Vähemmän on enemmän – eli mitä roboimuri voi opettaa intuitiosta

Ostimme vajaa kuukausi sitten robotti-imurin. Pitkän kartoituksen perusteella vaikutti siltä, että värkki on oikeasti hintansa väärti. Niinpä suuntasin Stockmannille tarkoituksenani kantaa kotiin uusi lemmikki. Tavaratalossa eteen tuli kuitenkin pulma. Tarjolla kun oli kaksi vaihtoehtoa.

Järki puolsi yhtä, ja intuitio toista.

iRobot Roomba oli yksinkertaisuuden perikuva. Värkissä oli kannessa iso “Clean”-nappi, siinä kaikki. Napista napsauttamalla se alkoi suhata ympäri lattiaa sinne tänne. Myyjän mukaan siivousjälki oli hyvä, vaikkei robo mitenkään järjestelmällisesti lattiaa putsannutkaan. Samsungin Navibot oli noin satasen kalliimpi. Se oli puolestaan ladattu täpötäyteen ominaisuuksia. Värkissä oli jopa sensori, jonka avulla se varmisti, että lattia tulee putsattua viimeistä nurkkaa myöten. Samsungissa oli myös LED-näyttö ja monipuolinen ohjauspaneeli, jonka avulla sen säätöihin pääsi helposti käsiksi.

Järkeni sanoi, että totta kai ostan Samsungin. Mistä minä voin tietää, että Roomban omaperäinen siivousalgoritmi ylipäätään toimii? Ja Samsungissa oli vielä kaksi erillistä puhdistusviuhkaa, kun Roombassa oli vain yksi. Mutta intuitioni puolsi voimakkaasti Roombaa. Se vaan oli niin söpö!

Hollantilaisen psykologian professori Ap Djiksterhuisin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ihminen tekee säännönmukaisesti parempia päätöksiä intuition kuin järjen varassa silloin, kun hän on tutustunut päätöksen aiheeseen perusteellisesti. Intuitiota ja tiedostamatonta mieltä koskevan tutkimuksen pohjalta voikin muodostaa yksinkertaisen ohjenuoran: jos päätös koskee omaa alaasi, tai jos olet hiljattain perehtynyt laajaan tietomäärään, on intuitio lähes aina järkeä parempi päätöksenteon peruste. Niinpä kiikutin Roomban kotiin.

Vasta pari viikkoa myöhemmin tajusin, miksi intuitioni oli osunut oikeaan. Ensinnäkin, koneiden puhdistusjälki ei oikeasti eroa toisistaan: lehtien ja verkkosivustojen vertailuissa kumpikin värkki on suoriutunut tehtävästään erinomaisesti. Yksi tekee sen sensorilla, toinen algoritmilla. Tuloksena on puhdas lattia. Mutta arjen lopputuloksen kannalta värkkien ero on kuin yö ja päivä.

Lattiat tulevat nimittäin puhtaiksi vain, jos joku myös polkaisee roboimurin käyntiin. Kolmea kitisevää lasta ulos kiikuttaessa monimutkaisen käyttöliittymän kanssa operoiminen jää lähinnä ajatuksen asteelle. Useimmiten arjen tuoksinassa ehtiikin vain painaa yhtä nappia. Todellisuudessa imuri, jossa on vain yksi iso “Clean”-nappi tulee käynnistettyä huomattavasti useammin kuin värkki, jonka käyttöliittymä muistuttaa takavuosien VHS-nauhurin ajastamista. Eli vaikka toisessa robossa on ominaisuuksia vaikka muille jakaa, itse apparaatin peruskäyttö muuttuu tavattoman hankalaksi arjen haasteiden keskellä. Joskus vähemmän on enemmän.

Vaikka en osannut vielä Stockmannilla tehdä näin mutkikasta analyysia, oli tiedostamaton mieleni jauhanut kaikista lukemistani roboimureita koskevista arvosteluista ja nettikeskusteluista tällaisen päätelmän valmiiksi, joka ilmeni päätöksentekotilanteessa voimakkaana tuntemuksena yhden valinnan puolesta. Jos siis joudut tekemään päätöksiä aiheesta, jonka tunnet kuin omat taskusi, tai aiheesta johon olet hiljattain perehtynyt intensiivisesti, luota intuitioosi – vaikka järki väittäisikin toista.

