Joukko sotilaita eksyi taistelun tuoksinassa Sveitsin Alpeille.* Viikkokausia harhailtuaan sotajoukko oli nälissään ja kylmissään. Kuin ihmeen kaupalla he löysivät maasta repun, josta löytyi kartta.
Kartan avulla sotilaat suunnistivat ulos vuoristosta ja pääsivät paikallisen kylän majataloon lämmittelemään ja syömään vatsansa pulleiksi. Seuraavana aamuna sotamiehet kokoontuivat aamiaispöydän ääreen. Yksi sotilaista alkoi tarkastella löydettyä karttaa tarkemmin.
Kartta oli Etelä-Ranskasta.
* Kuulemani mukaan tarina on tosi. Jos tiedät tarkemman lähteen, kerro siitä kommenteissa.
Ajattelun ammattilainen 
Kuulostaa kyllä urbaanilegendalta. Vaikka kyseessä olisi ollut alueen oikea kartta, niin millä viikkokausia harhaillut porukka paikantaa itsensä sille kartalle? Vai oliko siinä sellainen punainen ”Olet tässä” -pallukka merkkaamassa repun löytöpaikkaa?
Niko,
Kiitos kommentistasi! Ilmeisesti kyseessä ei kuitenkaan ole urbaanilegenda.
Kiitos Sarin Facebook-vinkin, löysin jutulle lähteen. Tarina on peräisin organisaatioteoreetikko Karl Weickin teoksesta Making Sense in the Organization (ss. 345–346).
En sitten tiedä, mistä Weick on tarinan alun perin bongannut.
http://pollitasta.fi/2007/12/18/pyreneiden-kartta/
Kiitos loistolinkistä!
Enpäs muistanutkaan, että Parantaisen blogissakin olisi ollut sama juttu. 🙂