Miten opit käyttämään intuitiotasi?

Intuition haasteena on, että se tuntuu päähänpälkähdyksenä hyvin samanlaiselta kuin biologisen vaistotoimintamme ajamat ajatussyötteet. Nälkäisenä saattaa tuntua maailman parhaalta idealta ottaa toinen jälkiruokavaikka tosiasiassa fiksu ratkaisu olisikin satsata porkkanaraasteeseen. Tästä syystä rakensin intuitiotutkimukseni pohjalta päätöksentekopuun, jonka perusteella pystyt nopeasti päättelemään, onko mieleesi pulpahtanut oivallus oikeasti intuitio – vai dna:si ajama viettisyöte.

Kun saat ahaa-elämyksen, kysy ensin, koskeeko se jotain tyypillistä viettitoimintaa: energiansaantia, taistele tai pakene -reaktiota tai suvunjatkamista. Jos näin on, sivuuta syöte ja arvioi tilanne järjellä. Jos sen sijaan kyse on muusta, jatka arviointia. Seuraavaksi kysy, koskeeko syöte jotain elämänaluetta, joka on ennustettava, kuten työtäsi, kotiasi, perhe-elämää tai muuta vastaavaa. Toisin sanoen jos mieleesi pulpahtavat viikon lottonumerot tai kätesi hamuaa kaupan kassalla Ässä-arpaa, anna syötteen olla. Muussa tapauksessa jatka pohtimista.

Kuva: Intuitiivisen ajattelun päätöksentekopuu (Järvilehto 2015).

Seuraava kysymys on: onko sinulla ollut mahdollisuus rakentaa tiedostamattomaan mieleesi riittävästi toimivia ajatusmalleja. Toisin sanoen oletko ajatussyötettäsi koskevan alan asiantuntija tai oletko perehtynyt hiljattain ahaa-elämystäsi koskevaan alaan. Jos olet, voit todennäköisesti luottaa intuitioosi. Muussa tapauksessa käytä järkeäsi.

Jos haluat vielä terävöittää intuitiosi käyttöä, voit perehtyä myös yleisiin ajattelun vinoumiin, jotka voivat myös synnyttää harhaanjohtavia ajatussyötteitä. Intuition perustana toimivalla tiedostamattoman mielen Systeemi 1:llä on taipumusta hypätä johtopäätöksiin, ja tällöin looginen ajattelu voi auttaa näkemään asian kirkkaammin. Mieti esimerkiksi seuraavaa klassikkoesimerkkiä: ”Maila ja pallo maksavat 1,10 dollaria. Maila maksaa dollarin enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa?” Yleensä ihmisten ensimmäinen reaktio on sanoa, että pallo maksaa 10 senttiä. Mutta jos pallo maksaa 10 senttiä ja maila taalan enemmän, silloinhan maila maksaa 1,10 dollaria – ja yhteenlaskettu summa onkin 1,20 dollaria. 

Ajattelututkimuksen uranuurtaja, nobelisti Daniel Kahnemanin mukaan jopa huippuyliopistojen opiskelijat menevät tässä halpaan, koska systeemi 1:mme innostuu heti taalan ja kymmenen sentin symmetriasta. Tässä on kyse niin sanotusta ominaisuuksien vaihtamisen vinoumasta (attribute substitution).Sen sijaan, että suorittaisimme laskutoimituksen, nappaamme kiinni yksinkertaisemmista numeroista. Jos laskisimme, selviäisi, että pallo maksaa 5 senttiä ja maila 1,05 dollaria.

Muita tyypillisiä vinoumia ovat perusotoksen vinouma (base rate fallacy), jonka vaikutuksesta jätämme tilastollisen yleisyyden huomioimatta. Esimerkiksi kun vastaan tulee nahkatakkinen pitkätukka ja kysytään, onko kyseessä rokkitähti vai peruskoulun opettaja, monet olettavat edellistä, koska se tyydyttää mielessämme olevan olettaman. Tilastollisesti on kuitenkin epätodennäköistä, että kyseessä olisi rokkitähti, koska opettajia on paljon enemmän. 

Vahvistusvinouma (confirmation bias) on merkittävä selittäjä nykyaikaisessa ajattelun kuplaantumisessa: hyväksymme helpommin näytön, joka sopii jo uskomaamme ja sivuutamme uskomuksiamme horjuttavan näytön. Jälkiviisausvinouma (hindsight bias) on puolestaan etenkin startup-maailmalle tyypillinen virhepäätelmä, jossa menestyneen yrittäjän jokainen aamiainen, asu- ja kirjavalinta yritetään analysoida ja kopioida, vaikka tosiasiassa menestykseen liittyy aina suurelta osin sattuma.

Voit arvioida intuitioitasi yllä olevan intuitiopuun avulla. Hyvä perussääntö on kuitenkin: jos saat voimakkaan intuition, kysy itseltäsi, tunnetko alan, jota intuitio koskee? Jos tunnet, luota intuitioosi.

Muussa tapauksessa käytä järkeäsi.

One thought on “Miten opit käyttämään intuitiotasi?

  1. Minulla meni tuo ”taistele tai pakene”- intuitio päälle helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Järjen käyttö ei minulta onnistunut, kun tunteet ja mieliala olivat keskittyneet tilanteesta selviämiseen.Kyse lienee ollut psykologisesta selviytymiskeinosta ”taistele tai pakene”, johon järki ei riitä vaan keho/tunteet ottaa vallan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s