Kadonneen auton metsästys

Olin eilen kauppakeskus Jumbossa ostamassa matkalaukkua kokousmatkalle. Laukun löydettyäni harhailin takaisin Jumbon parkkipaikalle. Kuinka ollakaan, autoni ei ollutkaan siellä, mihin olin sen mielestäni jättänyt.

Muistin aivan selvästi, että olin parkkeerannut auton pääoven eteen. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt. Yritin järkeillä, mihin olisin voinut auton jättää. Kulkupeli ei kuitenkaan ottanut löytyäkseen.

Lopulta päätin antaa motorisen muistini hoitaa homman.

Kävelin sisään kauppakeskukseen. Palasin sitten takaisin ulos, ja annoin jalkojen viedä minne veivät. Ei aikaakaan, kun valkoinen Prius kiinsi jo näköpiirissä, ja sain ostokseni lastattua auton takakonttiin. Kuinka ollakaan, olin kyllä jättänyt auton pääoven eteen. Se oli vain eri pääovi, kuin muistijälkeni kertoi.

Ihminen käsittelee tietoisesti parhaimmillaankin vain muutamia asioita kerrallaan. Tiedostamaton mieli käsittelee puolestaan satoja tuhansia asioita sekunnissa. Joskus tietoinen mieli kannattaa ripustaa narikkaan ja antaa tiedostamattoman hoitaa homma.

PS. Olen loppuviikon kokousmatkalla Ranskassa. Seuraava blogikirjoitus ilmestyy keskiviikkona 1.6.

7 mestariajattelijan ydintaitoa

Ajattelu on taitolaji. Kukaan ei synny maailmaan nerokkaana mullistavia keksintöjä suoltavana pellepelottamana. Elämämme ensiviikkoina osaamme kaikki samat kaksi asiaa: syödä ja parkua. Jos haluat opetella taitavaksi ajattelijaksi, kannattaa perehtyä ainakin seuraavaan seitsemään mestariajattelijan ydintaitoon. Kussakin taidossa tulet mestariksi harjoituksen kautta.

1. Logiikka

Logiikka on yksi fantastisimpia älyllisiä työkaluja, joita olemme keksineet. Logiikka ei tee sen vähempää, kuin ilmaise ajattelumme syvimpiä säännönmukaisuuksia. Näin siis silloin, kun ajattelemme johdonmukaisesti. Loogis-analyyttinen ajattelu tarjoaa huikeat mahdollisuudet avartaa ymmärrystäsi oman ajattelusi rakenteesta. Siksi logiikan tuntemus on keskeinen mestariajattelijan taito. Logiikan perusteet saat helpoiten haltuun tutustumalla johonkin logiikan alkeet esittelevään teokseen. Hyviä aloituspaikkoja ovat esimerkiksi Aristoteleen Ensimmäinen analytiikka tai hieman tuoreemmassa kirjallisuudessa Seppo K. Miettisen riemastuttava Logiikka: perusteet.

2. Lateraalinen ajattelu

Albert Einsteinin mukaan mielikuvitus on kaikki kaikessa. Tieto kohdistuu siihen, mitä jo osataan; mielikuvitus puolestaan paljastaa tulevaisuuden löydöt. Loogis-anayyttisen järjen varassa voimme tarkastella vain murto-osaa niistä ihmeistä, joita maailmalla on tarjottavana. Usein merkittävät läpimurrot edellyttävätkin logiikan ylittävää ajattelua, lateraalista ajattelua. Lateraalisessa ajattelussa tyypilliset ennakko-oletukset hylätään, ja omaa ajattelua koetellaan mielikuvituksellisin keinoin. Lateraalisessa ajattelussa pääset hyvin alkuun tutustumalla esimerkiksi Edward de Bonon aiheesta kirjoittamiin kirjoihin. Tilaa itsellesi de Bonon perusteos täältä.

