Hiljattain kakkoskaudelle pyörähtänyt supersuosittu Game of Thrones -sarja yllätti ensikaudellaan. Sarjan ylivoimaisesti suosituimmaksi hahmoksi nousi Emmy- ja Golden Globe -palkitun Peter Dinklagen esittämä Tyrion Lannister. Mielenkiintoiseksi asian tekee kaksi seikkaa. Ensinnäkin, Tyrion on huippukarismaattinen ja monitahoinen hahmo, joka voittaa katsojien sydämet puolelleen – ja peittoaa vetovoimassaan jopa superhurmuri Eddard Starkin ja huippumallin näköisen ritari Jaime Lannisterin. Toisekseen, Tyrionia esittävä Peter Dinklage on kääpiökasvuinen.
Vetovoima ei riipu pärstäkertoimesta.
Ihmisen viehättävyys ei riipu siitä, minkälaiset kasvojen luut on suotu, ei liioin vyötärön ympäryksestä tai edes pituudesta. Viehättävä ihminen on sellainen, joka on itsevarma, joka osaa ottaa toiset huomioon – ja joka tietää ennen kaikkea oman paikkansa maailmassa. Jos ihmisessä ei ole poskipäitä syvempää sisältöä, ei hän lopulta myöskään kiinnosta muita – vaikka ensivaikutelma voi toki olla tyrmäävä. Sen sijaan lyhyenläntä menninkäismäinen Björk tai kauneusihanteita uhmaava Adele hurmaavat varmuudellaan ja karismallaan tuosta vaan.
Joku voi tässä vaiheessa ajatella, että hyvähän tässä on nostaa tällaisia kuitenkin pohjimmiltaan nättejä esimerkkejä. Mutta entäs sitten tulipalossa kasvonsa tuhonnut superkarismaattinen professori Dan Ariely? Puhumattakaan Mr. Beanista, Rowan Atkinsonista? Kumpaakan tuskin löytyy Stockmannin vaatekatalogista. Mutta vetovoimaa piisaa silti rekkalasteittain.
Me haluamme kaikki tulla rakastetuiksi ja huomatuiksi. Tästä syystä naistenlehtien kasvonkohotusvinkit ja rasvamakkaroiden polttopatentit myyvät niin hyvin. Ulkonäkö vaikuttaa kyllä välittömään ensivaikutelmaan. Todellinen vetovoima nousee kuitenkin itsevarmuudesta ja ystävällisyydestä. Siinä ei pärstäkertoimella ole juuri enää väliä: muutaman sekunnin ensireaktion jälkeen puntarissa painavat ihan muut asiat – oli sitten kyse parinvalinnasta tai vaikkapa työpaikan saannista.
Me olemme kaikki valtavan yksilöllisiä, ja jokainen omalla tavallamme ihan tavattoman kauniita. Kysymys on viime kädessä siinä, että osaamme tuoda sen oman kauniin puolemme esiin ja syleillä sitä. Vetovoima ei riipu siitä, kuinka symmetriset kasvosi ovat tai mitä puntari näyttää. Se riippuu siitä, että uskallat olla paras mahdollinen juuri siinä, mitä sinä omimmillasi olet.
Ajattelun ammattilainen 
Kiitos! Osui ja upposi ajatuksesi. Olen 12-vuotiaalle lyhytkasvuiselle pojalleni näitä ajatuksia jakanut onnistuneesti mielestäni. Ei se pituus vaan varmuus itsestään. Jos on onnellinen itsestään sitä huokuu samaa tunnetta ympärilleen. Siksi poikani onkin kavereiden ympäröivänä saanut fyysisista mitoista huolimatta hyvät edellytykset tulevaisuuteen. Hän on onnellinen ja se huokuu. Vanhemmilta vaaditaan määrätietoista tukemista ja onneksi nykyään erilaisuutta hyväksytään paremmin. Erilaisuus voi olla rikkaus.
Itseäni ihmetyttää ihmiset, jotka tänäkin päivänä tekevät välittömästi abortin jos sikiöseulonnassa paljastuu lyhytkasvuisuus. Siis lapsi on muuten terve, mutta siitä tulisi lyhytkasvuinen. Tätä perustellaan tällä perinteisellä ”ei hän voisi elää normaalia elämää”. Tässä on mielestäni aikamoinen kaksoisstandardi jos vielä samanaikaisesti fanitetaan Peter Dinklagea. Muuttuuko maailma lyhytkasvuisille helpommaksi ja tasa-arvoisemmaksi jos käytännössä ihmiset eivät loppupeleissä sellaista lapsekseen halua?
Ja kuitenkin tämä artikkeli alentaa kauneutta.
Luin kesällä opuksen nimeltä The Charisma Myth (http://www.amazon.com/The-Charisma-Myth-Personal-Magnetism/dp/1591844568). Siinä pilkottiin palasiksi käsite karisma ja pohdittiin osa osalta kuinka pienet asiat lopulta muovaavat ihmisestä kiinnostavan tai tekevät hänet huomaamattomaksi.
Mainitset itsevarmuuden ja ystävällisyyden ratkaiseviksi tekijöiksi. Yllä mainitsemani kirjan kirjoittaja on kanssasi hyvin samoilla linjoilla. Karisman luo hänen mukaansa se, vaikuttaako yksilöllä olevan valtaa ja vaikuttaako hän siltä, että on valmis auttamaan sinua. Näiden kahden lisäksi löytyy kolmas merkittävä tekijä, eli läsnäolo.
Kirjoittaja olisi voinut ajatella aihettaan hieman enemmän ja syvällisemmin. Olet niputtanut synnynnäiset ominaisuudet, turhamaisuuden ja piittamattomuuden itsestään (lihavuus) samalle viivalle. Lisäksi yleistät että kauniilta ihmiseltä on turha odottaa älykkyyttä tai syvyyttä. Sinänsä ihmisen vetovoimasta olen samaa mieltä mutta aihe ansaitsisi ammattimaisemman käsittelyn.
Mielenkiintoista pohdintaa. Itse ajattelen, että ensivaikutelman on oltava riittävän klassinen, jotta ihmiset haluavat keskustella kanssasi ja saavat sinusta sellaisen vaikutelman kuin haluat, esimerkiksi johtajan kannattaa näyttää usein jollakin tavalla vahvalta ja vaikutusvaltaiselta. Toisaalta taas kannattaa olla riittävän erikoisen näköinen, jotta jää ihmisten mieliin ja antaa kiinnostavan ensivaikutelman.
Päivitysilmoitus: Ajattelulla vauhtia uuteen vuoteen « Ajattelun ammattilainen