Musiikin tekeminen on pelottavaa.

Arvostan ihan älyttömästi niitä ihmisiä, joilla on uskallusta laittaa itsensä täysillä likoon vuodesta toiseen. Musiikki on nähdäkseni yksi niistä ilmaisumuodoista, jossa ihminen on paljaimmillaan. Esimerkiksi tällaisten blogikirjoitusten taakse on helppo mennä piileksimään nokkelien sanankäänteiden taakse. Mutta musiikissa on kohdattava kuulija niin auki että sattuu.

Juttelin toissa kesänä pitkästä aikaa ystäväni Janna Hurmerinnan kanssa musan tekemisestä. Janna on heittämällä yksi lahjakkaimmista musiikintekijöistä, joita olen ikinä tavannut. On ollut huikeaa nähdä, miten hän on noussut yhdeksi suomalaisen musiikkitaivaan kirkkaimmista tähdistä.

Janna sanoi, että minun pitää uskaltaa olla vielä paljaampi tai suorempi teksteissäni. Kertoa enemmän niistä asioista, jotka juuri pelottavat tai tuntuvat vaikeilta kertoa.

Tämän biisin eka teksti kertoi roboteista. Juttutuokion jälkeen heitin tekstin roskiin ja kirjoitin uusiksi yhdeltä istumalta. Se tuntui hyvältä. Mutta ihan eri tavalla pelottavalta kuin ennen. Ehkä  siksi, että tässä olin ensimmäistä kertaa nokikkain oman epävarmuuteni jakamisen kanssa sellaisella tavalla, johon en ole aikaisemmin uskaltautunut.

Liian monta unelmaa

Mulla on liian monta unelmaa
En mä tiedä minkä niist’ valkkaan
Sydän sanoo tänään niin tai näin
Huomenna se on toisin päin

Haluun mennä kauas korkeempaan
Mutta mieli vie matalaan
Joskus tuntuu että sahaan vaan
Vihonviimeistä puunoksaa

Mut joku mua potkii liikkeelle
Työntää ihan uudelle raiteelle

Mun täytyy tehdä tää
En voi enää pysäyttää
Korkeinta, kirkkainta unelmaa

Vielä mua tää vanhaan tapaan pelottaa
Mitä jos kuitenkin uskallan yrittää

Välil’ pikku jutut saa mut sekaisin
Ihme detskuihin jään jumiin
Luulen, että pitää tehdä niin tai näin
Oikeesti se on toisin päin

En mä tiedä onks mul joku neuroosi
Kai se kuuluu tähän työnkuvaan
Välil’ lennän ylös, välil’ syöksyn taas
Kunhan paikoilleni en jää vaan

Mun täytyy tehdä tää…

Ja joku mua potkii liikkeelle
Työntää ihan uudelle raiteelle

Mun täytyy tehdä tää…