Tieteellisen tutkimuksen tulokset muuttuvat monesti kovin erilaisiksi siinä vaiheessa, kun ne julkaistaan valtamediassa. Kenties mielenkiintoisin tieteellinen mediavääristymä löytyy tähtitieteen parista. Siinä missä valtavirtamedia julkaisee upeita värikylläisiä otoksia kosmoksen kauneudesta, on kuvat todellisuudessa otettu mustavalkokameralla. Väritys tehdään jälkikäsittelyssä Photoshop-ohjelmalla.
Väreillä on toki tieteellinen perusta – ne perustuvat tämänhetkiseen ymmärrykseen siitä, miltä vaikkapa tämä tähtisumu näyttäisi, jos näkisimme sen paljaalla silmällä. Värikuvia näistä avaruuden ihmeistä ei kuitenkaan ole – vaan kyse on viime kädessä taiteilijan näkemyksestä.
Ajattelun ammattilainen 
http://hubblesite.org/gallery/behind_the_pictures/meaning_of_color/ Tuon mukaan värien lisäykseen on ihan omat konstinsa.
Jani,
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä!
Käytännössä Hubblen, tai minkä tahansa muun optisen alueen avaruusteleskoopin, kolmivärisuotimen läpi ottamat kuvat vastaavat yhdessä parhaiten ihmissilmän näkemiä sähkömagneettisen spektrin aallonpituuksia, ja suurin osa avaruuden kuvista pyritään värittämään ns. luonnollisesti, näiden kolmen kuvan tasapainoisena komposiittina, vaikkakin usein hyvinkin värillisenä. Vääristymästä en osaa sitten sanoa, kun paljas silmä ei moisia avaruuden tähtitarhoja erottaisi edes ilman värejä.
Normaali digikameran kuvailmaisin toimii täsmälleen samalla periaatteella eikä sekään tarjoa yhtään sen ’oikeampaa’ kuvaa todellisuudesta kuin ihmissilmäkään. Digikameran kennot ovat yleensä varustettu tähtikameroita heikommalla värisuotimen tarkkuudella RGB-suotimen ollessa hajautettu yhdelle kuvailmaisimelle. http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter
Vertaa: Ihmissilmän kolme erilaista ’ilmaisinsolua’ väreille. http://en.wikipedia.org/wiki/Cone_cell
Yli tai ali ihmissilmän erottaman elektromagneettisen säteilyalueen teleskoopit ovat asia erikseen, ja mediassa kyllä näkee esimerkiksi Röntgen-, tai gammasäteilyalueen ’valokuvista’ vedostettuja kuvia kaukaisista taivaan kohteista. Näihin tapauksiin kyseinen taiteilijan näkemys kyllä sopii, sillä paljain silmin joitain kohteita ei voi nähdä edes tähtikaukoputkella.
Tuomas,
Kiitos valaisevasta kommentistasi! Pointti ei ole suinkaan se, että kuvat olisivat tieten tahtoen vääristeltyjä, vaan siitä, että sekä niiden koostaminen että retusoiminen muuttavat valtavirran käsitystä siitä, mikä todellinen tutkimuskohde on. Ihan samanlaisia ilmiöitä tapahtuu fysiikan, geenitieteen yms. aloilla kun tuloksia popularisoidaan.
Ja onhan toki joissakin kuvissa otettu ihan puhtaasti taiteellisia vapauksiakin; esimerkiksi tuohon Pillars of Creation -kuvaan on lisätty dramaattisen efektin tähden lisää vihreää väriä, jota ei ole alkuperäisessä RGB-komposiitissa ollut – siis hieman samaan tapaan, kuin huippumallien ihonväriä tasataan Photoshopissa ennen mainoksen painoon lähettämistä. 🙂
Lauri, näin vähän ounastelinkin, että tarkoitus oli vain tuoda esille nykypäivän imagomarkkinoinnin vääristymät, mutta piti päästä päsmäröimään kun tuttu aihe oli kyseessä. 😉
Kun [jonkin] asian ulosanti muuttuu tärkeämmäksi kuin itse asia, ollaan mielestäni heikoilla jäillä. Joissain tapauksissa ulosanti vääristää kyseessä olevaa asiaa (tai ideaa) niinkin paljon, etteivät kyseiseen asiaan enemmänkin perehtyneet välttämättä enää tunnista asiaa kuin etäisesti samaksi. Mutta tässä mennään jo ehkä niin syviin semantiikan vesiin, että parempi jättää tähän. 🙂