Miten Halla-aholaisuuteen pitäisi suhtautua?

Sain maanantain blogipostaukseen Facebookissa kommentin, jossa kirjoittaja ihmetteli, miten käy, jos Jussi Halla-aho ja hänen kannattamansa äärioikeistolainen ajattelutapa pääsevät valtaan käyttämällä likaista retoriikkaa. Nähdäkseni ratkaisu ei voi kuitenkaan olla vaientaa Halla-ahoa kannattajineen. Ilman sananvapautta elämme jo diktatuurissa.

Mutta jos oma arvomaailma ei lankea yksiin Halla-aholaisten kanssa, mitä sitten pitäisi tehdä?

Ensinnäkin on syytä miettiä, mistä Halla-aholaisuus oikeasti johtuu. Miksi ihminen voi niin huonosti, että ainoa tapa selviytyä on lähteä hakemaan syyllistä keinotekoisesti jostain muualta kuin omasta elämästä? Nähdäkseni tilanne on se, että meillä on Suomessa satoja tuhansia suunnattoman turhautuneita ihmisiä. Ratkaisu ei voi olla näiden ihmisten vaimentaminen tai syyllistäminen. Sen sijaan meidän pitäisi miettiä, mitä voisimme tehdä, jotta näillä ihmisillä olisi parempi olla. Mitä me voimme tehdä, jotta Halla-aholle ja hänen kannattajilleen tulisi hyvä mieli?

En usko, että Halla-aholla olisi yhtään sen parempi olo, vaikka Suomi putsattaisiin ääriään myöten ulkomaalaisista. Maahanmuuttokriitikoiden todellinen ongelma kun voi myös olla ihan muualla kuin itse maahanmuuttajissa. Kautta aikain eri näköiset ja kokoiset ovat olleet helppo syntipukki silloin kun itsellä on paha olla. Jos kotona on vaikeaa, on helppo poimia koulun pihalla omiin kynsiin pullukka luokkatoveri. Mutta luokkakaverin töniminen ei viime kädessä tee itselle yhtään parempaa oloa. Ongelmaa täytyy siis lähestyä toiselta kantilta. Miksi niin moni suomalainen voi huonosti – ja mitä voimme tehdä asialle?

Koska tähän ikuisuusongelmaan on tuskin olemassa yhtä helppoa ratkaisua, on poliittisen ilmapiirin kehittämiseksi tärkeää myös vahvistaa Halla-aholle vastakkaista positiota. Näin saisimme aikaiseksi terveempää ääriasetelmien välistä keskustelua. Tällä hetkellä meiltä puuttuu tyystin vihervasemmistolaisiin arvoihin nojaava vahva ja karismaattinen poliitikko, joka voisi edes unelmoida Halla-ahon mittakaavan kannatusmääristä.

Radikalisoitu maahanmuuttokriittisyys on saanut kasvonsa Halla-ahossa. Sen sijaan Halla-aholaisuuden vastustajat tarvitsisivat omiin riveihinsä yhtä karismaattisen ja samalla tavalla ymmärrettävästi yhden ajatuksen ympärille rakentavan johtohahmon. Suomi on saanut George W. Bushinsa. Nyt tarvitsemme oman Barack Obaman.

Viime kädessä nurina siitä, että “nuo sanovat asiat väärin” ei johda minkäänlaiseen kehitykseen. Jos ihmisillä on paha olla, heidän pitää antaa myös sanoa sen julki haluamallaan tavalla. Tässä Perussuomalaiset ja erityisesti Halla-aho ovat tehneet esimerkillistä työtä. Mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi rakentaa yhteiskuntamme tuon pahan olon ympärille. Päin vastoin, nyt kun tiedämme mistä tuulee, on aika panna töpinäksi. Miten rakennamme tästä valtiosta yhdessä tuumin parhaan mahdollisen paikan elää?

16 thoughts on “Miten Halla-aholaisuuteen pitäisi suhtautua?

  1. Asiaa sivuten tyhmä kysymys, kun en ole niin tarkkaan perehtynyt: Onko Halla-aho tai joku muu siis vaatinut Suomen putsaamista ääriään myöten ulkomaalaisista?

  2. On mielestäni julmaa verrata Halla-ahoa eli faktoihin nojaavaa taitavaa kirjoittajaa Bushiin, joka on kaikkea muuta. Halla-aholla ei hänen kirjoituksistaan päätellen ole paha olo eikä hän ole tunteen vietävissä oleva rasisti. Suosittelen kaikille hänen bloginsa lukemista ja sen jälkeen mielipiteen muodostamista, koska toimittajat uutisoivat blogista aina lööppihakuisesti.

