Palikkamallista aaltomalliin – visio suomalaisesta sisäisesti motivoivasta työstä ja oppimisesta

Koneoppimisen uuden aallon seurauksena Suomen lähitulevaisuutta koskettaa työn kenties radikaalein murros ihmiskunnan historiassa. Arvioiden mukaan nykyisistä ammattialoista 9% (OECD 2016) tai jopa 47% (Oxford 2013) tulee poistumaan automaation ja koneoppimisteknologian takia. Jotta pysyisimme mukana globaalissa kilpailussa, tarvitaan rohkeaa satsausta uudenlaiseen oppimis-, työllistymis- ja innovaatiopolitiikkaan. Kiihtyvän globaalin muutoksen takia työ- ja oppimiskäsityksemme täytyy päivittää.

Haasteet ovat suuria, mutta niistä piirtyvä ratkaisuavaruus mahdollistaa näkymän uudenlaisesta tavasta ajatella työtä ja oppimista. Meillä on kaikki mahdollisuudet kehittää suomalaista työtä niin, että työllistymisen esteet poistetaan, työ ja osaamisen päivittäminen on poikkeuksetta kannattavaa, ja työn ja tekijän kohtaamisen ydintekijä on sisäinen motivaatio.

Nykytilanteessa työ ja oppiminen on sidottu erilaisiin staattisiin toimijoihin: koulutusinstituutioihin ja työnantajiin. Näiden toimijoiden piirissä ihmiset ovat joko työssä, opiskelijoita tai työttömiä työnhakijoita. Tämä palikkamalli synnyttää ongelmia, muun muassa rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Ongelmat kärjistyvät sitä mukaa kun globaalit markkinamuutokset kiihtyvät.

Laatikkomallissa ihmiset, jotka eivät työskentele tai opiskele stigmatisoidaan “työttömiksi” ja alistetaan epäinhimillistäville kontrollimekanismeille siinä toivossa, että he palaisivat mahdollisimman nopeasti työelämään. Työttömyys on jo itsessään stressaavimpia elämäntapahtumia ja nykyiset tukirakenteet ja työmarkkinamekanismit kärjistävät tätä entisestään. On jokseenkin älytön ilmiö, että nykytilanteessa maailman luotettavimpaan kansakuntaan kuuluva ihminen leimataan tukijärjestelmien seurantamekanismien ja -käytäntöjen kautta epäluotettavaksi hänen joutuessaan työttömäksi.

Oikein toteutettuna työn ja oppimisen aaltomalli ratkaisee nämä ongelmat.

Aaltomalli tarkoittaa sitä, että yhteiskunta tukee sekä tuottavaa työtä että osaamisen päivittämistä läpi koko työelämän. Aaltomallin keskiössä on viisiportainen prosessi: perustaitojen varmistaminen, aktiivisten kokeilujen mahdollistaminen ja niihin kannustaminen, sisäisen motivaation tunnistaminen ja suuntaaminen työhön ja oppimiseen, osaamisen jatkuva päivittäminen, sekä työllistyminen motivaatiotekijöitä ja osaamista vastaaville aloille.

Kuva: Palikkamallista aaltomalliin

Aaltomallin onnistuminen edellyttää uudenlaista tapaa ajatella sosiaaliturvamekanismeja. Sen sijaan, että tukimekanismit nähdään tapana hoitaa epätervettä työttömyyden tilaa, tukiresurssit pitää suunnata kannustamaan jatkuvaan oppimiseen ja työskentelyyn. Työttömyyden hoitamisen sijaan yhteiskunnan resurssit on järkevintä suunnata työttömyyden ehkäisyyn.

