Tässä on taas yksi paradoksi. Otetaan ensiksi faktat:

Ydinvoima on turvallista.

Tämänhetkisen tieteellisen ja teknisen ymmärtämyksemme valossa ydinvoima on erittäin turvallinen energianlähde. Myös tilastollisesti tarkasteltuna ydinvoima on turvallista: merkittäviä onnettomuuksia on tapahtunut vain kourallinen koko sinä aikana, kun ydinteknologia on ollut käytössä. Ja silti: ydinvoima on yksi riskialtteimmista energianlähteistämme.

Se on nimittäin yksi lysti, miten turvallinen joku teknologia on tilastollisesti siinä vaiheessa, kun yksi ainoa onnettomuus riittää tekemään pahimmillaan massiivista globaalia tuhoa. Tämä on paraatiesimerkki tieteellisen ymmärtämyksemme rajoista.

Voimme sulkeistaa tutkimuksen avulla pois valtavan määrän riskitekijöitä. Voimme rakentaa maanjäristyksen kestäviä voimaloita. Voimme rakentaa kolminkertaisia turvajärjestelyitä inhimillisen virheen välttämiseksi. Mutta vaikka sulkeistaisimme sata tuhatta riskitekijää, jää niiden ulkopuolelle aina jotain. Vaikkapa kymmenmetrinen hyökyaalto.

Vaikkei pöly ole edes ehtinyt vielä laskeutua, ovat suomalaiset ydinvoimalobbarit kiiruhtaneet julistamaan, etteivät Japanin kaltaiset riskitekijät kosketa Suomea – me olemme kyllä ihan turvassa. Veikkaanpa, että Japanin ydinvoimalobbarit sanoivat Tshernobylistä aivan samaa: Japanilainen osaaminen ja teknologia sulkee Tshernobylin tapaisen onnettomuuden riskin ulos. Ja tämä on tietysti aivan totta. Jokaisella on kuitenkin omat riskitekijänsä – ja niistä merkittävä osa on sellaisia, että vaikka tutkisimme kuinka, emme saa niitä kaikkia selville.

Emme voi koskaan sulkea kaikkia mahdollisia riskitekijöitä ulos, vaikka meillä olisi kuinka hulppea tieteellinen osaaminen tahansa. Aina on mahdollista, että jotain on jäänyt huomioimatta – tai että jotain uutta tapahtuu. Useimmiten tämä virhemarginaali on merkityksetön tieteellis-teknologiselle edistykselle. Mutta silloin kun yksi paukku voi jopa mullistaa koko globaalin ekosysteemin, tulisi olla itsestään selvää, että riski on vain liian suuri.

Erityisesti silloin, kun kilpailijana on tuuleen nojaava propelli, jonka suurin katastrofivaara on, että se kaatuessaan niittää muutaman männyn alleen.