Uusi uljas Suomi

Suomen poliittinen kenttä koki eilen aika merkittävän mullistuksen, kun uuspuolue Perussuomalaiset nousi kolmen suurimman joukkoon. Nukkuvien puolue on herännyt ja suunnannut toivonsa oikeistopopulismista ja muukalaisvihasta polttovoimansa ottavaan politiikkaan. Eilen illalla Facebook- ja Twitter-virrat täyttyivät toinen toistaan pöyristyneemmistä kommenteista: saiko Suomi nyt sini-punaniskahallituksen?

On toki huolestuttavaa, että sata vuotta vanhoihin tehdastyöideaaleihin ja muukalaisvihaan sitoutunut puolue saa näin valtavaa kannatusta. Maastamuuttoa suunnittelevien kannattaa kuitenkin huomioida, että ehkä hätä ei ole tämän näköinen. Protestipuolue on nyt vallan kahvassa seuraavat neljä vuotta. Onneksi kyse ei ole kuitenkaan diktaattorivallasta.

Suomalainen politiikka tulee toki muuttumaan. Mutta on muistettava kaksi asiaa. Ensinnäkin, vaalikamppailu edellyttää aina kärjistettyä retoriikkaa. Vaikka Perussuomalaisten linjaukset ovatkin humanistisesta näkökulmasta pöyristyttäviä, eivät ne edusta välttämättä edes puolueen yksimielistä linjaa. Toisekseen, yhden puolueen näkemys ei ohjaa koko maan politiikkaa.

Suomessa on yhä edustuksellinen demokratia. Se tarkoittaa sitä, että vaikka eduskunnan enemmistö muodostuukin perussuomalaisista, kokoomuslaisista ja demareista, mahtuu mukaan myös muita ääniä. Samalla Keskusta kumppaneineen asettunee tanakkaan oppositioasemaan ja pitää huolen siitä, että jos vallanpitäjien mopo alkaa karata käsistä, otetaan demokratian järeämmät aseet käyttöön.

Nämä vaalit ovat olleet vilkkaimmat kymmeniin vuosiin. Vaikka tulos ei ole kaikkien mieleen, edustaa se demokratiaa – kansanvaltaa – parhaimmillaan. Tässä kansa on todella noussut ja käyttänyt valtaansa.

Perussuomalaisten vaalivoitto on hälytyssignaali. Asiat eivät ole menneet viime vuosina aivan putkeen – ainakaan kansan enemmistön mielestä. Tälle sireenille kannattaa kallistaa korvaa. Siitä huolimatta kyse ei ole siitä, että Suomi olisi muuttunut yhdessä yössä oikeistovaltioksi. Olemme yhä demokratia – niin hyvässä kuin huonossakin.

PS. Lue tästä myös Frank Martelan loistava analyysi vaalituloksesta.