Miten piraatti selätetään?

Suomalainen tekijänoikeusrintama teki viime viikolla hämmästyttävän kömpelön liikkeen verkkopiratismia vastaan. Pitkän oikeustaistelun jälkeen tekijänoikeusjärjestöt saivat yhden suomalaisoperaattorin, Elisan, blokkaamaan tunnetun Pirate Bay -sivuston tilaajiltaan. Tämä onneton siirto kuvastaa hyvin, minkälainen sukupolvien kuilu tekijänoikeuskamppailussa vallitsee.

Pitkä ja kallis yhden verkko-osoitteen kaatamiseksi pystytetty oikeusjuttu kertoo nähdäkseni siitä, ettei tekijänoikeuksia puolustavilla tahoilla ole lainkaan realistista käsitystä siitä, miten verkko toimii. Elisan blokin kierto vaatii nimittäin muutaman sekunnin. Konstit löytyvät googlaamalla. Blokilla ei ole edes symboliarvoa: päin vastoin, tällaiset temput toimivat ilmaisena mainoksena piraattisivustolle.

Piratismi on kuitenkin merkittävä ongelma aineettomien tuotteiden
tekijöille.

Viime kädessä kaikkien etua palvelee löytää ratkaisu aineettoman pääoman lailliseen digitaaliseen jakeluun – myös piraattien. Jos kukaan ei maksa muusikolle tai filmintekijälle palkkaa, ei mitään piratoitavaakaan liiku aalloilla. Hämmentävää tilanteessa on kuitenkin se, että samalla kun tekijänoikeusjärjestöt käyvät toivotonta sotaansa tuulimyllyjä vastaan, on ratkaisu jo olemassa.

Ratkaisu on simppeli, ja se on sama, jota kaikki verkkotoiminnasta jotain tietävät ovat rummuttaneet jo vuosia: toimivan kaupallisen palvelun kehittäminen. Ihmiset maksavat mielellään sellaisesta palvelusta, johon he luottavat ja jota on mukava ja helppo käyttää.

Apple on tehnyt tällä alalla pioneerin työtä jo vuosia. Onkin hämmentävää, että samalla kun tekijänoikeusjärjestöt RIAA ja IFPI kaatavat miljoonia täysin yhdentekeviin oikeusjuttuihin, kuittaa Apple 4 miljardin dollarin vuosivoitot myymällä aineetonta pääomaa digitaalisesti. Samalla Applen iTunes- ja App Store -verkkokaupat tuottavat oikeudenomistajille hulppeat 8 miljardin dollarin vuosituotot – ja kasvukäyrä on vielä jyrkässä nousussa. iTunesin kasvu oli viime vuonna yli 30%. Ja Applen ohjelmistokauppa App Storen vuosikasvu oli alustavien arvioiden mukaan viime vuonna lähes 400%, ponkaisten $1.5 miljardista yli $7 miljardiin. Tässä ei ole kyse enää nappikaupasta.

Googlen Android-verkkokauppa on myös onnistunut kopioimaan Applen konseptin menestyksekkäästi ja tuottaa vielä noin neljänneksen lisää liikevaihtoa markkinoille. Lisäksi Spotify, Voddler, Comixology, Youtube, Hulu, Netflix ja lukuisat muut palveluntarjojat raivaavat tietä aineettomien tuotteiden lailliselle jakelulle. Silti, esimerkiksi Suomessa on yhä mahdotonta vuokrata haluamansa elokuva tai seurata reaaliaikaisesti amerikkalaisia TV-sarjoja laillisesti verkon kautta. Samalla kun tekijänoikeusjärjestöt jahtaavat kuviteltuja taloudellisia menetyksiään, heidän oikeudenomistajansa menettävät ihan oikeita miljardeja niiden vuokraamattomien ja ostamattomien filmien muodossa, jotka toimiva globaali mediajakelu toisi kuluttajien ulottuville.

Piraattia ei selätetä pystyttämällä estoja tai jahtaamalla tiedostonjakajia. Piraatti selätetään tarjoamalla halukkaille asiakkaille toimiva tapa maksaa tuotteistaan. Kuten Apple, Google ja muut ovat osoittaneet, tätä taistelua ei voiteta keskittymällä ongelmaan – vaan keksimällä uusia ratkaisuja. Viime kädessä on yksi lysti, kuinka moni luukuttaa musiikkinsa Pirate Baysta, kunhan riittävän moni on valmis maksamaan siitä. Silloin kun tarjolla on toimiva palvelu, jota on helppo ja hauska käyttää, ihmiset maksavat mielellään. Mutta tästä lisää keskiviikon kirjoituksessa.