempiin tuloksiin.

Toisessa osassa käsittelen mielen rakennetta erityisesti viime vuosien neurotieteen ja kognitiivisen psykologian tulosten valossa. Tässä osiossa käsittelen myös luovan ajattelun menetelmiä, flow-kokemusta sekä ajattelunhallintaa. Pyrkimyksenäni on valottaa, miten mielen eri toiminta-alueita kannattaa hyödyntää tehokkaasti taitavan ajattelun ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kolmas osa käsittelee ajattelun ulkoistamista. Tässä kerrotaan, miten ympäristösi vaikuttaa ajatteluusi, miten voit muuttaa ajatteluasi muuttamalla ympäristöäsi, ja miten pystyt rakentamaan halutessasi itsellesi monipuolisen verkkoälyn käyttämällä internetin tietopalveluita. Nykytutkimuksen valossa voidaan osoittaa, että monet ympäristön elementit ovat keskeisessä roolissa mielen toiminnan kannalta. Ajattelu ei siis ole vain aivotoimintaa.

Neljännen osan ydinkysymyksiä ovat yhteisöllisyys ja onnellisuus. Ajattelu ei ole koskaan yksityisasia, ja taitava ajattelu on myös tärkeässä roolissa hyvän ja onnellisen elämän elämisessä. Todellinen hyvinvointi perustuu mielestäni yhtäältä intohimoiseen tekemiseen ja toisaalta oman yhteisön autenttiseen palvelemiseen. Tässä osiossa esittelen myös muutaman toimivan työkalun, joiden avulla omaa hyvinvointia on mahdollista edistää.

Viimeinen osa käsittelee asiaa, josta puhutaan yhä mielestäni aivan liian vähän. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lahjakkuus- ja älykkyystutkimus ovat nimittäin osoittaneet lähes kiistatta, että minkä tahansa taidon voi oppia löytämällä oikeanlaisen harjoitusmenetelmän ja harjoittelemalla riittävästi. Keskeisessä roolissa on intohimo ja motivaatio.

Historian huiput Mozartista Einsteiniin harjoittelivat kaikki päivittäin tuntikaupalla, koska he olivat löytäneet oman intohimonsa. Keksimällä, mikä innostaa juuri sinua kaikkein eniten, etsimällä oikeat harjoitusmenetelmät ja harjoittelemalla sinnikkäästi pystyt ottamaan haltuun alan kuin alan japanin kielestä kvanttifysiikkaan, sienten tuntemuksesta sinfonioiden kirjoittamiseen. Kuka vaan ei pysty tulemaan miksi vaan. Mutta kuka vaan pystyy tulemaan parhaaksi mahdolliseksi itsekseen – mestarilliseksi juuri sillä alalla, johon oma intohimo ohjaa.

Olen pyrkinyt tiivistämään kirjaan tämänhetkisen ymmärrykseni mielen toiminnasta sekä esittelemään joukon sellaisia nykytieteen valossa perusteltuja menetelmiä, joiden olen havainnut toimivan sekä omassa elämässäni että vetämissäni koulutuksissa. Toivon, että kirja auttaa jakamaan näitä oivalluksia, ja että näistä ajatuksista olisi lukijalle myös välitöntä konkreettista hyötyä.

Voit tilata kirjan täältä.

Jokaisella on monta mieltä

Ajattelu koostuu skripteistä ja skeemoista. Skriptit ovat ajatusprosesseja, jotka kerran käyntiin pyörähdettyään tuottavat ennakoidun tuloksen jollei jokin toinen prosessi keskeytä niitä. Skeemat ovat ajatusprosesseja, jotka latautuvat mieleesi kulloisenkin elämäntilanteen tai kontekstin perusteella. Skeemat toteuttavat tuloksen (mielikuvan, oivalluksen, havainnon) vasta kun jokin ylimääräinen elementti tyydyttää ne.

Ajattelusi riippuu valtavan paljon ympäristösi vaikutuksesta.

Se, miten hyvin muistat, miten hyvin osaat asiat tai jopa miten puhut tai miten teet valintoja riippuu ympäristöstäsi. Takavuosina tehdyssä psykologisessa kokeessa koehenkilö käyttäytyi huomattavasti hyökkäävämmin huoneessa, joka oli sisustettu aseilla kuin huoneessa, jonka seinille oli ripustettu urheiluvälineitä.

Erään tutkimuksen mukaan puolestaan tarjoilijat, jotka muistavat vaivatta käsittämättömän pitkiä tilauksia eivät pärjänneet ravintolan ulkopuolella tehdyssä muistikokeessa lainkaan. Ja jokainen meistä on kokenut varmaankin sen, miten puheenparsi muuttuu, kun siirrytään teinikaveriporukasta isovanhemmille kylään.

