Tekoälyn todelliset talousvaikutukset

Uudet tekoälyratkaisut tarjoavat hämmästyttäviä läpimurtoja ChatGPT:sta sparrailukaverina Midjourneyn ammattikuvittajaan, Sunon radiohittigeneraattorista Googlen NotebookLM:n artikkelipodcasteihin. Monet arviot ovat myös esittäneet, että tekoälyratkaisut johtavat merkittävään tuottavuuslisään ja sitä kautta talouskasvuun.

Goldman Sachs esimerkiksi arvioi, että tekoälyratkaisut voivat kasvattaa bruttokansantuotetta peräti 7% vuodessa. Talouslehti Forbes puolestaan esittää, että tekoäly nostaa USA:n bruttokansantuotetta peräti 21% vuoteen 2030 mennessä. Stanfordin keväällä julkaisema AI Index puolestaan esittää, että tekoälyratkaisut kasvattavat yritysten liikevaihtoa ja vähentävät samalla kuluja.

Myös tekoälyn tuottavuusvaikutukset ovat ilmeiset. Harvardin julkaisemassa paperissa konsultit saivat yli 12 prosentin tuottavuuslisän. Jo mainitun Stanford AI Indexin mukaan puolestaan kokonaistuottavuus voi kasvaa jopa 26–73% käyttötavasta riippuen. Tuoreen tutkimuksen mukaan puolestaan 4867 ohjelmistokehittäjän kokonaistuottavuus kasvoi tekoälyratkaisujen avulla keskimäärin 26%.

Tekoäly on siis talouden ihmelääke. Vai onko?

MIT:n taloustieteilijä Daron Acemoglu on jarrutellut tekoälyinnostusta. Hän esittää, että todellisuudessa tekoälyratkaisut nostavat kokonaistuottavuutta vain 0.71% seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Upworkin tekemässä kyselyssä vastaajista peräti 77% koki puolestaan, että tekoälyn käyttö ei ole suinkaan lisännyt tuotavuutta – vaan vähentänyt sitä. Aikaa kuluu uusien ratkaisujen opetteluun ja niiden virheiden korjailuun. Se, mikä on kuitenkin noussut on työnantajan tuottavuusvaatimus. Nämä löydökset ovat myös linjassa yleisemmin teknologian luvattujen ja toteutuneiden tuottavuusvaatimusten kanssa. Vuosien 2008–2020 aikana kokonaistuottavuus on kasvanut vain 0.5% vuodessa, vaikka samalla aikavälillä on esitelty toinen toistaan hämmästyttäväpiä teknovimpaimia älypuhelimista tabletteihin, pikaviestimistä somemarkkinointiin.

Äkkiseltään näyttääkin siltä, että teknohype on ylimitoitettua.

Todellisuudessa teknologialla voi olla jopa negatiivisia tuottavuusvaikutuksia – niin myös tekoälyllä. Teknologia mahdollistaa oikein käytettynä työn tuloksiin pääsemisen nopeammin kuin ilman teknologiaa. Autolla pääsee Helsingistä Turkuun nopeammin kuin hevoskärryllä ja googlaamalla löytää artikkeliviitteen nopeammin kuin ottamalla bussin kansalliskirjastoon. Teknologia siis nopeuttaa työvaiheita. Tähän liittyy kuitenkin kaksi sudenkuoppaa.

Ensimmäinen näistä on ilmeinen Upworkin kyselyaineiston pohjalta. Valtava enemmistö kokee tekoälyn käyttöönoton tuottavuutta vähentävänä, koska he eivät osaa ainakaan vielä käyttää näitä vimpaimia. Tämä herättää kysymyksen: mitäs sitten ne 23%? Kysely läpivalaiseekin teknologian käyttöön liittyvän ikiaikaisen kysymyksen: nörteillä on aina etulyöntiasema uusien vimpainten käyttöönotossa.

Toisin sanoen, yllä kuvatut tutkimushyödyt on mahdollista saavuttaa opettelemalla käyttämään uusia teknovekottimia oikein. Jos älykännykkä houkuttelee loputtamaan somekierteeseen, sen tuottavuusvaikutus on negatiivinen. Jos se puolestaan palvelee Alexandrian kirjaston virkaa Google Scholareineen ja Arxiv-tietokantoineen, sen positiivinen vaikutus tuottavuuteen – ja ajattelukykyyn – on mittava. Näin on myös tekoälyratkaisujen kanssa. Jos ChatGPT:tä käyttää hakukoneena tai tekstin tuottajana, loppupäivän saakin sitten kammata tuotoksista tekoälyn hallusinointeja. Jos sitä käyttää sen sijaan sparrailussa, ideoinnissa tai tiivistämisessä – uusista läpimurroista kuten Googlen NotebookLM:stä puhumattakaan – aikaa säästyy päivässä tuntikaupalla. 

