Tekoäly, eli erilaiset koneoppimismalleihin perustuvat ratkaisut, on vaikuttanut jo pitkään monien yhteiskunnan toimintojen taustalla. Viimeistään viime syksynä nämä ratkaisut nousivat myös suuren yleisön tietoisuuteen ennen kaikkea OpenAI:n kehittämän GPT-3 kielimallin läpimurron kautta.

Erilaisia tekoälyratkaisuja syntyy nyt kuin sieniä sateella. Niiden avulla on mahdollista tehdä ällistyttäviä asioita, jotka vielä vuosi sitten olisivat tuntuneet tieteiskirjallisuudelta. Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin myös reunaehtoja ja haasteita. Niitä tuntemattomalle voi riskinä olla esimerkiksi epätiedon lisääminen tai tekijänoikeuksien loukkaaminen.

Ehkä tunnetuin tekoälyratkaisu on OpenAI:n chatbotti ChatGPT. Vekotin kykenee käymään sujuvaa keskustelua ja viittaamaan edellisiin kysymyksiin ja vastauksiin hämmentävän hyvin. ChatGPT:n avulla on mahdollista synnyttää uutta tekstiä runoista tarinanpätkiin, markkinointitekstistä akateemisiin tutkielmiin. Se auttaa tiivistämään olemassa olevaa tekstiä, luokittelee isojakin aineistoja pääkategorioihin, synnyttää toimivaa tietokonekoodia tai korjaa toimimattomia koodinpätkiä.

Fiktiivisen sisällön osalta haasteena on, että ChatGPT saattaa tulostaa tekijänoikeuden alaista tekstiä. Siksi tekoälyn synnyttämä teksti kannattaa syöttää Googleen tai Google Booksiin ja katsoa, osuuko se lähelle jo olemassa olevaa. Tiedonhaussa ChatGPT:n suurin haaste on puolestaan, että vaikka se antaa aika ajoin häkellyttävän seikkaperäisiä vastauksia kysymyksiin, joiden ratkaisemiseen menisi googlaamalla tuntikaupalla aikaa, se myös usein keksii ihan tuulesta temmattuja vastauksia – mutta ilmaisee ne samalla itsevarmuudella kuin totuudenmukaisetkin faktatiedot. Jos siis käytät ChatGPT:tä mihinkään faktapohjaiseen tekstinsynnyttämiseen, kannattaa joka ikinen fakta ja viite varmentaa luotettavista lähteistä. Vaikka vekotin kehittääkin usein esimerkiksi viitteet tai verkko-osoitteet ihan omasta päästään, syöttämällä ne esimerkiksi Google Scholariin saatat löytää kuitenkin todella käyttökelpoisia artikkeliviittauksia – ne vain eivät yleensä ole ihan sitä, mitä tekoäly väitti.

Kokemus osoittaa kuitenkin, että ChatGPT:n käytössä joka ikinen väitetty tosiseikka pitää varmistaa luotettavasta lähteestä.

Toinen OpenAI:n läpimurtotuote on kuvageneraattori Dall-E 2. Dall-E:n lisäksi voit kokeilla myös loistavaa MidJourney:tä, tosin sen tuotoksia ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman maksullista tilausta. Syöttämällä kuvittajatekoälylle mitä mielikuvituksellisimpa syötteitä pystyt kehittämään kuvitusta diaesityksistä kirjan kansiin tai vaikka rakentamaan kokonaan oman sarjakuvan. Tässä haasteita on kolme. Ensinnäkin, tekoälyn piirtämissä kuvissa on yhä ajoittain hämmentäviä yksityiskohtia kuusisormisista ihmisistä erikoisiin perspektiiviratkaisuihin. Siksi tekoälyn tuottamat kuvat kannattaakin syynätä erityisen tarkasti ja tarvittaessa korjata outoudet esimerkiksi Photoshopissa. Toiseksi, kuvatekoäly ei osaa piirtää tekstiä, joten tekstisisältöjä siltä ei kannata pyytää, vaan ne pitää lisätä piirrettyyn kuvaan jälkikäteen. Ja kolmanneksi, kuten tekstin luomisessa, myös kuvatekoälyissä on pieni riski, että tarjottu kuva on niin lähellä jotain tekoälyn lähdemateriaaleista, että kuva loukkaa tekijänoikeuksia. Etenkin kaupallisessa käytössä jokainen kuva kannattaakin syöttää ainakin Googlen käännettyyn kuvahakuun, jotta saat selkeimmät plagiaatit sulkeistettua pois.

Tekoälyn avulla voit myös luoda sujuvaa puhetta tekstistä esimerkiksi Eleven Labsin avulla. Riffusion mahdollistaa hämmentävän tempun, jossa kääntämällä tekstisyötteestä generoitua spektrogrammia ääneksi voit generoida ääni- ja musiikkipätkiä laidasta laitaan, jos kohta äänenlaatu onkin aika heikko. Soundful puolestaan hyödyntää olemassa olevia ääninäytteitä musiikin luomisessa, ja voi kehittää kokonaisia kappaleitakin. Ja kuten jo aiemmin totesin, uusia ratkaisuja tulee nyt jatkuvasti lisää. Kattavan valikoiman tekstintuottamisesta editointiin, presentaatioiden suunnittelusta videoratkaisuihin löydät All Things AI -sivulta.

Tekoälyratkaisut ovat nyt lyöneet läpi ennennäkemättömällä laajuudella ja ne haastavat jo monien toimialojen tekemistä. Samalla ne mahdollistavat ihan uudenlaista luovaa ja suorittavaa työtä, ja ovat jo synnyttämässä uudenlaisia ammattialoja kuten syötesuunnittelijat (eng. prompt engineer), joiden työnä on löytää asiakastarpeeseen toimivimmat tekoälysyötteet.

Seuraavat harppaukset voivat olla jo näköpiirissä tai voi olla, että niitä saadaan odottaa yllättävänkin pitkään.

Toistaiseksi tekoäly ei ole kuitenkaan vielä kokonaan korvaamassa ihmistä millään toimialalla, mutta tekemisen luonnetta se on muuttanut jo nyt peruuttamattomasti. Koska kyse ei kuitenkaan ole ainakaan vielä – ja mahdollisesti koskaan – itsenäisesti ajattelevista ratkaisuista, olisi osuvampi nimeke nykyisille koneoppimisratkaisuille tekoälyn sijaan esimerkiksi Pekka Ala-Pietilän esittämä tukiäly.

Tukiälyratkaisujen avulla voimme nostaa ajattelumme ja luovan kyvykkyyden uudelle tasolle, kunhan tunnemme myös niihin liittyvät haasteet ja opettelemme käyttämään ratkaisuja yhdessä muiden olemassa olevien tietojärjestelmien kanssa toimivien lopputulosten synnyttämiseksi.