Kallista koulutusta

Suuryrityksen kehitysjohtaja innostui uudesta tuotekehityslinjasta niin paljon, että veti rahat pois kymmeniltä käynnissä olevilta projekteilta rahoittaakseen lempilapsensa. Uutta ihmetuotetta hiottiin kaksi vuotta. Pian oli ilmeistä, ettei tuotteesta tule kaupallista ihmettä. Pellepeloton ei kuitenkaan antanut periksi.

Lopulta kehityslinja jouduttiin hyllyttämään: hilavitkutin ei vaan ollut kelvollinen kaupan hyllylle. Rahaa oli palanut kehitystyöhön rekkalasteittain. Yrityksen pörssikurssi sukelsi, ja tappiota syntyi miljoonia.

Muutamaa kuukautta myöhemmin hallitus palaveerasi aiheesta. Eräs hallituksen jäsen kävi läpi asiasta saamaansa asiakirjanippua. Hän kohotti yllättyneenä kulmiaan ja pyysi puheenvuoroa.

”Herra toimitusjohtaja, kuinka voi olla, että tämä tunari, joka maksoi meille miljoonia, on yhä palkkalistoillamme? Ja vieläpä vanhassa työssään?” kysyi miekkonen ihmeissään.

Toimitusjohtaja suoristi puvuntakkiaan ja vastasi tyynesti:

”Olen juuri upottanut miljoonia tämän kaverin kouluttamiseen. Mitä järkeä minun olisi irtisanoa noin kalliisti koulutettu työntekijä?”

Fiktiivisen persialaisnokkelikko Nasruddinin sanotaan sanoneen: ”Hyvät päätökset syntyvät elämänkokemuksesta. Elämänkokemus syntyy huonoista päätöksistä.”

Kuinka luen tehokkaasti?

Lukeminen jakaa ihmiset usein jyrkästi kahtia. Yhdet eivät voisi kuvitellakaan kesälomaa ilman kassillista kirjoja. Toisille taas sivunkääntäminen on tolkutonta tervanjuontia. Mitä järkeä on kirjojen lukemisessa, kun voi katsoa televisiota?

Kirjojen kansiin on kuitenkin tallennettu valtava määrä ihmiskunnan henkistä pääomaa. Kaltaiselleni lukutoukalle tiedon ja tarinoiden ylenpalttinen määrä aiheuttaa ajoittain jopa huimausta: eihän tuota tietomäärää ehdi kukaan käydä eläessään läpi! Ei niin, ja siksi lukutoukalle tekeekin hyvää opetella erilaisia lukutapoja, jotta kirjasta saa kaiken irti.

Esittelen seuraavassa kolme erilaista lukutapaa, joista kannattaa valita tarpeisiisi soveliain menetelmä kutakin lukemaasi kirjaa tai artikkelia varten.

1. Lineaarinen lukutapa

Lineaarinen lukeminen tarkoittaa perinteistä lukemista. Kirja aloitetaan ensimmäiseltä sivulta, luetaan sivu kerrallaan ja lopuksi käännetään viimeinen sivu. Tämä menetelmä sopii hyvin dekkareihin ja muuhun kertovaan kirjallisuuteen. Tietokirjallisuuden puolella lineaarinen lukutapa puree klassikoihin, joista et etsi erityisesti jotain tietoa, vaan joihin tutustut yleissivistyksen vuoksi. Jos siis jännität ratkaisua Sherlock Holmes -romaaniin tai avarrat yleissivistystäsi Puhtaan järjen kritiikillä, on lineaarinen lukutapa todennäköisesti soveliain.

2. Selailu

Tietotyöläinen tarttuu kuitenkin usein kirjaan saadakseen sieltä selville tiettyä informaatiota. Kysymys kaipaa vastausta, jonkin mysteerin ymmärrys valaisua. Tällöin ei kirjoja kannata lukea kannesta kanteen vain siltä varalta, että niistä löytyisi jotakin käyttökelpoista. Aikaa menisi hukkaan aivan liikaa, ja mikä pahinta, lukemisesta tulisi kirjoihin vieraantuneille tuttua tervanjuontia. Avuksi tuleekin selailu.

Selatessa asetat itsellesi jonkin tai joitakin yksinkertaisia kysymyksiä, joihin haet vastausta. Sitten silmäilet läpi sisällysluettelon ja sivu tai kaksi kerrallaan otsikoita, kappaleiden ensimmäisiä lauseita ja niin edelleen. Jos jokin tärppää, voit syventyä löytämääsi paremminkin lukemalla lineaarisesti.

Selailu on muodostumassa myös verkkosukupolven ensisijaiseksi lukutavaksi. Verkkosivuihin kannattaakin tutustua silmäilemällä ensin linkkejä, otsikoita ja kappaleiden ensimmäisiä lauseita. Ja jos jokin tärppää, voi verkkoa tutkia sitten ihan perinteiseen tapaan.