Toinen teknologian sudenkuoppa on, että oikein käytettynä se tehostaa aikaan saatuja tuloksia. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että tulokset olisivat tarkoituksenmukaisia. Tuottavuuden mittaaminen perustuu siihen, kuinka monen euron edestä organisaatio tuottaa arvoa per tehty työtunti. Jos työaika höselletään etäpalaverista toiseen, SharePointista oikean tiedoston etsimiseen käytetään tunteja, jatkuva Slack-viestitulva katkaisee keskittymisen kerran viidessä minuutissa ja lopulta viedään markkinoille tuote, jota kukaan ei halua ostaa, on selvää, ettei kokonaistuottavuus näytä kovinkaan imartelevalta.

Teknologia, myös tekoäly, on työkalu.

Oikein käytettynä sen avulla voidaan säästää merkittävästi aikaa työn keskeisten tulosten saavuttamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin kolmea asiaa. Ensinnäkin, organisaatioiden täytyy kyetä määrittelemään menestyksen kannalta keskeiset toiminnan tulokset riittävän kirkkaasti ja tarkkarajaisesti. Toiseksi, uudet työkalut pitää valita sen mukaan, mitä oikeasti tarvitaan noihin tuloksiin – ei sen pohjalta, mitä Piilaaksossa hypetetään tai mitä naapurifirma on juuri nyt ottanut käyttöön. Ja kolmanneksi, uusien teknologioiden käyttöönottoon täytyy varata riittävästi aikaa ja resursseja, jotta työaika ei kulu jatkuvaan päänraapimiseen uusien ihmevimpainten kanssa vaan niiden käyttö on sujuva osa omaa arkea.

Nyt tutkimuksissa saavutetut tutkimushyödyt on mahdollista saavuttaa yksilötasolla vaikka heti. Organisaatioissa käyttöön otto edellyttää fiksua pelisilmää ja oikein tehtyjä päätöksiä. Keskeistä on kokeilla rohkeasti uusia työkaluja, jakaa avoimesti kokemuksia etenkin toimialakohtaisesti omassa organisaatiossa ja valita kriittisesti käyttöön ne vekottimet, joista on aidosti hyötyä. Muuten teknologian käytöön ottoon ja soveltamiseen liittyvät sudenkuopat voivat tosiaan jopa johtaa kokonaistuottavuuden laskuun.

Mihin käytän itse tekoälyä?

Uudet tekoälyratkaisut mahdollistavat hämmästyttäviä asioita, jotka vielä pari vuotta sitten olisivat olleet puhdasta tieteisfiktiota. Samalla kyse ei kuitenkaan ole taikalaitteista, jotka tekevät mitä vaan automaattisesti. Tekoälyn käytössä onkin tärkeää tietää, mihin vimpaimet soveltuvat ja mihin eivät.

Minulle on aina ollut tärkeää valmennuksissani ja kirjoituksissani, että elän kuten opetan. Toisin sanoen, kuvaamani menetelmät ja käytännöt eivät ole vain teoreettisesti perusteltuja vaan myös omassa käytössäni hyväksi havaittuja. Viime aikoina olen valmentanut aktiivisesti etenkin tekoälymenetelmien käyttöä ja käyttöönottoa. Siispä tässä muutamia esimerkkejä siitä, mihin itse käytän uusia tekoälyratkaisuja.

Sparrailu

Ylivoimaisesti paras kielimallipohjaisten tekoälyratkaisujen käyttötapa on sparrailu. ChatGPT ei ole hakukone, ja kaikkien kielimallien käytössä on iso riski, että se keksii ihan tuulesta temmattuja vastauksia. Siksi faktapohjaisessa käytössä ihmisen täytyy varmistaa jokainen faktaväite.

Sparrailussa ei kuitenkaan kyse ole absoluuttisista faktoista vaan ennemminkin suunnan löytämisestä. Miten voisin kehittää nykyistä työtäni? Mihin voisin suunnata seuraavaksi? Miten suunnittelen huikean kesälomareissun? Miten saisin itseni motivoitua liikkumaan? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta kielimallibotit toimivat väsymättöminä koutseina, jotka jaksavat pallotella ideoita päivästä toiseen.