    Halla-ahon kirjoitusten sävy maahanmuuton suhteen varmasti vaihtuisi, jos maahanmuuton ongelmat poistuisivat. Jokaisessa asiassa on hyvät ja huonot puolensa, myös maahanmuutossa, vaikka monet ne tuntuvat kieltävän.

  3. Olen täysin samaa mieltä parin edellisen kirjoittajan kanssa.

    Ihmettelen miten ”Ajattelun ammattilaiseksi” itseään tituleeraava voi viedä asiaa noin pahasti sivuraiteille? Tältä blogilta olisi odottanut tiettyä älyllistä tasoa, mutta ei sitä näköjään ole.

    Puoluekannastani huolimatta olen tyytyväinen, että politiikkaan mukaan ovat tulleet Perussuomalaiset tuomaan tiettyä rationaalisuutta kaiken leijumisen keskelle. Outoa on, miten heidän sanomaansa pystytään suhtautumaan niin uskomattoman epäasiallisesti – ikäänkuin se olisi jotenkin ”älyllistä” vääntää sanoma muuksi mitä se oikeasti on ollut?

  4. Lauri, lankeat kirjoituksessasi poliittisesti korrektiin mantraan, jota toistetaan ja joka otetaan lähtökohdaksi aina, kun halutaan näyttää miten vapaasti maahanmuuton ongelmista voidaan keskustella: ongelma ovat suomalaisten asenteet ja vieraan ja erilaisen pelko.

    Toki nekin ovat ongelma, mutta seurattuani maahanmuuttokriittistä kirjoittelua näen ongelmana pidettävän ennen kaikkea sitä, miten huoltosuhde kestää kovin ison lisähuollettavien määrän. Pitäisi siis keskustella siitä, onko meillä oikeus huolestua. Onko mahdollista, että huollettavien määrä kasvaa kestämättömäksi? Miten suurelle määrälle maailman kärsiviä olemme huoltovelvollisia?

    Vieraan ja erilaisen pelko, ksenofobia, ei tässä yhteydessä ole eri näköisen ihmisen pelkoa, vaan se kiteytyy islamofobiassa. Jos ongelmista halutaan keskustella, pitäisi tarkastella, onko islamofobiaan syytä. Huolestuttavia uutisia maailmalta kyllä riittää.

    Miksi ei analysoida kohta kohdalta maahanmuuttokriitikoiden maahanmuuttopoliittista manifestia?

    Olen monessa maahanmuuttomyönteisessä ja halla-aholaisvastaisessa verkkokirjoituksessa nähnyt ihailtavan Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä hämmästyttää minua: Kanadan politiikka ja käytäntö on itsekäs ja valikoiva. Arvaanpa että halla-aholaiset toivottaisivat kanadalaismallisen maahanmuuttopolitiikan tervetulleeksi Suomeen.

  5. Onko ”ajattelun ammattilainen” lukenut Halla-ahon blogia lainkaan? Ilmeisesti ei, sillä en muista lukeneeni sieltä yhtäkään kirjoitusta, jossa kaikki yhteiskunnan ongelmat olisi sysätty maahanmuuttajien niskaan. Halla-aholla on tietynlaista alarmismia kirjoituksissa, mutta laittaisin sen oikeastaan sen piikkiin, että siitä ei ole montaa vuotta kun maahanmuutosta keskustelu oli tabu. Nyt kun siitä on ryhdytty puhumaan avoimemmin, aihe pyritään edelleen ohittamaan ja puhutaan yhteiskunnan arvojen koventumisesta, ikään kuin se olisi syy eikä seuraus Jostakin Jota Ei Saa Nimetä. Jossain kohtaa syy-seuraus ketjua on valaan kokoinen virhe logiikassa. Suosittelen Filosofian akatemiaa perehtymään klassiseen logiikkaan retoriikassa.

  6. Mielestäni Laurin kirjoitus osui nimenomaisen asian ytimeen. Kyseessähän ei siis ollut Halla-Ahon mielipiteiden kritisoiminen millään tapaa, vaan hänen käyttämänsä retoriikan aukkojen paljastaminen. Ymmärtääkseni pointti olikin lähempänä yhteiskunnan kollektiivisen henkisen pahoinvoinnin ilmentymistä täysin toissijaisina asioina, kuten ’väärän’ värin, kielen tai uskonnon pelkona.