3. Pikalukeminen

Pikalukeminen on tietotyöläisen elinehto. Pikalukemalla säästät huomattavasti aikaa sivuuttamalla tarpeettoman informaation. Näin myös syvennyt entistä paremmin tarvitsemaasi.

Pikalukeminen on metodi, joka sijaitsee jossakin selailun ja lineaarisen lukutavan välissä. Pikalukumetodeja on lukuisia. Hyvä tapa pikalukea on pitää katse suurin piirtein keskellä sivua ja liikuttaa silmiä rivi riviltä kohtalaisen ripeään tahtiin. Aina kun silmiisi osuu jotakin huomiotasi kiinnittävää, paneudu siihen niin pitkään, kuin se tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Jatka sitten taas pikalukemista.

Pikalukemisessa auttaa myös, jos tiedät mitä olet hakemassa kirjasta. Se ei sovellu kovinkaan hyvin yleiseen kirjallisuuteen tutustumiseen – mutta esimerkiksi tenttikirjaan tai opinnäytteen kommenttikirjallisuuteen tutustumisessa on pikalukeminen lyömätön menetelmä.

Ihminen opi jollei hän halua oppia. Siksi sen historiankirjan sivujenkääntely ei yksin siirrä informaatiota oppilaan päähän. Tällöin pikalukeminen voi toimia lineaarista lukutapaa tehokkaammin: ketterällä lukutavalla huomio kiinnittyy nopeasti mielenkiintoisiin asioihin, ja ne jäävät päähän. Muutoin myös mielenkiintoinen asia olisi saattanut jäädä tervanjuonnin jalkoihin.

On kuitenkin vaikeaa kuvitella, että pikalukeminen voisi kokonaan korvata esimerkiksi lukutavan. Käyttämällä Baskervillen koiraan kokonaisuudessaan tunnin saat tuskin dekkarista samalla tavoin irti, kuin jännittämällä päiväkaupalla sen parissa.

Lukemisen iloa!

Opimmeko tekemään oikein tekemällä väärin?

Liisa hyppäsi kaninkoloon ja päätyi Ihmemaahan. Siellä hän päätyi juttusille Hullun Hatuntekijän kanssa.*

Liisa: Kotona ihmiset opiskelevat sitä, missä ovat huonoja, jotta he oppisivat, missä he ovat hyviä. Aikuiset kertovat, mitä teimme väärin, jottemme enää tekisi sitä uudestaan.

Hatuntekijä: Sepä merkillistä! Minä luulin, että oppiaksesi hyväksi jossain, sinun pitäisi opiskella sitä, missä olet hyvä. Ja kun opiskelet sitä, tulet siinä paremmaksi. Miksi ihmeessä joku haluaisi tulla jossakin paremmiksi – ja sitten olla koskaan tekemättä sitä? Mutta jatka ihmeessä.

Liisa: Kukaan ei kannusta meitä oppimaan siitä, mitä teemme oikein. Meidän pitäisi vain oppia siitä, missä teemme väärin. Saamme kyllä opiskella toisten onnistumisista. Joskus meitä käsketään jopa kopioimaan heitä.

Hatuntekijä: Mutta sehän on huijaamista!

Liisa: Niin. Näyttää siltä, että maailmani on mullin mallin. Oppiakseni jotain minun täytyy ensin tehdä jotain väärin. Ja jättämällä sitten vastaisuudessa tekemättä väärin, saatan pärjätä. Mutta paljon mieluummin oppisin tekemään oikein heti ensi yrittämällä?

*Tarina on mukailtu Lewis Carrollin klassikkoromaanin pohjalta.

Siili, kettu ja siilikonsepti: Mistä tiedän, mitä minun pitää tehdä?

Ikiaikainen inhimillinen mysteeri kuuluu näin: ”Mistä tiedän, mitä minun pitää tehdä?” Isaiah Berlin esittää esseessään ”The Hedgehog and the Fox”, että ihmisiä on kahdenlaisia. On siilejä, ja on kettuja. Jaottelu perustuu kreikkalaisrunoilija Arkhilokhoksen toteamaan: ”Kettu tietää monia asioita. Siili tietää yhden ison asian.”

Kettua nälättää ja se vaanii siiliä. Se keksii toinen toistaan nokkelampia juonia siilin pään menoksi. Se piiloutuu puskaan ja hyökkää – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi. Se vaanii kalliolla ja hyppää – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi. Se raahaa pieniä marjoja polulle siilin syötäviksi ja kaivaa kuopan, jossa odottaa. Siilin siinä marjoja mutustaessa kettu ponkaisee kimppuun – mutta siili kääriytyykin piikkipalloksi.

Nykyaikana valtava enemmistö meistä on kettuja: osaamme yhtä sun toista, mutta emme ole mestareita missään. Lisäksi iso osa hääräämisestämme perustuu ulkoa tuleviin paineisiin ja vaatimuksiin. Tällöin kettuus edesauttaa omaa hyvinvointiamme vain välivaiheena kohti omaa siilikonseptia.

Ihmisen ei pidä tehdä mitään, mitä hän ei halua. Paitsi jos hän ei vielä halua tehdä mitään, hänen pitää tehdä kaikkea.