Ongelmanratkaisu

Myös haastavissa tilanteissa tekoäly voi olla oivallinen ideointikumppani. Minulla on ollut tapana jo vuosia listata ylös aina kulloinkin käsillä olevat haasteet, joita en vielä osaa ratkaista. Jos töissä on epäselvyyksiä tai kotona paukahtaa käsiin yllätysremontti, tekoäly voi auttaa ideoimaan seuraavat askelmerkit, joilla pystyt asiaa edistämään.

Yleensä ongelmat lakkaavat piinaamasta siinä vaiheessa, kun käsillä on edes yksi konkreettinen toimenpide, jolla niitä voisi ratkoa. Tässä tekoäly voi toimia oivallisena kumppanina.

Sisällöntuotanto sosiaaliseen mediaan

En itse tykkää tuottaa tekstisisältöä tekoälyn avulla siitä yksinkertaisesta syystä, että pidän tieteellisen ja populaaritekstin kirjoittamisesta. Esimerkiksi jatkuvasti päivittämäni Tekoälyn pikaopas on edelleenkin täysin omaa käsialaani, tosin sen kuvat on tehty Midjourney-tekoälyllä koska en osaa piirtää kovin hyvin.

Sen sijaan somepostausten ja markkinointiviestien kynäily ei ole leipälajini ja siinä tekoäly on auttanut monesti terävöittämään omaa ilmaisuani. Harva postaus menee sellaisenaan langoille ChatGPT:n suusta, mutta aika usen tekoälyn antamista ideoista – tai vaikkapa emojivalinnoista – on paljon iloa.

Käyttöehtosopimusten läpikäynti

Nykyään jokainen verkkopalvelu tarjoaa kilometrin pituisen käyttöehtosopimuspumaskan luettavaksi. Ennen vanhaan silmäilin nämä läpi ja toivoin, että ehdot ovat jossain määrin kohtuulliset. Jos kyseessä oli tuntematon toimija, saatoin vielä googlata, ettei ehdoista ole pelmahtanut esiin mitään todella hämmentävää.

Jos kysyt tekoälyltä kysymyksen, voi hallusinaatioriski olla kymmeniä prosentteja; onpa olemassa jopa syötteitä, joilla hallusinaatioriski on 100%. Kokeile esimerkiksi: ”Mikä oli sen norsun nimi, joka ui Englannin kanaalin yli?” (Spoileri: sellaista norsua ei ole, mutta tekoäly väittää jotain ihan muuta.)

Jos puhtaan kysymyksen sijaan pyydät tekoälyä tiivistämään tekstiä tai muotoilemaan vastauksen esimerkiksi sille annetun verkkosivun tai PDF-tiedoston pohjalta, romahtaa hallusinaatioriski lähelle nollaa. Vectaran kokoaman aineiston perusteella esimerkiksi GPT4:n tiivistämisessä havaittu hallusinaatioriski on noin 2.5% – eli huomattavasti pienempi kuin ihmisellä. Siksi tekoäly voi auttaa löytämään nopeasti sudenkuoppia mutkikkaista sopimusteksteistä.

Faktantarkistus

Tämä on toistaiseksi ehkä omituisin käyttötarkoitus, jonka olen löytänyt tekoälylle. Omituinen siksi, että tekoälyn toimintaperiaatteen nojalla sen ei pitäisi pystyä faktantarkistukseen. Siitä huolimatta, toistaiseksi kaikki kokeiluni tältä osin ovat toimineet sataprosenttisesti.

Jos siis vaikkapa kirjoitat tieteellistä tai akateemista tekstiä, ei tekstiä kannata missään tapauksessa tuottaa tekoälyllä – tai ainakin jokainen fakta pitää sitten syynätä vielä luotettavista lähteistä läpi. Mutta jos haluat sen sijaan ”silmäparin” katsomaan, ettei tekstiisi ole lipsahtanut hölmöyksiä, tekoäly voi syynätä sen salamana läpi.

Toistaiseksi olen kuitenkin vielä varmentanut kaikki tekoälyn vastaukset esimerkiksi Google Scholarin avulla, koska kuten sanoin, tämän ei oikeasti pitäisi olla mahdollista. Toistaiseksi tekoäly ei ole kuitenkaan omissa kokeiluissani erehtynyt vielä kertaakaan.

Artikkelien ja verkkosivujen tiivistäminen ja tulkitseminen

Jos luet valtavat määrät tekstiä työsi puolesta, tekoälyratkaisut voivat auttaa myös tiivistämään artikkelien pääkohdat nopeiksi näkökulmiksi. Tämä auttaa ymmärtämään, mitkä aineistot kannattaa oikeasti läpilukea ja minkä kohdalla riittää silmäily.

