Aika iso osa nykykeskustelusta pyörii sen ympärillä, mikä mättää. Taustalla on monesti ajatus siitä, että huonot päätökset ovat syösseet maailman huonoon jamaan. Toki moni asia on pielessä – mutta aivan älyttömän monet asiat ovat myös todella hyvin, ja paljon paremmin kuin ennen.
Ajatus siitä, että ennen oli paremmin ei monesti edes pidä paikkaansa.
Kun tuijotetaan vain ongelmia, näyttää siltä, että nykytilanne on täysi katastrofi. Lehdet pursuavat väkivaltarikoksia ja talouskriisejä. Mutta onko viime vuosina sitten oikeasti tehty vain huonoja päätöksiä?
Itse asiassa Suomi komeilee tällä hetkellä systemaattisesti maailman huipulla niin talouden, onnellisuuden kuin oppineisuudenkin mittareilla. Okei, on meilläkin ongelmia – mutta niitä on paljon vähemmän kuin lähes missään muualla.
Kun katsotaan tarkemmin maailman tilannetta, alkaa sekin näyttää aika paljon erilaiselta kuin Hesarin etusivulla. Kuten Steven Pinker osoittaa teoksessaan Better Angels of Our Nature, väkivalta on systemaattisesti vähentynyt viime vuosisatoina ja -kymmeninä. Ennen vanhaan maan tapa oli panna ihmisiä soihduiksi tai tappaa vastasyntyneitä. Nyt lähes koko maailma kammoaa tällaista käytöstä.
Vaikka niitä ongelmiakin on, valtava enemmistö länsimaalaisista elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, josta entisaikain kuninkaat vain unelmoivat. Kaupasta saa leipää ja maitoa. Kotoa poistuessa ei tarvitse pelätä, että gangsteri kolkkaa. Parilla kympillä saa älykännykän, joka pesee kymmenen vuotta sitten toimitusjohtajan taskussa komeilleen kolmen tonnin kommunikaattorin mennen tullen. Ja valtavalla enemmistöllä on jonkinlainen katto pään päällä – toisin kuin vaikkapa satakin vuotta sitten, jolloin maankiertäjät olivat vielä arkipäivää.
Jopa kehittyvissä maissa menee alati paremmin. Kiva-lainat siivittävät innokkaita kehitysmaayrittäjiä. Ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät. Jopa Saudi-Arabiassa puuhataan äänioikeutta naisille. Ja teknologian kehitys mahdollistaa yhä tehokkaammin myös maailman perusongelmien ratkaisemisen: keskittymällä ratkaisuun, ideoimalla yhdessä ja vaihtamalla ajatuksia voimme vaikuttaa merkittävästi jopa vesipulan tai nälänähädän tapaisiin globaaleihin ongelmiin. Kunhan vaan tartumme toimeen ja teemme asialle jotain.
Maailmassa on paljon asioita, jotka täytyy korjata. Mutta jos jäämme vain suremaan ja valittamaan niistä, jää silloin helposti huomaamatta, että asiat ovat itse asiassa monella tavalla jo nyt aivan älyttömän hyvin.
Että tehdään niitä fiksujakin päätöksiä.
Ajattelun ammattilainen 
Puhutaan esimerkiksi ”hyvinvointivaltion purkamisesta” vaikka esimerkiksi valtio on vuosi vuodelta käyttänyt esimerkiksi terveydenhuoltoon jatkuvasti suurempia summia, jopa BKT:n nousua enemmän kasvaen.
Kaikki yltäkylläisyys tai onnellisuus mitä meillä on, on lainattua tai varastettua. Revitty jonkun lapsen tai ylityöllistetyn ja alipalkatun kehitysmaalaisen selästä. Meidän soijamme ja tofumme tulee maista joissa oma väestö näkee nälkää. Ipadit ja iphonet kasataan materiaaleista jotka on varastettu eri maiden maaperistä maksamatta korvauksia.
Väkivalta on vähentynyt ja samalla hienostunut. Vaimonhakkaamisesta on tullut salonkikelpoista, uutinen siitä ei ole enää edes oikeasti edes uutinen. Tämä siis vain suomessa, muissa maissa ei mene oikeastaan sen paremmin. Väkivalta aaltoilee, ei se katoa. Ihmisiä tapetaan, poltetaan elävältä ja pistetään orjuuteen edelleen euroopan ulkopuolella.
En sure, pikkaisen valitan. Sanoisin että mitään syytä ei ole henkselien paukutteluun. Globaalisti meillä menee ihan h*lvetin huonosti. Suomalainen velkajuna joka puksuttaa vielä alamäkeen yskii sekin. Ne jotka muistavat kun lama alkoi 1980-luvulla tietävät että kun velkajuna pysähtyy niin se on sitten taas itsemurhia ja perheväkivaltaa sekä alkoholismia.
Verot kiristyy, palvelut heikkenee. Läpinäkyvyys lisääntyy , korruptio kasvaa. Siinä on suomen laulu.
Ehka tassa on siihen uskovaisuuteen pieni kytkos; On tapana sanoa etta ennen oli paremmin. Osittain ja tietyilta osin nain ehka olikin, siihen kuuluisaan ”ennen vanhaan” oli yhteiso tiukempi, tiettya auttavaisuutta ja yhteistyota oli ilmassa ja se aktualisoitui nopeasti. sen hintana tuli tosin yhteison moraalikoodit ja niiden rajat, jotka tilanteen pakosta tai tavan vuoksi ovat yleensa aika tiukat, ja rajan ylittanyt saa rangaistuksen muodossa tai toisessa.
Toinen seikka on se, etta vanhaan, totuttuun valitettavasti tottuu. Kun joutuu oppimaan uutta, opettelemaan ja oppimaan, alkaa helposti se ennen oli paremmin- mollipolkka.
Turvaverkoista on ennenkin putoiltu lapi ja pudotaan vastakin. Suuria keskiarvoja vedellen sanoisin, etta eteenpain on menty. Meita edeltava sukupolvi rakensi kesamokkeja joka niemeen ja notkoon, minun sukupolveni siirtyy ajoittain tai pysyvasti maan rajojen ulkopuolelle. Terveisia Valimerelta.