Jos et tiedä, mitä tarkkaan haluat, kokeile kaikenlaista. Mutta kun alat saada kiinni siitä, mitkä asiat ajavat juuri sinun elämääsi eteenpäin, laita itsesi juuri niihin likoon. Tässä auttaa siilikonsepti.

Jim Collins esittelee siilikonseptin periaatteet kirjassaan Good to Great. Siilikonseptisi sijaitsee kolmen tärkeän osa-alueen risteyskohdassa. Ensinnäkin, se on jotain, jossa olet taitava. Toisekseen, se on jotain, josta on hyötyä muille. Aristoteleen sanotaan sanoneen näin: ”Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet.” Kolmanneksi, se on jotain, jota haluat tehdä intohimoisesti. Näistä kolmas on ehdottomasti tärkein.

Jos tunnistat oman intohimosi kohteen, olet jo puolimatkassa kohti siilikonseptia. Kun tiedät, mitä haluat, ja teet sitä päivittäin, tulee siilikonseptin viimeisestä osasta itse asiassa ensimmäisen perusta. Kun teet jotakin intohimoisesti vuodesta toiseen, harjaannut siinä väistämättä lopulta riittävän taitavaksi.

Anders Ericssonin 1993 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että joka ikinen maailman huipulla hääräävä tieteilijä, taiteilija tai urheilija oli harjoitellut vähintään 10 000 tuntia. Näin Aristoteleen lausahdus muuntuu maksiimiksi: ”Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.”

Kun tiedät, mitä haluat tehdä, ja olet tehnyt sitä riittävän pitkään, tarvitsee sinun vielä keksiä yksi asia: mitä hyötyä osaamisestasi on muille. Kun osaamisesi täyttää todellisen tarpeen, löydät automaattisesti paikan yhteiskunnassamme ja saat palkkaa siitä, mitä haluat tehdä kaikkein eniten maailmassa.

Tässä avuksi on ennen kaikkea avoimuus ja uteliaisuus. Pidä silmällä, mistä muut ihmiset ovat kiinnostuneita. Tee muistiinpanoja, lue laajalti kirjallisuutta ja pistä merkille sellaiset ammatinvalinnat, jotka istuvat intohimosi kanssa yksiin. Ja jos unelma-ammattiasi ei ole vielä olemassa, voit kartoittaa mahdollisuuksiasi esimerkiksi yrittäjänä. Ammatillinen valinta-avaruus on loppumaton. Kun pidät silmäsi auki, löydät ennen pitkää varmasti sen työn, jossa pääset toteuttamaan siilikonseptiasi – kunhan ensin tiedät, mikä sinua ajaa eteenpäin.

Kun löydät siilikonseptisi, teet päivittäin vain sellaisia asioita, jotka palkitsevat ja jotka kumpuavat omasta ytimestäsi. Siilikonseptisi onkin yksi onnellisen elämän keskeisiä kulmakiviä.

PS. Filosofian Akatemian LEINO – Onnellisuus ja merkitys -kesäseminaarin ilmoittautuminen päättyy tänään. Ilmoittaudu seminaariin osoitteessa kesaseminaari@filosofianakatemia.fi. Lataa esite ja lisätietoja täältä.

3 onnistujan ydintaitoa

Vaimoni kävi keväällä erikoisella joogatunnilla. Joogaohjaaja oli esittänyt tunnin aluksi haasteen. Hän totesi, että aika harva joogaajista varmaankaan uskoi pystyvänsä seisomaan käsillään ilman tukea tasan tunnin kuluttua. Aika harva uskoi. Kuinka ollakaan, tunnin kuluttua lähes koko joogaluokka seisoi kuitenkin käsillään ilman tukea, vaimoni mukaan lukien.

Joogagurun mukaan onnistuminen edellytti kolme asiaa. Esittelen seuraavassa nämä kolme onnistujan ydintaitoa.

1. Attitude: asenne

On vain yksi tapa epäonnistua: se on olla yrittämättä. Yksi tärkeimpiä onnistumisen ydintaidoista on asennoitua toimintaan oikein. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimeen ryhtyessäsi oletat onnistuvasi ennen pitkää. Se ei tarkoita, että sinun tulisi onnistua ensimmäisellä yrittämällä. Mutta se tarkoittaa, että sitoudut yrittämään sinnikkäästi kunnes onnistut. Asenteen tueksi kannattaakin opetella jokin metodi, jolla muunnat epäonnistumiset osaksi onnistumisprosessia.

Joogatunnilla asenne kumpusi gurun asettamasta haasteesta. Se ravisti joogaajat hereille pyrkimään aktiivisesti kohti aluksi mahdottomalta vaikuttanutta päämäärää.

2. Alignment: menetelmä

Pelkällä yrittämisellä ei saada vielä ihmeitä aikaan. Onnistumiseen tarvitaan myös toimiva menetelmä. Joogatunnilla menetelmä löytyi gurulta. Hän oli vuosien harjoittelun tuloksena oppinut tehokkaan menetelmän käsilläseisontaan. Hän oli myös harjaantunut opettaja, joka osasi jakaa oman osaamisensa toisten kanssa.

