Imitaatiosta ja luovuudesta: Helsinki Shangri-La

Palefacen mainio protestiralli ”Helsinki Shangri-La” kuuluu viime vuoden soitetuimpiin ja keskustelluimpiin popkappaleisiin. Samalla internetissä on kuulunut myös soraääniä. Nettifoorumeilla ja Facebookissa on kiertänyt Youtube-linkkejä Tapio Rautavaaran ja S. Albert Kivisen versiointeihin samasta kansansävelestä. Kärkkäimmät ovat kiirehtineet syyttelemään hiphop-artistia plagioinnista.

Luovassa työssä kohtaakin usein ihmeellisen käsityksen alkuperäisyydestä. Monet olettava aidon luovan työn olevan jollakin uraauurtavalla tavalla uusi.

Itse asiassa mikään luova työ ei sisällä uutta – vain vanhaa eri tavoin yhdisteltynä.

Kirjailija taikoo satumaailmansa alle kolmellakymmenellä kirjaimella. Säveltäjällä on puolestaan käytössään tasan kaksitoista säveltä, ja taidemaalarilla seitsemän väriä – siinä kaikki. Näitä elementtejä voidaan sitten yhdistellä ja muunnella eri tavoin. Viime kädessä joka ikinen sävelteos, taidemaalaus tai kirjallinen tuotos pohjautuu samaan perusainekseen.

Kirjallisuudessa yksi arvostetuimpia tehokeinoja on intertekstuaalisuus. Shakespearen ikisuosikki ”Romeo ja Julia” on muunnelma Ovidiuksen versioimasta Pyramuksen ja Thisben kansantarusta. James Joyce viittaa Odysseuksessaan suoraan Homeroksen eepoksiin, Shakespeareen ja Charles Dickensiin. Scifi-guru Dan Simmons lainaa puolestaan Joycelta teoksissaan Ilium ja Olympos.

Myös taidemusiikin puolella omien esikuvien säveltämien teemojen kierrättäminen on tavallista. Silti populaarimusiikin puolella vallitsee ihmeellinen vastarinta siteeraamista kohtaan. Muissa taiteenlajeissa taiteellisten elementtien lainaamista pidetään sallittuna ja ihailtuna tehokeinona. Popmusiikissa pienimmästäkin sitaatista aletaan virittämään lynkkausjoukkoja.

Kuten Igor Stravinski kerran lohkaisi, lahjakkaat lainaavat, mutta nerot varastavat. Jos Palefacen sinkku nojaakin monien käyttämään kansansävelmään, ja lainaa S. Albert Kiviseltä sanoituksellisia motiiveja, on varkaudesta kyse ainoastaan stravinskilaisessa mielessä. Se, että joku pystyy loihtimaan koko kansaa koskettavan sävelteoksen ei ole koskaan pikku juttu – sama se, mistä aineksista teos on koostettu. Ja sitä paitsi: niin kuin Charles Caleb Colton sanoi, imitaatio on puhtain imartelun muoto.

One thought on “Imitaatiosta ja luovuudesta: Helsinki Shangri-La

  1. Päivitysilmoitus: Tweets that mention Imitaatiosta ja luovuudesta: Helsinki Shangri-La | Ajattelun ammattilainen -- Topsy.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s