Motivoinnissa ja kannustamisessa skaalautuvat ratkaisut löytyvät erityisesti kehittämällä toimivampia digitaalisia työllisyys- ja oppimisalustoja, jotka ohjaavat ihmiset omiin motivaatiotekijöihinsä parhaiten sopiviin opintoihin ja työtehtäviin, kuten esimerkiksi Me-säätiön Noodi. Muodollisen tutkinto- ja täydennyskoulutuskeskeisen oppimisen rinnalle tulee nostaa tasavarteiseksi uudet epämuodollisen oppimisen muodot, kuten Helsingin yliopiston loistava verkkokurssi Elements of AI. Tutkintojen sijaan keskeistä on kehittää ratkaisuja jatkuvan osaamisportfolion kartuttamiseen ja seurantaan.

Siirtyessämme työn ja oppimisen aaltomalliin voimme rakentaa Suomesta yhteiskunnan, jossa oppiminen on normaali ja innostava osa arkielämää syntymästä kuolemaan, aamusta iltaan; voimme rakentaa Suomesta yhteiskunnan, jossa työ ei ole vain tapa maksaa laskut, vaan myös palkitseva ja aidosti motivoiva osa inhimillistä arkea; voimme rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka voi myös toimia suunnannäyttäjänä muulle maailmalle.

Kun työ ja oppiminen kasvavat toisiaan tukeviksi arjen kannattelijoiksi, voimme kääntää jatkuvasti kiihtyvät maailman muutokset loistaviksi onnistumisen mahdollisuuksiksi niin inhimillisen hyvinvoinnin kuin taloudellisen menestyksenkin mittareilla.

Lue lisää Filosofian Akatemian julkaisemasta keskustelupaperista ”Palikkamallista aaltomalliin: Visio suomalaisesta sisäisesti motivoidusta työstä, jatkuvasta oppimisesta ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta”. Voit ladata paperin kokonaisuudessaan täältä.

2 thoughts on “Palikkamallista aaltomalliin – visio suomalaisesta sisäisesti motivoivasta työstä ja oppimisesta

  1. Mielestäni juuri tutkintojen palvonta olisi sellainen asia, mistä pitäisi päästä pikimmiten eroon suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätään. Meille se olisi ehkä helpompaa kuin vanhastaan vahvemmille luokkayhteiskunnille, joissa ne voivat olla enemmän keino statuksen ylläpitoon. Tai ovathan ne sitä meilläkin, ja samalla myös työnantajalle helppo keino lajitella hakijoita, mutta erityisen tarkoituksenmukaista tai yhteiskunnallisesti tehokasta tämä ei ole. Jos jollakulla on gradu kesken mutta muuten paljon opintoja, osaako tämä joku lopulta niin merkittävästi vähemmän kuin se, kellä gradu jo on? Tältä se kumminkin nyt näyttää.

    Nyt kun ollaan toivoakseni siirtymässä enemmän elinikäisen oppimisen ja osaamisen säännönmukaisen päivittämiseen suuntaan, olisi tätä ajattelutapaa juuri hyvä ravistella. Tutkintokeskisessä yhteiskunnassa toista tutkintoa hakeva käyttää omaa aikaansa – ja yhteiskunnan resursseja – vaikkapa kolme vuotta toisen tutkinnon hankkimiseen, vaikka huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa voisi olla, että tämä opettelisi vain muutamat ydinasiat uudelta alalta vaikkapa vuodessa. Kun Suomessa nyt ja varmaan jatkossakin opiskellaan enimmäkseen veronmaksajien rahoilla, olisi syytä pyrkiä siihen, että ne käytettäisiin tehokkasti hyväksi, eikä tämä olisi opiskelijallekaan haitaksi.

    Näin vaalien juuri mentyä voin muistella, miten ainakin yksi koulutuksen suosijaksi profiloituneen puolueen ehdokas penäsi enempiä mahdollisuuksia useiden tutkintojen tekoon. Minusta tämä oli täysin väärä suunta, koska pitäisi juuri pyrkiä saamaan aikaan paradigmamuutos pois tutkintokeskeisyydestä vapaammin koostettavan ja myös sellaisena arvostettavan opiskelukokonaisuuden suuntaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s