KONEMIELI – Onko ajattelu ihmisen yksinoikeus?

Tekoälyn ja ihmismielen yhteyksiä ja eroja käsittelevä uutuuskirjani Konemieli julkaistiin tänään.

Kirjassa tartun muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä mieli on ja miten se toimii?
  • Mistä uusissa tekoälyratkaisuissa on oikeasti kyse?
  • Miten tietokone prosessoi informaatiota?
  • Miten aivojen toiminta eroaa tietokoneen toiminnasta?
  • Millä tavalla mieli ja kieli liittyvät toisiinsa – ja miten tekoälyratkaisut synnyttävät ihmismäistä kielenkäyttöä?
  • Millä tavalla tekoälyratkaisuja kannattaa käyttää – ja millä tavalla ei?
  • Miten tekoäly vaikuttaa yhteiskuntaan nyt ja lähitulevaisuudessa?
  • Onko ajatteleva kone oikeasti mahdollinen – tai onko sellaisia jo nyt?

Olen tutkinut ihmismieltä, sen toimintaa ja rakenteita yli 15 vuoden ajan. Olen myös tutustunut vuosien varrella läheisesti erilaisiin koneoppimis- ja tekoälyteknologioihin. Tämän takia olin vielä muutama vuosi sitten hyvin skeptinen koskien tekoälyteknologiaan liitettyjä odotuksia. Vielä kolme vuotta sitten olisin sanonut suoraan, että tutkimusnäyttöni pohjalta ajatteleva kone on käytännössä mahdoton.

Perehdyttyäni viimeisen kahden vuoden ajan yksityiskohtaisesti uusien tekoälyratkaisujen – erityisesti suurten kielimallien taustalla vaikuttavan muuntajateknologian – toimintaan, olen käytännössä päätynyt täysin aiempaa vastakkaiseen näkemykseen. Muuntaja-arkkitehtuuri mallintaa ihmisen kielenkäyttöä niin tarkasti, että sen pohjalta voidaan nyt simuloida lähes täysin inhimillistä vuorovaikutusta – siis keskustelua. Kun teen tekoälyä koskevia valmennuksia ja puheenvuoroja, esittelenkin itseni nykyään yleensä ”toipuvaksi tekoälyskeptikoksi”.

Vain runsaat kaksi vuotta sitten alkanut generatiivisen tekoälyn esiinmarssi on jo nyt muuttanut lähtemättömästi tietotyötä. Samalla se on tarjonnut ennennäkemättömän ikkunan myös meidän oman mielemme tarkasteluun. Koskaan aiemmin ei ihmismielen toimintaa ole kyetty mallintamaan matemaattisesti näin yksityiskohtaisesti. Tekoälyn ja mielen tutkimus muodostavatkin silmukan, jossa toinen ruokkii toista – tällä hetkellä niin kiihtyvällä nopeudella, että uusia läpimurtoja tulee jopa kuukausittain.

Kirjassani pyrin muodostamaan yleistajuisen kuvan siitä, mitä nyt tiedämme ihmismielestä ja siitä, miten uudet tekoälyratkaisut toimivat. Vertailen erilaisia tutkimustuloksia ja pyrin muodostamaan kirkkaan kuvan siitä, mikä mieli on ja mitä sen simulointi edellyttää. Erityisesti pyrin ymmärtämään miten tekoälyratkaisut vaikuttavat meihin ja yhteiskuntaamme nyt ja lähitulevaisuudessa – ja mitä kaikki tämä tarkoittaa inhimillisen ajattelun kehittymiselle.

Lue kirjasta näyte täältä.

Voit tutustua kirjaan ja tilata sen täältä.

Äänikirja ja e-kirja puolestaan löytyy täältä.

3 thoughts on “KONEMIELI – Onko ajattelu ihmisen yksinoikeus?

  1. Koneista en tiedä, mutta soisin kyllä, että useammat ihmiset käyttäisivät enemmän tätä oikeuttaan! Järvilehto, tämä on alusta poliittisille blogeille, eikä sen ole tarkoitus olla halvan mainostamisen väylä!

  2. Jokainen elävä olento ajattelee ja uskon jopa pienellä pirriäisellä eli hyönteisellä olevan tietoisuus ja ajattelu oman organisminsa hyväksi. Maapallo elämänalustana on niin sanottu luontomaailma. Teknisesti ajatteleva ihminen näkee ajattelun ja muun henkisen toiminnan koneiden ja biologisen olennon osalta samanlaisena. Tämä ei tässä maailmassa ole oikeanlainen rinnastus. Maapallo on elävien olentojen maailma, ja tekninen äly on näihin päiviin saakka ollut niin sanottua scifi-toimintaa maapallon ihmisten kannalta. Ihmisen evolutionäärinen kehitys on ollut ajallisesti pitkää jo ennen maapallon luomista, johon ihmiskunta on Raamatun kertomusten mukaan asettunut eri puolille maailmaa. Kerron asiasta kirjassani Kristillinen filosofia ja maapallon asuttamista käsittelen niin sanotun kvalifysiikan #kvalifysiikan avulla blogissani http://www.kvalifysiikkaantropologia.blog. Ihmisten luontomaailma on tarkoitettu pätevistä syistä kestäväksi maailmaksi, jossa avaruudellinen olentopelkistyminen (ks. hakukoneella sanan orbs mukaan) voi palautua takaisin ihmishahmoiseksi ajattelevaksi human being -olennoksi tai muuksi luontomaailman olennoksi eli eläimeksi. Maapallon elämää voi tarkkailla ja tehdä siitä havaintoja, mutta kunkin älykääpiön kuuluu olla varovainen maailman jatkuvuuden suhteen ja jatkuvuuden puolustaja. Maailmamme on vanhojen jumalten luomistyö tyyliin Taivaan kirkas tähtivyö, luojain suuri luomistyö. Toivottavasti tätä saavutusta kunnioitetaan. 24.1.2025 Tarja Kaltiomaa

  3. Kehitys on nopeaa ja itse kukin joutuu muuttamaan näkemyksiään sen edetessä. Kuuntelin mielenkiinnolla Tampereen yliopiston Marja-Leena Linnen näkemyksiä samaa aihetta sivuten. Ihmisaivot ovat sangen monimutkainen kokonaisuus, johon monet ihmisen ulkopuolelta(ympäristö) ja sisältä (hormonit) tulevat mekanismit vaikuttavat. En millään jaksa uskoa, että kone voisi koskaan kehittyä lähellekään ihmisaivoja tietyillä osa-alueilla. On toki paljon ns. koneajattelua, joka on ihmisaivoja tehokkaampaa ja nopeampaa. Ja olisihan se usein helpompaa, kun tunteet, muut ihmiset eivätkä oman kehon toiminnot sotkisi omaa ajattelua 🙂

Jätä kommentti Nimetön Peruuta vastaus