Presidentti Kekkonen kiersi kerran maakuntia seurueensa kanssa. Heidät oli kutsuttu paikallisen teollisuuspohatan luo illalliselle. Presidentti oli väsynyt matkustamisesta ja onnistuikin vahingossa kaatamaan alkukeiton syliinsä. Talon emäntä säntäsi samassa auttamaan.
“Ei se mitään, herra presidentti, antakaahan kun autan”, emäntä hössötti pyyhkimällä keittoa presidentin sylistä.
Ruokailu jatkuikin hyvässä hengessä, kunnes pitkän päivän tehnyt talon isäntä pudotti vahingossa lautasellisen pääruokana tarjoiltua muhennosta syliinsä. Tähän emäntä:
“No niin! Siinä toinenkin tohelo!”
Alkuperäisessä tosijutussa kyse oli kahvin juonnista tutun maalaisliiton edustajan kanssa. Urkki kaatoi kahvikuppinsa emännän laittamalle puhtaalle pöytäliinalle. Emäntä ei siinä yhteydessä sanonut mitään poikkipuolista Urkille. Kun isännälläkin sitten kaatui kahvi pöytäliinalle, emäntä sanoi nämä legendaariset sanat ”siinä on mulla toinen tohelo”. Urkki lähetti sitten myöhemmin emännälle uuden pöytäliinan ja merkitsi lähettäjäksi sen ensimmäisen tohelon.
Pauli,
Suurkiitos tarkennuksesta. Juttu on tosiaan ulkomuistista mukailtu. 🙂
Päivitysilmoitus: "Toinen tohelo" ja supermies-Kekkonen – totta ja tarua viiden Kekkos-legendan takaa – Uutislehti