    Jos yksilöllä on ns. kaikki muumit laaksossaan, niin ei hänen pitäisi hätääntyä edes itse outoon, ja valitettavan usein, vihamieliseen ympäristöön maahanmuuttajaksi joutuessaan.

    Väitänkin, etteivät Suomalaisen yhteiskunnan tällä hetkellä oireilevat ongelmat alkoholistigeeneineen ja kaamosmasennuksineen ainakaan parane, jos pelkääjät päättävät eristää kauniin maamme muusta maailmasta. Rohkenisin jopa ehdottaa, että ongelmamme pahenenisivat entisestään ja tuhoaisimme kansamme eristyksessä. Vastakohdista ja eroavaisuuksista on mahdollista oppia itsestä ja toisista, ymmärtämällä mikä on yhteistä, jos ei keskity vain eroavaisuuksiin.

    Samalla planeetalla tässä kaikki ollaan, ja mielestäni nämä muutamat kohinan aiheuttaneet kansan komppaamat kommentit osoittavat vain liian homogeenisen porukan tiivistynyttä tyhmyyttä poikien ylimielisyyttä ja empatian puutetta. Kyseiset kiistanalaiset maahanmuuttajat ovat valitettavan usein epämiellyttävässä asemassaan juurikin meidän rikkaiden länsimaalaisten riiston ja materianahneuden vuoksi.

    Peräänkuulutankin suvaitsevaisempaa ja laajempaa näkökulmaa oman välittömän itsensä sijaan, niin saadaan tämä useidenkin mielestä tuhoon tuomittu pallo takaisin raiteilleen, ja kaikille tulisi hyvä olla siinä missä ovat!

    Think globally, act locally.

  7. Pelottava punavihreä toistaa mantraa, mistä edellisessä kommentissani kirjoitin: ”… pointti olikin lähempänä yhteiskunnan kollektiivisen henkisen pahoinvoinnin ilmentymistä täysin toissijaisina asioina, kuten ‘väärän’ värin, kielen tai uskonnon pelkona.” Ei. Kyse ei useimmiten ole henkisen pahoinvoinnin ilmentymisestä eikä väärän värin, kielen tai uskonnon pelosta. Näistäkin on toki joillakuilla kyse, mutta useimmilla kyse on sen sijaan huoli rahan riittämisestä kaikille tarvitseville. Keskustelkaamme siitä, onko yhteiskunnilla oikeutta itsekkyyteen.

    Ja jos pelosta puhumme, olisi kivempi jos puhuttaisiin oikeista peloista. Hyvin erilaisia arvoja sisältävät kulttuurit voivat herättää pelkoja silloin, kun meidän pitäisi hyväksyä nämä toisenlaiset arvot oman kulttuurimme oheen tai joissakin yksityiskohdissa sen tilalle.

  8. Raavin tässä päätäni ja mietin: Miten Lauri Järvilehdon kolumniin ”Miten halla-aholaisuuteen pitäisi suhtautua?” pitäisi suhtautua.

    Kirjoituksesi antaa erikoisella tavalla sekä hyväntahtoisen että julkean (arrogant) vaikutelman. Hyväntahtoisen siksi, että se on luonteeltaan sovitteleva. Se myös päättyy valoisaan noottiin: Miten rakennamme tästä valtiosta yhdessä tuumin parhaan mahdollisen paikan elää?

    Mutta. Tietyt kohdat särähtää korvaan.

    Ensinnäkin on syytä miettiä, mistä Halla-aholaisuus oikeasti johtuu. Miksi ihminen voi niin huonosti, että ainoa tapa selviytyä on lähteä hakemaan syyllistä keinotekoisesti jostain muualta kuin omasta elämästä?

    Tässä on piiloitettuna sanomattomia olettamuksia. Itse asiassa aika hurjia sellaisia. Oletat esimerkiksi, että:

    1) maahanmuuttolainsäädännön kritiikki (sitä ymmärtääkseni tarkoitat halla-aholaisuudella) ei oikeasti voi johtua maahanmuuttopolitiikan mahdollisista epäkohdista tai lieveilmiöistä tai halusta tehdä hyvää maahanmuuttopolitiikkaa,
    2) joten kriitikot kärsivät ”pahasta olosta”,
    3) joka palautuu heidän omaan elämäänsä,
    4) mitä he eivät joko huomaa (sokeus) tai halua myöntää (epärehellisyys),
    5) ja näin he syyttävät syyttömiä.