3. Argumentaatiotaito

Winston Churchillin mukaan puhetaito on tärkein kaikista ihmiselle suoduista taidoista. Kyky vakuuttavan argumentin muotoiluun onkin ilman muuta aivan keskeinen mestariajattelijalle: jos järkeilysi ei vakuuta, ei sillä ole mitään virkaa. Olennaista taitavalle argumentaatiolle on sekä kyky muodostaa johdonmukaisia ja eheitä argumentteja että taito muotoilla argumentit retorisesti vakuuttavasti. Taitavan argumentoinnin makuun pääset tutustumalla esimerkiksi Juhana Torkin fantastiseen kirjaan Puhevalta. Syventävää ja teknisempää osaamista kartutat esimerkiksi tarttumalla Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttlian perusteokseen Argumentti ja kritiikki.

4. Tarkkaavaisuus

Kuten Sherlock Holmes teroitti, totuus on yksityiskohdissa. Mihin kiinnität huomiota uuden ihmisen tavatessasi? Olemme jokainen valtavan erilaisia yksilöitä, mutta samalla viestimme ulkoasullamme, puhetyylillämme ja eleillämme hulppean yleismaailmallisia asioita. Jos haluat oikeasti ymmärtää kanssaihmisiäsi, kannattaa kiinnittää huomiota kaikkiin niihin pieniin asioihin, jotka tekevät noista ihmisistä juuri sen, mitä he ovat. Siinä avuksi voi olla esimerkiksi jokin keskeinen ruumiinkielen opas. Sellaisen voit tilata itsellesi vaikkapa täältä.

5. Uteliaisuus

Lähes jokainen mielenkiintoinen filosofiassa esitetty lause päättyy kysymysmerkkiin. Miksi minä olen tällainen kuin olen? Mitä on tieto? Miksi on olemassa ylipäätään mitään? Ainoastaan esittämällä oikeat kysymykset on mahdollista löytää tarvittavat vastaukset. Uteliaisuuttasi voit harjaannuttaa esimerkiksi arvoitusten parissa. Kattavan valikoiman haastavia arvoituksia löydät täältä.

6. Kiinnostus

Vain tekemällä sitä, mistä sinä itse olet kiinnostunut voit oppia mestariksi. Joku on oikeasti ollut niin julmetun kiinnostunut madagaskarilaisista kovakuoriaisista, että on viettänyt kuukausikaupalla viidakossa niitä tarkkaillen ja tullut siinä samassa lyömättömäksi kovakuoriaisguruksi. Kovakuoriaiset eivät kenties ole sinun juttusi, mutta jokin taatusti on. Löytämällä oman kiinnostuksen kohteesi harjaannut aivan varmasti siinä mestarilliseksi ajattelijaksi, joka tietää alastaan kaiken. Jos pidät siitä, mitä teet, käy harjoittelukin kirjaimellisesti kuin leikki. Oman kutsumuksen löytämisessä voi olla avuksi esimerkiksi Leo Babautan blogi Zen Habits.

7. Intuitio

Ajattelutaidon keskeisin resurssi on intuitio. Järki kykenee käsittämään kerrallaan noin seitsemän yksikköä. Intuitiivinen kyvykkyytemme käsittelee puolestaan ketterästi kymmeniätuhansia tapahtumia kerrallaan. Järjellä ja logiikalla saamme upeita juttuja aikaan, mutta intuition rinnalla järki jää auttamatta kakkoseksi. Intuitiiviseksi huippuajattelijaksi kehityt harjoittelemalla muita ajattelun taitoja määrätietoisesti. Kun siis löydät sen alan, josta olet aidosti kiinnostunut, pane itsesi likoon koko mielen- ja ruumiinpainollasi ja opettele ne ajattelutaidot, jotka ovat juuri sinulle tärkeimmät. Niin koulit intuitiosi huippuunsa siten, että lopulta itse Sherlock Holmeskin kalpenee rinnallasi. Ajattelu kun on taitolaji.