Joskus toimiva menetelmä löytyy elämällä: yrityksen ja erehdyksen kautta. Usein pyörää ei kuitenkaan kannata keksiä uudestaan. Perehtymällä esimerkiksi innostavaan kirjallisuuteen löydät toimivia ja käytössä koeteltuja menetelmiä, jotka voit ottaa heti käyttöösi.

3. Action: toiminta

Et  onnistu, ellet tartu toimeen. Sinun on itse tehtävä se työ, josta onnistuminen seuraa.

Joskus on kuitenkin vaikeaa saada itseäsi liikkeelle. Voi olla, että olet päättänyt juosta puolimaratonin. Kalliit uudenkarheat Karhut odottavat eteisessä, ja verkosta ladattu huippuvalmentajan suunnittelema juoksuohjelma on printattu ja laitettu sinitarralla seinälle. Mutta lenkille päätät aina lähteä huomenna. Ainoa tapa rikkoa viivästelyn syöksykierre on tehdä päätös. Toiminta tapahtuu aina nyt – ei huomenna tai viikon päästä.

Kun löydät itsellesi sopivan päämäärän, asennoidut siihen oikein, harjoittelet tarvittavat menetelmät ja tartut toimeen et voi lopulta kuin onnistua.

5 kirjaa, jotka muuttavat elämääsi

Oma-apu eli self-help -kirjallisuus on tulvillaan käärmeöljykauppiaita, jotka lupaavat valheellisesti nopeita ja helppoja ratkaisuja ikiaikaisiin elämänongelmiin. Koko kirjallisuudenlaji on tästä syystä leimaantunut hömpäksi. Kuten Seth Godin on todennut, kirja, joka epäonnistuu pyrkiessään muuttamaan sinua saa oma-apuleiman. Jos kirja taas onnistuu pyrkimyksessään, nimike muuttuu oma-avusta loistokirjaksi, jota et lakkaa suosittelemasta lähimmäisillesi. Ero ei siis ole kirjailijan pyrkimyksessä, vaan siinä, miten hyvin hän onnistuu päämäärässään. Parhaat oma-apukirjat käsittelevät todellisia elämänongelmia ja tarjoavat niihin toimivia ratkaisuja. Ohessa viisi loistokirjaa, joihin tutustuminen muuttaa takuulla elämääsi.

1. Stephen R. Covey: 7 Habits of Highly Effective People

Coveyn uraauurtava teos linjaa kestävän ja syvällisen elämän peruspilarit. Covey kehottaa ottamaan vastuuta omista teoistasi, pitämään päämääräsi mielessä ja pyrkimään aina kaikille parhaaseen lopputulokseen. Emme häärää täällä yksin – siksi ainoastaan sinun etuasi palveleva lopputulos tuottaa harvoin kestävää hyvinvointia. Ottamalla vastuuta omasta elämästäsi ja pyrkimällä kaikkien hyvinvointiin kaikki voittavat.

2. David Allen: Getting Things Done

Uraauurtava ajanhallintaeepos, joka kääntää koko ajankäytön hallinnoinnin ajattelutavan nurin niskoin. Allen kehottaa käyttämään kalenteria vain kiinteästi aikaan sidottuihin tehtäviin kuten tapaamisiin. Muut tehtävät pilkotaan pieniksi osiksi ja järjestetään niin, että ne tulevat varmasti hoidettua ajallaan. Allen tarjoaa myös monipuolisia neuvoja tehokkaiden arkistojärjestelmien rakentamiseksi. Allenin kirjan lukemalla pystyt pitämään mielesi kirkkaana ja keskittymään täysipainoisesti kulloinkin käsillä olevaan tehtävään ilman, että muut toimesi tai pöytääsi peittävä paperivuori kuormittaisivat työmuistiasi.

3. Michael Michalko: Thinkertoys

Michalkon fantastinen luovuustekniikkaopas esittelee toinen toistaan käyttökelpoisempia menetelmiä ideoiden synnyttämiseen ja niiden käsittelemiseen. Michalko keskittyy kirjassa fiksusti sekä lineaariseen eli analyyttiseen ajatteluun, että intuitiiviseen ajatteluun. Huomiota saavat niin erilaiset aivomyrskytekniikat kuin rentoutuminen ja keskittyminenkin. Michalkon kirja tarjoaa kattavan valikoiman erinomaisia luovuustekniikoita.

4. Edward de Bono: Lateral Thinking

Jokaisen ongelmia elämässään kohtaavan ehdoton perustaito on lateraalinen ajattelu. Yleensä ajattelumme seuraa entuudestaan tuttuja ja toimiviksi osoittautuneita uria. Koska elämä heittää kuitenkin aina uudenlaisia haasteita vastaan, eivät vanhat mallit monesti toimi. Tällöin onkin hyvä kyetä ketterästi muuttamaan suuntaa ja muokkaamaan omia lähtökohtia. Teoksessaan lateraaliajattelun käsitteen keksinyt de Bono esittelee erilaisia tapoja ajatella lateraalisesti, sekä perustelee hyvin, miksi lateraalinen ajattelu toimii.

