Muutama viikko sitten olin säntäämässä kiireellä kotoa palaveriin. Vaimoni antoi mukaan kolme roskapussia kouraan samalla kun suorin autolle. Toisessa kädessäni oli sateenvarjo ja toisessa roskapussit.
Suurin piirtein leikkipihan kohdalla tajusin, ettei nimettömässäni roikkuva biojätepussi tule selviytymään roskakatokselle asti: sormiparan voimat eivät vain riittäisi. Yritin vielä tsempata hetken hampaat irvessä – turhaan. Juuri ennen kuin pussi mätkähti banaaninkuorineen keskelle lasten leikkipihaa keksin kuitenkin ujuttaa pussin kahvan alle pikkusormen henkihieverissä pinnistelevän nimettömän seuraksi. Eeppinen koitos päättyi onnellisesti: roskat päätyivät roskiin ja ehdin vielä palaveriinkin ajoissa.
Jos löydät itsesi kuopasta, lakkaa kaivamasta.
Meillä Suomessa korostetaan usein sisua ja ahkeruutta. Tosi asiassa pelkällä sisulla ei pääse pitkälle. Onnistumiseen tarvitaan sisua – ja toimiva strategia. Usein vastoinkäymisen kohdatessa ei itse asiassa kannata edes tsempata: tsemppaaminen puristaa viimeiset voimavarasi pihalle. Ja tällöin ei jää enää virtaa uuden strategian löytämiseksi.
Maailman huipputekijät Edisonisa Einsteiniin ovat käyttäneet yksinkertaista menetelmää parhaan strategian löytämiseen. Roskapussiepisodi innoitti minut kiteyttämään menetelmän kirjainlyhenteeseen TTT: Tee, Taltioi, Toista. Jos muuri on yhdestä kohtaa liian paksu, ei kannata hakata päätä seinään. Sen sijaan kannattaa tutkia, pääseekö yli tai ympäri, vai pitääkö lähteä hakemaan köyttä ja koukkua rautakaupasta.
Monesti toimivaa strategiaa ei kuitenkaan keksitä tuosta vain. Tämän takia onkin tärkeää tarttua heti toimeen. Jos homma toimii – hyvä niin. Mutta jos menee puihin, älä lannistu, vaan taltioi tapahtuman käänteet. Kirjoita ylös, mitä yritit, mitä tapahtui, mikä meni pieleen, ja miten teet seuraavalla kerralla paremmin. Toista sitten toimesi uuden strategian turvin. Vastoinkäymisten selättämiseen voit käyttää vaikkapa erehdysten hallinta -menetelmää.
Ajattelun ammattilainen 
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Niin eikös hulluuden (yksi) tunnusmerkki ole se, että tekee täsmälleen saman asian kerta toisensa jälkeen toivoen päätyvänsä toisenlaiseen lopputulokseen?
Ja Edisonilta kysyttiin legendan mukaan, että miltä tuntui epäonnistua 700 kertaa ennen kuin hän keksi miten saa sähkölampun toimimaan. Edison vastasi: ”En epäonnistunut 700 kertaa, kokeilin 700 kertaa onnistuneesti mikä ei toimi.”
Pelkäämme epäonnistumista, koska yritämme motivoida itseämme toimintaan valehtelemalla itsellemme että ihmisarvomme, onnemme tai jopa oikeutemme elää on kiinni siitä onnistuuko yritys vai ei.
Ainoa syy ettemme tunne itseämme tässä ja nyt arvokkaaksi ja onnelliseksi ja elämäämme elämisen arvoiseksi on se, että pelkäämme, että jos sallimme itsemme kokea näin, emme saa mitään aikaiseksi tai ylpistymme tai jotain muuta kauheaa tapahtuu.
Pienet lapset, jotka eivät tiedä mitään näistä aikuisten uskomuksista ja peloista ovat maailman yritteliäimpiä ihmisiä. He yrittävät tehdä asioita koska ovat uteliaita, koska he haluavat tehdä samoja asioita kuin aikuisetkin (vrt. kävely) tai koska se on hauskaa.
Vain itse itsellemme kertovat tarinat estävät meitä itseämme suhtautumasta yrittämiseen samalla tavalla.
Katri,
Kiitos kommentistasi! Olen ihan samaa mieltä. Picassohan on tiivistänyt asian joskus aika hyvin näin: ”Jokainen lapsi on taiteilija. Ongelmana on, kuinka pysyä taiteilijana, kun kasvamme aikuisiksi.”