Miksi mielenkiintoisimmat filosofiset lauseet päättyvät kysymysmerkkiin?

Amerikkalaisfilosofi Willard van Orman Quine oli legendan mukaan korvannut kirjoituskoneensa kysymysmerkin loogisella symbolilla, eksistentiaalikvanttorilla. Quinen mielestä lauseen päättäminen kysymysmerkkiin ei ollut kunnon filosofiaa: filosofi sanoo, miten asiat ovat, ja sillä sipuli.

Rohkenen olla eri mieltä. Nähdäkseni filosofian mielenkiintoisinta puuhaa on juurikin oikeiden kysymysten esittäminen.

Hyvien kysymysten löytäminen kun ei ole ihan yksinkertaista puuhaa.

Filosofian ei mielestäni pitäisi pyrkiä lopulliseen totuuteen: vastaamaan kysymykseen tyhjentävästi. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että lähestulkoon jokaiseen kysymykseen voi vastata tyydyttävästi monella tavalla. Olettamalla vain yhden ratkaisun filosofi rajaisi ulos lukemattoman määrän mahdollisia toimivia ratkaisuvaihtoehtoja.

Sen sijaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin voi etsiä uudenlaisia tulokulmia, joilla meille tärkeitä elämänongelmia saadaan edesautettua. Filosofi pyrkii siis täyttämään kysymysmerkin oikealle puolelle jäävän tilan tarkoituksenmukaisilla ratkaisuehdotuksilla.

Paino tässä on kuitenkin sanalla ’tarkoituksenmukaisuus’. Jos kysymykseen vastataan vain ympäripyöreällä liirumlaarumilla, ei kyseessä ole filosofia lainkaan. New age -liikkeet toimivat usein näin: ilmiöt selitetään ulos vetoamalla energiakenttiin tai korkeampiin voimiin, vaikkei minkäänlaista tieteellistä ymmärrystä energiasta tai teologista ymmärrystä korkeammista voimista käsitteisiin liitykään. Selitetään siis jättämällä selittämättä. Tarjotaan selitys, mutta ei ratkaisua.

Filosofin tulisi mielestäni pyrkiä selittämään asiat niin, että selityksistä olisi jotain hyötyä. Kysymysmerkin oikealle puolelle pitäisi jäädä jotain sellaista, joka edesauttaa ihmisten pyrkimyksiä ja ratkoo todellisia elämänongelmia. Siksi vastausten etsiminen ei ole hedelmällistä, mutta ratkaisujen etsiminen on.

Ratkaisun löytäminen edellyttää kuitenkin ratkaistavan kysymyksen oikein muotoilemista. Siksi sellaiset kysymykset kuin ”mitä on hyvyys?”, ”mitä on onnellisuus?” ja ”mitä on ajattelu?” ovat niin herkullisia: niitä voi tuskin tyhjentävästi ratkaista koskaan. Mutta ottamalla kysymyksen tarkasteluun, syntyy pian uudenlaisia tulokulmia kysymyksen esittämään aiheeseen. Nämä uudet näkemykset puolestaan edesauttavat pyrkimyksiämme ja elämäntavoitteitamme.

Muotoilemalla kysymykset oikein filosofia – ja tiede, teologia ja muut tutkimusalat – voivat tuottaa todellisia ja hyödyllisiä ratkaisuja ja näkökulmia. Kysymyksissä on koko pohdiskelutyön alku. Siksi mielenkiintoisimmat filosofiset lauseet päättyvät yleensä kysymysmerkkiin.