5. Juhana Torkki: Puhevalta

Ei riitä, että vain keksit hyviä ideoita. Ne pitää pystyä myös jakamaan toisten kanssa niin, että tulet ymmärretyksi. Tässä auttavat retoriikan työkalut. On hämmentävää, että aika moni retoriikan oppikirja jättää hyödyntämättä omia oppejaan: moni retoriikan opas on nimittäin puisevan tylsä. Torkin loistoteos ei syyllisty tähän helmasyntiin. Se on rikkaalla kielellä kirjoitettu ja viihdyttävä teos, josta saat kattavan käsityksen retoriikan tehokeinoista.

Älä ole apina

Laitetaan häkkiin viisi apinaa, tikapuut ja banaani tikkaiden yläpäähän.* Joka kerta, kun joku apinoista koettaa kiivetä tikkaita ylös, kaikkia apinoita suihkutetaan jääkylmällä vedellä. Pian apinat ehdollistuvat tajuamaan, ettei tikkaita kannata kiivetä.

Kun apinat on ehdollistettu, suihkutusmekanismi puretaan. Nyt korvataan yksi apinoista uudella apinalla. Uusi apina huomaa herkullisen banaanin ja aikoo kiivetä tikkaita. Siinä samassa muut neljä apinaa hyökkäävät sen kimppuun ja hakkaavat sen jääveden pelossa muusiksi. Pian tulokas oppii, ettei tikkaille ole menemistä.

Sen jälkeen alkuperäiset apinat korvataan yksitellen. Sama koreografia toistuu apina kerrallaan. Uusilla apinoilla ei ole aavistustakaan siitä, miksi banaanintavoittelija pitää teilata. Siitä huolimatta ne osallistuvat pieksäntään täysin rinnoin.

Lopulta viimeinenkin alkuperäinen apina on korvattu uudella apinalla. Nämä uudet viisi apinaa istuvat nyt kyräillen tikapuita. Aina kun häkkiin laitetaan uusi apina, sama kuvio toistuu: tulokas yrittää kiivetä tikkaita ja vanhat asukit takovat järkeä sen päähän. Tikkaille ei kiivetä. Katsos, näin hommat on aina tehty täällä päin maailmaa.

Älä ole apina. Välillä kannattaa kyseenalaistaa lähtökohdat.

Hauskaa vappua kaikille!

* Tarina on peräisin Michael Michalkon kirjasta Thinkertoys.

5 tehokasta tapaa huoltaa mieltäsi

Ihmisen mieli on luonteeltaan pitkälti samanlainen kuin ruumiinosatkin. Kun ruokit mieltäsi ja treenaat sitä riittävän säännöllisesti, juoksee ajatus ketterästi, eivätkä ikäviä ajatuksia synnyttävät mietemadot pääse mekastamaan ajukopassasi. Jos mieltä taas ei treenaa ja huolla, pääsee se surkastumaan siinä, missä liikkumaton lihaskin. Seuraavassa viisi tehokasta tapaa pitää huolta mielestäsi.

1. Ajattele, mitä ajattelet

”Tunne itsesi” oli yksi Delfoin Apollon temppelin sisäänkäynnin yhteyteen kirjoitetuista ohjenuorista, jonka myös filosofi Sokrates omaksui motokseen. Aika moni ihminen elää koko elämänsä pysähtymättä hetkeksikään miettimään, mitä kaikkea päässä liikkuu. Oman ajattelusi tutkiskelu paljastaa aina uusia puolia omasta mielestäsi. Vasta kun tiedät, mitä päässäsi liikkuu, voit ylipäätään tietoisesti vaikuttaa siihen.

Mieti siis säännöllisesti, mitä ajattelet, ja ennen kaikkea miksi ajattelet mitä ajattelet. Monet kielteiset ajatukset saavat syntynsä stressin tai väsymyksen takia. Ne onkin helppo kampittaa heti kun hoksaat, että kyse onkin vain väsyneestä ajatuksesta. Leimaamalla ajatuksia pystyt ohjaamaan aiemmin elämääsi hallinnutta ajattelua itsellesi mieluisalla tavalla. Itsesi tuntemalla saat myös ajatuksistasi irti aivan uudenlaisia ulottuvuuksia.

2. Työstä uskomuksiasi

”Olet, mitä toistuvasti teet. Erinomaisuus on siis pohjimmiltaan vain tapa”, totesi Stageiran vanha kettu Aristoteles. Myös uskomukset ovat tapoja: valmiiksi standardoituja ajatteluprosesseja, joita sovellamme aina tarvittaessa. Jos uskot, että onnistut aina kun yrität, suuntaat toimintasi aktiivisesti kohti uusia haasteita. Jos taas toistat mielessäsi: ”ei siitä kuitenkaan mitään tule”, jätät haasteet helposti väliin. Vaikutukset näkyvät suoraan elämässäsi.

