Jokaisen ammatikseen puhuvan kannattaa tutustua Aristoteleen Retoriikkaan. Klassisessa puhetaidon oppaassaan Stageiran vanha kettu ohjeistaa, että mestarillisen puheen keskiössä on kolme tekijää: ethos, eli olemus; pathos, eli tunne; ja logos, eli järki.

Muskettisoturit Athos, Porthos ja Aramis pääsivät vauhtiin vasta kun joukkoon liittyi tuittupäinen d’Artagnan. Samaten aristoteelinen kolmikko kulminoituu neljänteen keskuskäsitteeseen. Kun ethos, pathos ja logos ovat sopusoinnussa, syntyy kairos, mestarillinen ajoitus, jossa puhuja kietoo yleisön sormensa ympärille.

Ethos – olemus

Ethos tarkoittaa puhujan olemusta – siis kaikkea, mikä vaikuttaa siihen, miten yleisö ottaa puhujansa vastaan. Ethoksen kulmakiviä ovat puhujan maine, puhetapa sekä puhujan tapa elehtiä ja pukeutua.

Oikeutta eläimille -yhdistyksen kokouksessa pönttöön nouseva kravattikaula ei synnytä voimakasta yhteyttä yleisöönsä, koska pukeutumistyyli on vieras beduiinihuiviselle kuulijakunnalle. Samaten revityissä farkuissa ja Sex Pistols t-paidassa väitöstilaisuuteensa saapuva toisinajattelija saanee tuskin vastaväittäjän tai kustoksen sympatioita.

Ethokseen vaikuttavat myös yleisön ennakko-oletukset puhujasta – siis puhujan maine. Jos Matti Nykänen ja Esko Valtaoja pitävät sanalleen saman puheen avaruustähtitieteestä, uskallan veikata, että viesti menee jälkimmäisessä tapauksessa paremmin perille.

Pathos – tunne

Pathos, tunne, on tärkeä osa mestaripuhetta. Naurattamalla ja itkettämällä yleisöään puhuja pääsee vaikuttamaan kuulijoihinsa tavoilla, joihin loogiset argumentit eivät ikinä yllä. Logiikka saattaa kääntää kuulijan pään – mutta tunteisiin vetoamalla puhuja voi muuttaa kuulijan elämän lopullisesti.

Pathos-arsenaaliin kuuluvat tarinat, anekdootit, viittaukset tunnettuihin henkilöihin ja tapahtumiin, vitsit ja muut sellaiset kielenkäytön muodot, jotka aiheuttavat voimakkaita tunne-elämyksiä. Vetoamalla tunteisiin avaat väylän kuulijoittesi sydämiin, jolloin myös järkipuhe menee helpommalla perille.

Logos – järki

Logos tarkoittaa puheen järkisisältöä. Pystymällä muodostamaan loogisesti eheän väitteen ja perustelemaan sen taitavasti puhut järkeä ainakin niille, jotka ovat järkipuhetta valmiit kuuntelemaan.

Logoksen ytimen muodostaa logiikka ja argumentaatiotaito. Logiikan eli päättelytaidon tuntemus mahdollistaa sen, että osaat muodostaa monimutkaisiakin väittämiä ilman sortumista ristiriitaan. Logiikan avulla voit myös johtaa mutkikkaita johtopäätöksiä tunnetuista ennakko-oletuksista. Argumentaatiotaito tarjoaa puolestaan arsenaalin, jonka avulla pystyt perustelemaan kantasi sujuvasti ja taidokkaasti. Näin vakuutat kuulijasi sanomastasi.

Kairos – ajoitus

Puhumisen keskiössä on kairos. Kreikkalaisilla oli kaksi sanaa ajalle: tutumpi kronos tarkoitti ajan juoksua. Kairos tarkoittaa sen sijaan ajoitusta. Olet tavoittanut kairoksen heti, kun puhe alkaa luistaa itsestään – kun tunnet muodostaneesi yhteyden yleisöösi. Kairoksen nykyaikaisena vastineena voisikin kenties pitää flow-kokemusta.

Kaikki puhe tähtää viime kädessä siihen, että saavutat haluamasi vaikutuksen yleisössäsi, oli tarkoituksenasi sitten naurattaa, itkettää, tiedottaa tai vaikkapa liikuttaa sotajoukkoja. Ethos, pathos ja logos ovat tekijöitä, joiden avulla tämä vaikutus synnytetään. Mestaripuheessa tärkeintä on kuitenkin kairos: se, että osaat sanoa oikean sanan oikeaan aikaan.