    Aika ladattuja olettamuksia.

    Kuitenkin edellisessä kirjoituksessasi sanoit, että ”on erinomaisen hyvä asia, että hän [Jussi Halla-aho] on nostanut pitkään vaiettuja teemoja julkiseen keskusteluun”. Herää kysymys. Onko tosiaan olemassa jotakin vaiettuja teemoja, joiden nostaminen julkiseen keskusteluun on yhteiskunnallisesti ansiokasta, vai eikö ole?

    En usko, että Halla-aholla olisi yhtään sen parempi olo, vaikka Suomi putsattaisiin ääriään myöten ulkomaalaisista.

    En usko, että Halla-ahokaan uskoisi. En usko, että hän edes tahtoisi, että Suomi putsattaisiin ääriään myöten ei-suomalaisista. En muista koskaan kuulleeni/lukeneeni kenenkään perussuomalaisen kansanedustajan tai aktiivin sanoneen/kirjoittaneen näin.

    Ehkä lause oli retorinen tehokeino ja tulkittavissa suopeasti, mutta sen sisältämä piiloviesti (”tämä olisi halla-aholaisten toiveiden huipentuma”) on aika kyseenalainen.

    Summa summarum: Me emme voi, tai saisi, tehdä liian helppoja psyykkisiä analyysejä tiettyjä poliittisia näkemyksiä kannattavista ihmisistä. Tällainen ilmiö on tuttu kirkollisesta keskustelusta: vastenmieliseltä tuntuvat näkemykset patologisoidaan ja lähes medikalisoidaan, jolloin todelliseen tasavertaiseen keskusteluun ei tarvitse lähteä.

  9. Jason,

    Kiitos kommentistasi.

    Olet oikeassa siinä, että kärjistän tässä tekstissä paikoin. Olen kylläkin hiukan hämmentynyt siitä, että sama yleisö, joka puolustaa hyvin graafisten ja yliampuvien tekstien suopeaa tulkintaa löytää näistä ainakin omasta mielestäni melko lievistä teroituksista huomautettavaa. Minusta on mielenkiintoista, että samat ihmiset, jotka kehottavat tulkitsemaan Halla-ahon paikoin hyvinkin jyrkkiä tekstejä suopeasti lukevat häntä kritisoivat tekstit sana sanalta puhki yrittäen löytää jotain, johon tarttua.

    Esimerkkinä tämän keskustelutyylin absurdiudesta, jos kirjoittaisin että ”En usko, että Nalle Wahlroosilla olisi yhtään sen parempi olo, vaikka hän saisi haalittua kaikki maailman miljoonat”, kuinka moni vastaisi tähän, että ei kai Nalle ole koskaan sanonut haluavansa haalia kaikki miljoonat? Tässä ja yllä on kyse klassisesta retorisesta keinosta nimeltä kärjistys. Se on tosin sukua argumenttivirheelle nimeltä olkiukko, jollainen siitä tulisi, jos pukisin lauseen väitelauseen muotoon: ”Nalle Wahlroos aikoo haalia kaikki maailman miljoonat.” Voit soveltaa samaa yllä kirjoittamaani. 🙂

    Toisekseen, näissä kirjoituksissa tarkoitukseni ei ole esittää arvioita Halla-ahon persoonasta tai teeseistä. Maanantain kirjoituksessa linjaan, että Halla-aho käyttää amerikkalaisesta oikeistopolitiikasta tuttua likaisen retoriikan tekniikkaa: esittää aluksi voimakkaan tunnelatautuneita väittämiä ja vetää ne sitten takaisin. Keskiviikon kirjoituksessa esitän puolestaan, että maahanmuuton kritiikki *voi* myös johtua muista syistä kuin itse maahanmuutosta. Samalla esitän, että keskustelun tasapainottamiseksi olisi hyvä, että suomalaiseen politiikkaan saataisiin Halla-ahon tasoinen vastakkaista näkemystä edustava tekijä. Mikään näistä argumenteista ei koske suoraan Halla-ahon ajattelua tai sen perusteita, vaan kohdistuu ennen kaikkea käytävään keskusteluun.