Kun tutkit ajatuksiasi, tutki myös uskomuksiasi. Pidä kiinni sellaisista uskomuksista, jotka todella palvelevat elämäsi tarkoituksia ja päämääriä. Pyri eroon uskomuksista, jotka vain tuottavat päänvaivaa. Uskomuksen selättäminen ei ole helppoa – vaikeusaste on samaa luokkaa tupakoinnin lopettamisen kanssa. Mutta kun kerran saat pessimistisen uskomuksen tai luulotautisen olettaman kitkettyä päästäsi, nousee elämänlaatusi siinä määrin kohisten, että suorastaan ihmettelet, miksi et jo aikoja sitten käynyt kielteiseen uskomukseesi käsiksi. Uskomusten kyseenalaistamisessa pääset alkuun esimerkiksi lateraalisen ajattelun keinoin.

3. Ota aikaa itsellesi

Päivämme täyttyvät yhä enemmän erilaisista aktiviteeteista ja sosiaalisissa verkostoissa hääräämisestä. Nähdäkseni tämä ei ole ollenkaan niin paha asia kuin synkimmät dystoopikot maalailevat. Ongelmalliseksi Facebook-addiktio muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun aikasi ei enää riitä lainkaan itsellesi. Siksi onkin tärkeää pystyä viettämään ajoittain hetkinen yksin ajatustesi kanssa.

Tutkimusten mukaan meditaatio nostaa viretilaa, vähentää masennusta ja parantaa jopa fyysistä terveyttä. Sinun ei kuitenkaan tarvitse vääntää itseäsi jooga-asanaan saadaksesi hitaan ajan hyödyt käyttöön. Riittää, että omistat pari kertaa viikossa puolisen tuntia sille, että et tee yhtikäs mitään.

Istu vaikka muutamana iltana viikossa teekupponen tai viinilasi kädessä mukavassa nojatuolissa puolisen tuntia ja anna ajatuksen juosta. Huomaat eron jo nukkumaan käydessäsi: kun ajattelun valtateiltä on saatu kaaharit kuljetettua talleihinsa, tulee unikin vilkkaasti.

4. Pidä mielesi liikkeessä

90-vuotiaan isotätini pää leikkaa yhä kuin 70 vuotta sittenkin. Syy tähän on yksinkertainen: aika ajoin hän kaivaa esiin lukion matematiikan oppikirjan ja vetreyttää ajukoppaansa toisen asteen yhtälöillä ja logaritmeilla. Aivot ovat niin kuin mikä tahansa muukin elin: jos niitä treenaa, ne tulevat vetreämmiksi. Jos niillä taas ei tee mitään, ne surkastuvat niin, että lopulta niillä ei voi tehdä juuri mitään.

Harjoita siis mieltäsi itse parhaaksi katsomalla tavalla: tee laskutehtäviä, ristisanoja, sudokuja, ratko arvoituksia, lue salapoliisijännäreitä tai harjoita ihan puhdasta aivojumppaa. Viimeksi mainittu onnistuu leppoisasti esimerkiksi Lumosityn aivotreenin avulla.

5. Harjoittele uusia taitoja

Myös ajatukset ovat pohjimmiltaan tapoja: ajatus on prosessi, joka tuottaa luotettavasti jonkin ennalta määritellyn lopputuloksen. Tavat ovat kuin taitoja: ne kehittyvät kertauksen kautta ja surkastuvat, jos niitä ei käytä. Kuten jo yllä mainitsin, on hyvä pitää huoli siitä, että uskomuksesi palvelevat itsellesi tärkeitä tarkoitusperiä. Lisäksi aivosi suorastaan huutavat riemusta, kun annat niille lahjaksi uusia taitoja.

Huhu vanhan koiran oppimattomuudesta on kukkupuhetta. Vanhemmiten ihmiset oppivat vähemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vähemmän hän kokee tarkoituksenmukaiseksi oppia uusia asioita. Ja ihminen ei opi, ellei hän halua oppia.

Mieti siis, millä uusilla taidoilla voit parantaa omaa ja lähimmäistesi elämänlaatua. Auttaisiko uuden kielen oppiminen, kannattaisiko laskupäätä petrata omaksumalla vaikkapa pätkä pitkää matematiikkaa – tai olisiko pianonsoittotaito tai kyky kirjoittaa romanttisia novelleja juuri sinulle mieluinen? Opit minkä tahansa taidon, kunhan olet aidosti motivoitunut sen oppimaan, aloitat riittävän alhaiselta tasolta ja harjoittelet riittävän säännöllisesti, vaikeustasoa hiljalleen nostaen. Ja kun opettelet uuden taidon, pysyy mielesikin liikkeessä kuin varkain – ja maailmasi suorastaan kasvaa sitä mukaa, kun pystyt tekemään enemmän!

Kuinka löydän uutistulvasta olennaisen?

