Suomalainen julkinen terveydenhuolto – libertaarit pitäköön tunkkinsa

Olin viime perjantaina polven tähystysleikkauksessa Raaseporin sairaalassa. Sairaalakokemus muistutti jälleen siitä, kuinka onnellinen saan olla siitä, että saan asua sosiaalidemokraattisessa Suomessa. Samalla kokemus muistutti siitä, että vaikka kansantaloutemme haasteita pitää ratkoa myös turhaa byrokratiaa vähentämällä, ei libertaarinen unelma vapaasta markkinataloudesta kumpuavasta auvosta kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

Teloin polveni viime kesänä futismatsissa ja olen siitä saakka ollut (markkinataloudessa toimivan) vakuutusyhtiön kanssa hippasilla korvausvaatimuksesta. Tapaturmavakuutus venyi magneettikuvaan saakka, mutta sen jälkeen yhtiö venkoili korvausvastuusta ulos. Sairauskuluvakuutuksen päätöstä olen puolestaan odotellut 3 kuukautta, eikä useiden peräänsoittojen jälkeen kuulu vieläkään mitään.

Terveystalon ortopedi määräsi minulle lopulta lähetteen julkiselle puolelle. Koska pääkaupunkiseudulla on niin pitkät jonot, minut ohjattiin Raaseporiin ortopedille. Kuukauden odottelun jälkeen ajoin Tammisaareen näyttämään koipea tohtorille, ja viikko siitä polvi leikattiin.

Sairaalan henkilökunta oli ihan käsittämättömän osaavaa ja huomaavaista. Olen yhä hämilläni sitä, miten huikea julkinen terveydenhuolto meillä on. Myös koko operaation logistiikka on kuljetuksineen järjestetty niin, että ihan kaikki pääsevät tuloista riippumatta tarvitsemaansa hoitoon, vaikka sitä varten pitääkin (joskus) tunti matkustaa.

Jos suomalainen terveydenhuolto toimisi vapaassa markkinassa, leikkisin yhä hippaa vakuutusyhtiön kanssa – tai säästäisin kymppitonneja polvileikkaukseen. Se, että tämäntasoinen lähes kaikkialla muualla maailmalla luksukseksi luettava palvelu on meillä ilmaista on aivan käsittämätön ihme!

Kiitos Raaseporin sairaalan mahtavat hoitajat ja leikkauksen tehnyt kirurgi Leho Rips! Te saatte minut tuntemaan valtavaa ylpeyttä upeasta Suomestamme.

Suomi on kyllä aivan huikea maa julkisine terveydenhuoltoineen ja koulutuksineen.

Vapaan markkinatalouden ihanne on tarkkaan harkittua typeryyttä

Helsingin sanomissa oli viime viikolla oivaltava juttu zombietaloudesta. Näyttäisi siltä että nykyaikainen liiketalousteoretisointi on tullut tiensä päähän. Siitä huolimatta toimimattomia teesejä pidetään pystyssä kuin zombeja. Vapaan markkinatalouden ihannointi ei tuota ihmisille hyvinvointia – mutta silti äänekäs vähemmistö kannattaa tätä itsekkyyden palvontaa.

Nykytaloustieteen ongelmana on se, ettei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Vakuutusyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander osoitti taannoin Suomen filosofisen yhdistyksen Talous-kollokviossa, että nykyinen taloustiede perustuu täysin epärealistiseen ihmiskuvaan. Ihmiset oletetaan rationaalisesti täydellisiksi päätöksentekijöiksi, jotka arvioivat kylmän rauhallisesti eri vaihtoehtoja ennen päätöksen tekemistä. Tämä teoreettinen idea-avaruus ei voisi olla kauempana todellisuudesta, jossa pörssimeklarit huutavat osakkeita sekuntiaikataulussa dopamiinipöllyissään ja Pihtiputaan Pasit ja Penat lottoavat seitsemännentoista pikavippinsä perjantaipullon ostaakseen.

Tosi asiassa tutkimus on osoittanut jo pitkään, että ihminen on kaikkea muuta kuin rationaalinen päätöksentekijä. Yalen yliopiston psykologian professori John Bargh on esittänyt, että peräti 95% kaikesta inhimillisestä käyttäytymisestä tapahtuu tiedostamattomien prosessien varassa. Maailman johtaviin päätöksenteon tutkijoihin lukeutuva MIT:n professori Dan Ariely on puolestaan osoittanut, että suurin osa ihmisen päätöksistä perustuu täysin irrationaalisiin ennakko-oletuksiin. Ihmisen toiminnasta tavattoman pieni murto-osa on aidosti johdonmukaista.

Vapaan markkinatalouden ihanteen tarkoituksena ei kuitenkaan taida edes olla totuudenmukaisen mallin kehittäminen – vaan sellaisen, joka palvelee menestyjien etua. Jos ihmiset oletetaan rationaalisiksi päätöksentekijöiksi, voidaan väliinputoajien etua palvelevat sääntelyjärjestelmät purkaa. Ryyppykierteessä kärvistelevät ressukathan ovat vain laiskoja.

Kun taloustieteen professori sanoo, että Pasi tekee harkitun päätöksen kossupulloon tarttuessaan, saadaan tällaiset ajatushirviöt salakuljetettua osaksi poliittista päätöksentekoa. Näin syntyy esimerkiksi pikavippijärjestelmän tapaisia täysin käsittämättömiä epäsikiöitä: pääoman omistajat pääsevät kasvattamaan voittojaan kaikkein köyhimpien kustannuksella. Ei mikään ihme, että tuloerot kasvavat.

Vapaa markkinatalous ja siitä seuraava sääntelyjärjestelmien purkaminen ovat viime kädessä tarkkaan harkittua typeryyttä. Tällä nykytaloustieteen peruskivellä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, jossa päätökset tehdään hetken mielijohteesta ja yhteiskunnan alimmalla portaalla usein erilaisten addiktioiden motivoimana.

Silti nykytaloustieteilijöiden nokkelan argumentaation varjolla voidaan pääomia tukevaa politiikkaa yhä harjoittaa. Typeryys on kuitenkin typeryyttä, vaikka voissa paistaisi. Pohjimmiltaan epärationaalisten ihmisten kanssa emme pärjää ilman hyvin suunniteltuja tukirakenteita.