Ympäristösi ja sosiaalinen tilanteesi vaikuttaa siihen, minkälaiseen toimintaan ja minkälaisiin havaintoihin olet valmistautunut. Ja valmistautumisesi vaikuttaa puolestaan siihen, miten käytännössä toimit. Äidin herrantertusta voi tulla silmänräpäyksessä kulmakunnan kauhu, kun kaveriporukka vaihtuu. Uuden porukan määräämät skeemat synnyttävät uudenlaista toimintaa.

Tavallaan me olemmekin kaikki skitsofreenikkoja: jokaisella on monta mieltä. Ihmismieli ei ole yhtenäinen rationaalinen kivipaasi, vaan jatkuvassa liikkeessä oleva kokoelma erilaisia toiminnan mahdollisuuksia. Tästä syystä on hyvä muistaa, että sinä et ole vain se, kuka olet. Olet myös se, missä olet.

Mikä kuvassa näkyy?

Psykologit testasivat lasten havaintokykyä. Muksuille näytettiin kuvia linnuista, taloista, autoista, palloista, erilaisista työkaluista ja niin edelleen. Näin kartoitettiin, miten pienet lapset tunnistivat esineitä kuvista.

Kokeeseen osallistunut viisivuotias Juho tunnisti esineet virheettä. Tutkijoiden näyttäessä Juholle auton kuvaa poika kuitenkin mykistyi.

Johtava tutkija kysyi: ”Mikä kuvassa näkyy?”

Poika kurtisti kulmiaan ja mietti kuumeisesti. Lopulta hän sanoi: ”En tiedä.”

Vieressä seissyt pojan äiti hermostui täysin ja tiuskaisi: ”Kyllähän sinä, Juho, nyt tiedät mikä siinä kuvassa on! Älä viitsi pelleillä.”

Lapsi säikähti äidin tunteenpurkausta ja totesi hädissään: ”Mutta kun minä en oikeasti tiedä!”

Kun tutkijat olivat antaneet pojalle vielä hetken miettiä asiaa, he päättivät jatkaa seuraavaan kuvaan. Johtava tutkija totesi väsyneesti: ”Jatketaan. Tässä kuvassa on siis auto.”

Tähän Juho tokaisi tuohtuneena: ”Totta kai siinä on auto! Mutta mistään ei näe, onko se Toyota, Mersu vai Volkkari!”

Mikä ihmeen alitajunta?

Alitajunta, tai tiedostamaton, on yksi psykologian kiistellyimmistä käsitteistä. Kysymys alitajunnan luonteesta pakenee vastausta kuin liukas ankerias. Mikä se sellainen tajunta on, jota ei tajuta? Mielekkäämpää onkin kysyä, mitä alitajunta tekee.

Alitajunnastasi kumpuaa jatkuvasti uusia ajatuksia.

Ajattelu ei perustu pelkästään tekemiisi valintoihin. Sen sijaan pieni osa aivoissasi käynnissä olevista prosesseista rekisteröityy ajoittain etuotsalohkoon, ja mieleesi pulpahtaa ajatus. Tästä syystä esimerkiksi idean synnyttäminen käskystä on niin vaikeaa: hippokampuksessasi ja amygdalassasi tapahtuvaa hermosolujen säpinää kun on hiukan hankalaa säädellä tietoisesti.

Osa alitajuntasi mieleen putkauttamista ajatuksista on mieluisia oivalluksia. Toiset taas saattavat olla stressaavia muistutuksia hoitamattomista töistä. Edelliset kannattaa poimia talteen niiden yllättäessä. Jälkimmäiset voit puolestaan ulkoistaa ajattelunhallintajärjestelmään. Näin ne eivät varaa huomiotasi silloin kun et voi niille mitään tehdä.

Jos idean synnyttävä prosessi on tiedostamaton, et voi säädellä sitä tietoisesti. Voit kuitenkin harjaantumisen kautta kehittää alitajuntaasi synnyttämään mieluisampia ajatuksia esimerkiksi ajatuksia ohjailemalla. Harjoittelemalla voit maksimoida käyttökelpoiset ideat. Siinä voit hyödyntää esimerkiksi lateraalista ajattelua tai erilaisia luovuustekniikoita.

Voit myös laajentaa ideoita tuottavaa alitajuntaasi hyödyntämällä laajennettua mieltäsi. Tällöin synnytät verkkotyökalujen avulla jatkuvasti uusia ja hyödyllisiä ajatuksia tuottavan ideavirran. Kirjoitan kollektiivisen alitajunnan rakentamisesta lisää keskiviikon blogipostauksessa.