Ensimmäisessä Sherlock Holmes -romaanissa A Study in Scarlet tohtori Watson ihmetteli Holmesin hämmästyttävän rajallista tietämystä. Etsivänero kun tiesi yhtäältä kaiken vaikkapa sikarintuhkasta tai kengänpohjista, muttei toisaalta ollut kuullutkaan siitä, että Maa kiertää Aurinkoa. Watson valisti Holmesia, ihmetellen aukkoja tämän yleissivistyksessä.

Holmes vastasi Watsonille: “Hyvä Watson, nyt kun olet kertonut minulle tämän, pyrin parhaani mukaan unohtamaan sen. Mitä hyötyä minulle on rikosten ratkaisemisessa siitä, miten taivaankappaleet liikkuvat?” Holmes ymmärsi hyvin tosiseikan, joka korostuu nykyaikaisessa tietotulvassa entisestään: kaikesta ei voi tietää kaikkea. Niinpä kannattaakin keskittyä omille elämänalueille keskeiseen tietoon.

On älytöntä, että nykyihmisen pitäisi tietää vähän kaikesta.

Nähdäkseni olisi paljon parempi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, että ihmiset keskittyisivät omiin intohimon kohteisiinsa. Yhteisö, joka koostuu joukosta ihmisiä, jotka tekevät kaikkea vähän sinne päin toimii tuskin puoliksikaan niin jouhevasti, kuin yhteisö, jossa kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita.

Puolisentoista vuotta sitten päätin lakata lukemasta lehtiä. Aiemmin selailin esimerkiksi Hesarin aamuisin kannesta kanteen. Luin siis paljon sellaista, mikä ei kiinnostanut – ja mistä en puolen tunnin päästä muistanut enää hölkäsen pöläystä. Lopulta kyllästyin ajan ja ajattelun hukkaan. Mietin, miten päivittäistietoa voisi löytää keskittyneemmin. Ratkaisu oli juuri päinvastainen kuin aluksi luulin: informaation vähentämisen sijaan sitä pitääkin lisätä! Kehitin uudenlaisen informaation käsittelytavan, jota nimitän informaatioimmersioksi eli tietoon upottautumiseksi.

Informaatioimmersio toimii seuraavasti. Rakenna Googlen iGoogle-palvelua käyttäen sivu, jolla näet yhdellä silmäyksellä otsikot noin viidestätoista uutispalvelusta, New York Timesista BBC:hen, Hesarista Dagens Nyheteriin. Kun sivu on valmis, voit antaa katseesi harhailla otsikosta toiseen. Jos näet jotain, joka kiinnostaa, klikkaa artikkeli auki. Lue tekstin johdanto. Jos teksti on yhä kiinnostava, lue koko artikkeli. Monesti artikkelin lopusta saattaa löytyä lähdeviite, jota voit halutessasi seurata. Näin saatat aamutuimaan tutustua peräti uuteen akateemiseen tutkimukseen, henkilökuvaan tai suosikkijoukkueesi syntyhistoriaan satunnaisten urheilutulosten ja kulttuuriuutisten sijaan.

Tällainen lukutapa syventää tietämystäsi huomattavasti. Oppiminen perustuu altistukselle ja kiinnostukselle. Informaatio jää varmasti mieleesi, jos luettu asia perustuu omaan kiinnostukseesi. Jos informaatiota on vielä tarpeeksi niin, että löydät koko ajan jotakin mielenkiintoista, opit jatkuvasti. Se ei vaadi erityisiä geenejä tai neroutta. Oman maun mukaan järjestelty iGoogle-sivu riittää.

Löydät tarkemmat ohjeet oman iGoogle-sivun rakentamiseksi Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaasta. Oppaasta löydät myös llisää vinkkejä verkkoteknologian hyödyntämiseen ajattelun laajentamiseksi.

7 mestariajattelijan ydintaitoa

Ajattelu on taitolaji. Kukaan ei synny maailmaan nerokkaana mullistavia keksintöjä suoltavana pellepelottamana. Elämämme ensiviikkoina osaamme kaikki samat kaksi asiaa: syödä ja parkua. Jos haluat opetella taitavaksi ajattelijaksi, kannattaa perehtyä ainakin seuraavaan seitsemään mestariajattelijan ydintaitoon. Kussakin taidossa tulet mestariksi harjoituksen kautta.

1. Logiikka

Logiikka on yksi fantastisimpia älyllisiä työkaluja, joita olemme keksineet. Logiikka ei tee sen vähempää, kuin ilmaise ajattelumme syvimpiä säännönmukaisuuksia. Näin siis silloin, kun ajattelemme johdonmukaisesti. Loogis-analyyttinen ajattelu tarjoaa huikeat mahdollisuudet avartaa ymmärrystäsi oman ajattelusi rakenteesta. Siksi logiikan tuntemus on keskeinen mestariajattelijan taito. Logiikan perusteet saat helpoiten haltuun tutustumalla johonkin logiikan alkeet esittelevään teokseen. Hyviä aloituspaikkoja ovat esimerkiksi Aristoteleen Ensimmäinen analytiikka tai hieman tuoreemmassa kirjallisuudessa Seppo K. Miettisen riemastuttava Logiikka: perusteet.