    Toki myönnän, että oma näkemykseni Halla-ahon teeseistä ja tyylistä tulee voimakkaasti läpi teksteistä. Näiden kahden tekstin ydinsanomana ei kuitenkaan ole se, etten pidä Halla-ahon ajattelusta. Sen sijaan sanomani voisi ennemminkin summata ajatukseen siitä, että vaikka en itse koekaan suurta sympatiaa Halla-ahon ajattelua kohtaan, olen sitä mieltä, että on hienoa, että hän esittää ajatuksiaan ja nostaa keskusteluun aiemmin vaiettuja teemoja. Vasta siinä vaiheessa kun asioista puhutaan, on niitä mahdollista myös ratkoa.

    • Hei Lauri,

      …kritisoivat tekstit sana sanalta puhki yrittäen löytää jotain, johon tarttua.

      En tiedä kehen viittaat, mutta itse aloitin tekstisi lukemisen avoimin mielin. Lisäksi siinä oli paljon hyvää, kuten kirjoitin. Mutta jo toinen kappaleesi oli niin hätkähdyttävä, että hämäännyin:

      Ensinnäkin on syytä miettiä, mistä Halla-aholaisuus oikeasti johtuu. Miksi ihminen voi niin huonosti, että ainoa tapa selviytyä on lähteä hakemaan syyllistä keinotekoisesti jostain muualta kuin omasta elämästä?

      Mielestäni olet sekä retorisesti lahjakas että hyveellinen. Siksi epäröin: tulkitsenkohan tätä nyt oikein? Ennen kommentoimista keskustelin erään luottoystäväni kanssa. Hän kuvaili keskiviikon kolumniasi sanalla patronizing.

      Jos tarkoituksesi ei ollut väittää, että maahanmuuttokritiikki johtuu oikeasti omasta pahasta olosta vaan että se voi myös johtua siitä, tulkitsin tekstisi väärin, yhdessä monen muun lukijan kanssa. Olen pahoillani siitä.

      Ehkä otsikko ”Mitä halla-aholaisuudesta pitäisi ajatella?” oli siinä tapauksessa liian lavea. Se johdatti kuvittelemaan, että sanot jotakin yleistä maahanmuuttokritiikistä. Koska käsittelitkin ainoastaan sellaista kritiikkiä, joka nousee vain ja ainoastaan omasta pahasta olosta, ehkä parempi otsikko olisi ollut:”Mitä joensuulaisista natseista pitäisi ajatella?”

      Mukavaa kuitenkin olla välillä myös eri mieltä jostakin! Mutta keskustelu lähti ehkä sivuraiteille. Kirjoituksellasi halusit johdattaa kysymykseen: Miten rakennamme tästä valtiosta yhdessä tuumin parhaan mahdollisen paikan elää?

  10. Kiitos Lauri, todella pitää löytää syy omaan pahoinvointiin ja tehdä asian korjaamiseksi toimia. Jokainen omassa elämässään.
    Jos esimerkiksi tuntee että kustantaa toisten elämää, lopettaa tuon kustantamisen. Jos tuntee että riistetään, ei enää suostu riistettäväksi.
    Älä tue järjestelmiä jotka eivät tue totuuttasi. Omilla valinnoilla vaikutetaan.
    Ole se muutos minkä haluat nähdä maailmassa.
    (Pyydän anteeksi saarnausta ja kuluneita ilmauksia)

  11. Itseäni askarruttaa, mitä kriittistä Jussi Halla-ahosta oikein saa kirjoittaa. Koska näemmä aina, kun hänestä tai hänen tekemisistään/sanomisistaan jotain kirjoitetaan, alkaa hyssyttely, vaientaminen tai pahimmillaan suora hyökkääminen kriitikkoa kohtaan.

    Itse asiassa, samanlainen hyssyttely, vaientaminen ja hyökkääminen, mistä maahanmuuttokriitikot itse aikoinaan valittivat (ja yhä valittavat, jos ovat vähän jälkijunassa) – paitsi vain kaavamaisemmin ja systemaattisemmin. Nousee vyöry ”En ole halla-aholainen, mutta” -tyylisiä kommentteja, joissa kirjoittaja ottaa näennäisen pesäeron mahdolliseen rasistin leimaan, mutta kuitenkin puolustaa Halla-ahon ajatuksia.

