Tänään vietetään klo 15–16 maailmanhistorian ensimmäistä Sisun tuntia, Hour of Sisua. Siinä missä Earth Hour kutsuu sammuttamaan valot tunniksi tai Hour of Code koodaamaan saman aikaa, Hour of Sisu on tunti, jonka aikana voimme ylittää itsemme.
Miksi ihmeessä itsensä ylittäminen sitten on tärkeää? Yleensä tämä ajatus liitetään sankari- ja menestyjämyytteihin. Elämä alkaa mukavuusalueen ulkopuolelta, eikö niin? Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta yleinen väärinkäsitys on, että jokaisen pitäisi ylittää itsensä ponnistelemalla vaikkapa maratonille tai väitöskirjan pariin. Tai sitten olympialaisiin tai Nobelin syrjään.
Itsensä ylittäminen ei ala sieltä, missä muut ovat – vaan sieltä, missä sinä olet juuri nyt. Se voi olla ihan pieni teko. Pääasia on, että teet jotain, mitä et yleensä tekisi – tai jotain, mitä olet aina miettinyt, että sinun pitäisi tehdä, mutta et ole vielä uskaltanut. Itsensä ylittäminen on tärkeää siksi, että ponnistelussa ja yrittämisessä asuu kehittyminen ja kasvu. Ihminen joka ei kehity kuihtuu pian pois.
Me olemme rakentaneet yhteiskunnan, jossa meillä on materiaalisia resursseja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla yhteiskuntamme polkee paikoillaan. Me tarvitsemme suomalaista sisua nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös yhteiskunta joka ei kehity kuihtuu pian pois.
Hour of Sisu on mahdollisuus meille jokaiselle ylittää itsemme juuri siinä kohdassa, missä olemme nyt. Osta kollegalle kukkia. Soita mummolle. Ota loparit. Soita ihastuksellesi. Hae uutta työtä tai perusta yritys. Pyydä anteeksi.
Tai sitten tähyä korkeuksiin ja aseta hullulta ja pelottavalta tuntuva tavoite, jonka viet sisulla maaliin. Sekin on ihan ok, jos se tuntuu sinusta oikealta.
Niin kuin Esa Saarinen usein teroittaa, meissä kaikissa on paljon enemmän voimaa kuin mitä päälle päin näkyy. Nyt on aika tuoda se voima esiin.
Tee tänään sisutekosi. Hour of Sisua vietetään klo 15–16 Suomen aikaa. Kannusta myös muita sisutekoihin jakamalla ponnistuksesi Twitterissä hashtagilla #hourofsisu.
Tämä vuosi on Sisun vuosi. Tänä vuonna Suomi ylittää itsensä.
Tähän tulemme mukaan. Ja näin maailma muuttuu kauttamme. Kiitos herätyksestä.
Loistava ja kannustava artikkeli! Otetaan kaikki kansallisaarteemme Sisu jokapäiväiseen käyttöömme 🙂
Jos yksi ponnistelee yhteen suuntaan ja toinen päinvastaiseen, yhteiskunta polkee paikallaan. Jos molemmat ponnistelevat päinvastaisiin suuntiin, nyt vieläkin sisukkaammin kuin ennen, yhteiskunta polkee edelleen paikallaan. Pelkkä sisu ei siis varmastikaan riitä siihen, että asiat kehittyvät kaikkien kannalta positiivisesti. Yhteisen suunnan löytyminen olisi varmaan yhtä tarpeellista. Kun se löytyy, sisuakaan ei ehkä tarvittaisi niin paljoa. Tällöin sisua voisi käyttää muihin haasteisiin kuin siihen, että yksi koettaa päästä yhteen suuntaan samalla, kun toinen vetää häntä päinvastaiseen suuntaan.