2. Lateraalinen ajattelu

Albert Einsteinin mukaan mielikuvitus on kaikki kaikessa. Tieto kohdistuu siihen, mitä jo osataan; mielikuvitus puolestaan paljastaa tulevaisuuden löydöt. Loogis-anayyttisen järjen varassa voimme tarkastella vain murto-osaa niistä ihmeistä, joita maailmalla on tarjottavana. Usein merkittävät läpimurrot edellyttävätkin logiikan ylittävää ajattelua, lateraalista ajattelua. Lateraalisessa ajattelussa tyypilliset ennakko-oletukset hylätään, ja omaa ajattelua koetellaan mielikuvituksellisin keinoin. Lateraalisessa ajattelussa pääset hyvin alkuun tutustumalla esimerkiksi Edward de Bonon aiheesta kirjoittamiin kirjoihin. Tilaa itsellesi de Bonon perusteos täältä.

3. Argumentaatiotaito

Winston Churchillin mukaan puhetaito on tärkein kaikista ihmiselle suoduista taidoista. Kyky vakuuttavan argumentin muotoiluun onkin ilman muuta aivan keskeinen mestariajattelijalle: jos järkeilysi ei vakuuta, ei sillä ole mitään virkaa. Olennaista taitavalle argumentaatiolle on sekä kyky muodostaa johdonmukaisia ja eheitä argumentteja että taito muotoilla argumentit retorisesti vakuuttavasti. Taitavan argumentoinnin makuun pääset tutustumalla esimerkiksi Juhana Torkin fantastiseen kirjaan Puhevalta. Syventävää ja teknisempää osaamista kartutat esimerkiksi tarttumalla Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttlian perusteokseen Argumentti ja kritiikki.

4. Tarkkaavaisuus

Kuten Sherlock Holmes teroitti, totuus on yksityiskohdissa. Mihin kiinnität huomiota uuden ihmisen tavatessasi? Olemme jokainen valtavan erilaisia yksilöitä, mutta samalla viestimme ulkoasullamme, puhetyylillämme ja eleillämme hulppean yleismaailmallisia asioita. Jos haluat oikeasti ymmärtää kanssaihmisiäsi, kannattaa kiinnittää huomiota kaikkiin niihin pieniin asioihin, jotka tekevät noista ihmisistä juuri sen, mitä he ovat. Siinä avuksi voi olla esimerkiksi jokin keskeinen ruumiinkielen opas. Sellaisen voit tilata itsellesi vaikkapa täältä.

5. Uteliaisuus

Lähes jokainen mielenkiintoinen filosofiassa esitetty lause päättyy kysymysmerkkiin. Miksi minä olen tällainen kuin olen? Mitä on tieto? Miksi on olemassa ylipäätään mitään? Ainoastaan esittämällä oikeat kysymykset on mahdollista löytää tarvittavat vastaukset. Uteliaisuuttasi voit harjaannuttaa esimerkiksi arvoitusten parissa. Kattavan valikoiman haastavia arvoituksia löydät täältä.

6. Kiinnostus

Vain tekemällä sitä, mistä sinä itse olet kiinnostunut voit oppia mestariksi. Joku on oikeasti ollut niin julmetun kiinnostunut madagaskarilaisista kovakuoriaisista, että on viettänyt kuukausikaupalla viidakossa niitä tarkkaillen ja tullut siinä samassa lyömättömäksi kovakuoriaisguruksi. Kovakuoriaiset eivät kenties ole sinun juttusi, mutta jokin taatusti on. Löytämällä oman kiinnostuksen kohteesi harjaannut aivan varmasti siinä mestarilliseksi ajattelijaksi, joka tietää alastaan kaiken. Jos pidät siitä, mitä teet, käy harjoittelukin kirjaimellisesti kuin leikki. Oman kutsumuksen löytämisessä voi olla avuksi esimerkiksi Leo Babautan blogi Zen Habits.

7. Intuitio

Ajattelutaidon keskeisin resurssi on intuitio. Järki kykenee käsittämään kerrallaan noin seitsemän yksikköä. Intuitiivinen kyvykkyytemme käsittelee puolestaan ketterästi kymmeniätuhansia tapahtumia kerrallaan. Järjellä ja logiikalla saamme upeita juttuja aikaan, mutta intuition rinnalla järki jää auttamatta kakkoseksi. Intuitiiviseksi huippuajattelijaksi kehityt harjoittelemalla muita ajattelun taitoja määrätietoisesti. Kun siis löydät sen alan, josta olet aidosti kiinnostunut, pane itsesi likoon koko mielen- ja ruumiinpainollasi ja opettele ne ajattelutaidot, jotka ovat juuri sinulle tärkeimmät. Niin koulit intuitiosi huippuunsa siten, että lopulta itse Sherlock Holmeskin kalpenee rinnallasi. Ajattelu kun on taitolaji.