    Tyypillisesti tämä puolustaminen saa muodon, jossa kaikki kriittinen arviointi tulkitaan henkilöön kohdistuvaksi arvosteluksi, riippumatta siitä kohdistuuko se henkilöön vai ei. Kaikki vastakkainen mielipiteenilmaisu luetaan todistusaineistoksi systemaattisesta vainosta Jussi H-a:n henkilöä kohtaan. Seuraavaksi sitten teilataankin jo kritiikin esittäjää.

    Yhtäältä tällaisessa kommentoinnissa korostetaan Halla-ahon arvoa ”keskustelunherättäjänä” ja sitä, että hän on ”nostanut vaiettuja aiheita” julkiseen keskusteluun. Faktaväitteinähän nämä pitävät paikkansa oikeastaan vain siinä, että keskustelua Jussi Halla-ahon persoonasta piisaa. Asiasta, argumenteista tai faktoista ei sitten juuri nimeksikään.

    Halla-ahoa kannustajineen saamme kiittää esimerkiksi siitä, että julkisessa keskustelussa sana “maahanmuuttaja” viittaa lähinnä Afrikasta tai Lähi-Idästä etnisesti peräisin olevaan ihmiseen, ja on konnotaatioiltaan kielteinen. Tai siitä, että naispuoliset, vihreitä tai vasemmistolaisia arvoja väitetysti kannattavat tutkijat eivät enää uskalla esittää julkisesti mielipiteitään sen pelossa, että joku halla-aholainen kiivailija soittaa tälle painostus- ja uhkailupuheluita. Kommentaattorit alkavat sensuroimaan itseään. Tai, jos joku innostuu aiheesta ‘J. H-a’ blogaamaan, voi olla varma, että Homma-foorumin kautta blogiin ohjautuu lukuisia IP-osoitteita käyttäytymään yllä kuvatuilla tavoilla kommenttiosastolla. Tai, kuinka tällainen käyttäytyminen polarisoi keskustelua oletettujen leirien väliseksi “laukaustenvaihdoksi” asiallisen puntaroinnin ja hyvän argumentoinnin sijaan.

    Itse en pidä näitä kovin arvokkaana lisänä suomalaiseen julkiseen keskusteluun. Saattaahan olla, että jotain arvokastakin on tästä kaikesta on syntynyt, mutta omassa synkeiden hetkien katsannossani se kyllä kutistuu mitättömäksi tämän aiheutuneen lokavyöryn edessä.

    Kärjistävä retoriikka ja sanailu on niin ylettömän korostunut osa Halla-ahon viestintää, että ihan kiusallani haluaisin mitätöidä sitä ja kehottaa ihmisiä pelkistämään hänen argumenttinsa kaikista riisutuimpaan muotoonsa. Jääkö tällaisesta operaatiosta jotain jäljelle?

  12. ”Miksi ihminen voi niin huonosti, että ainoa tapa selviytyä on lähteä hakemaan syyllistä keinotekoisesti jostain muualta kuin omasta elämästä?”

    Toivottavasti et ole vasemmistosymppaaja. Nimittäin luuletko, etteivät ketkään muut kuin halla-aholaiset koe ainoaksi selviytymiskeinoksi syyllisen hakemista jostain muualta kuin omasta elämästä? Esim. monet vasemmistoaktiivit löytävät syyllisen aika helposti kapitalismista ja näkevät itsensä usein systeemin uhreina. Miksi luulet, että halla-aholaisten syyllisen löytäminen on erityisen keinotekoista? Maahanmuuttokriitikot eivät välttämättä edes koe olevansa itse uhreja, vaan he saattavat muutenkin ärsyyntyä periaatteidensa vastaisesta epäoikeudenmukaisuudesta kuten vaikkapa siitä, että maahanmuuttajia suositaan ihan virallisesti Helsingin kaupungin työnhaussa. Vihervasemmistolaiset kauhean mielellään naurunalaistavat sen, että pahastutaan mamujen suosimisesta työhönotossa, se nähdään pelkkänä typeränä asenteellisena saivarteluna ja ”ei oikeana ongelmana”, mutta kun se IHAN OIKEASTI saattaa olla kohtalokas isku vaikkapa sille syntysuomalaiselle pitkäaikaistyöttömälle, jonka suvussa huono-osaisuus on periytynyt monen sukupolven ajan ja joka jää työllistämättä siksi että maahanmuuttajaa suositaan. On kyllä rasittavaa joutua selittämään tällaisia asioita perus persukielteisille vihervasemmistolaisille – olen kai halla-aholainen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s