Tekoäly on myös kullanarvoinen haastavien tekstien tulkinnassa. Taannoin luin esimerkiksi McCullochin ja Pittsin klassikkopaperin neuroverkkojen mallintamisesta lauselogiikan keinoin. En ole kuitenkaan perusopintojeni jälkeen törmännyt heidän käyttämäänsä Carnapin, Russellin ja Whiteheadin loogiseen notaatioon melkein kahteen kymmeneen vuoteen. Niinpä puolet paperista oli kuin se olisi kirjoitettu arabiaksi. Kun latasin PDF:n ChatGPT:lle ja pyysin sen kääntämään loogiset lauseet nykynotaatioon, niiden lukeminen sujui kuin leikki.

Kääntäminen

Etenkin DeepL-käännöspalvelu on hämmästyttävän tarkka käännösvimpain. Nykyään teen kaikki tarvittavat käännökset sen avulla. DeepL voi jopa auttaa kääntämään kokonaisia dokumentteja. Esimerkiksi Tekoälyn pikaoppaan englanninkielinen versio on tuotettu DeepL:n avulla.

Myös ChatGPT, Gemini ja muut kielimallit osaavat kääntää erinomaisesti, mutta DeepL on erikoistuneena palveluna vielä ehkä piirun parempi.

Kuvien ja videoiden tekeminen

Nykyään teen kaikki esitysdiani Midjourneylla. Ennen vanhaan diani olivat täynnä tylsiä arkistokuvia, yleensä maksuttomasta Pixabay-palvelusta. Nyt pystyn räätälöimään diat aina kullekin esitykselle juuri sopiviksi.

Myös videotekoälyt ovat kehittyneet hurjaa vauhtia. Siinä, missä viime vuonna hehkutetut videopalvelut Runway ja Pika ovat vielä hyvin alkeellisia, hiljattain julkaistulla Luma Labs Dream Machinella pystyy tekemään jo ällistyttävän hienoja videoita. Parhaiten vimpain toimii, kun teet ensin kuvan vaikkapa Midjourneyllä ja sitten viet sen tekstisyötteen kera Dream Machinelle.

Julkaisin taannoin myös uuden singleni Typhoonin musiikkivideon. Olin alun perin ajatellut tehdä videon Runwaylla, mutta sen kuvanlaatu oli niin heikko, ettei siitä tullut mitään. Monien kokeilujen jälkeen löysin huikean PowerDirector-alustan, jonka tekoälyratkaisulla voi tehdä mistä tahansa kuvamateriaalista erittäin korkealaatuisia animaatioita. Voit tsekata ja arvioida lopputuloksen täältä. Myös singlen kansikuvitus sekä videossa käytettyjen stop motion -osioiden materiaalit on laadittu Midjourney-tekoälyllä. Itse musiikin tekemisessä en puolestaan ole toistaiseksi käyttänyt tekoälyä lainkaan samasta syystä kuin kirjoittamisen kohdalla: musiikin tekeminen on vaan niin kivaa ihan itse!

Mitä tekoälyratkaisuja käytän itse?

Tällä hetkellä käytän aktiivisimmin kielimalleista ChatGPT:tä ja Gemini Advanded:ia. Jutusteluhetkiin parhaiten toimii edelleen mielestäni Inflectionin Pi. Kuvapuolella käytän lähes yksinomaan Midjourneyta – muut kuvanluontialustat vaan eivät pysty lähellekään yhtä korkeaan laatuun. Käännöksiin käytän DeepL:ää. Videopuolta en ole vielä juurikaan käyttänyt muuhun kuin kokeiluihin mainitsemaani musiikkivideota lukuunottamatta, mutta elokuussa julkaistavan seuraavan sinkun videota varten ajattelin ainakin kokeilla Dream Machinea. Sähköpostiohjelmani Spark:in tekoälytiivistämistoiminto puolestaan säästää tunteja viikossa, kun saan etenkin uutiskirjeistä ja pitkistä maileista heti alkuun nostot niiden pääkohdista.

Loistavia tekoälyratkaisuja tulee koko ajan lisää. Oivallinen tapa pysyä muutoksessa mukana on seurata esimerkiksi TLDR AI ja The Rundown -uutiskirjeitä.

Myös Inhimillinen tekoäly -valmennukset jatkuvat syksyllä. Voit tutustua valmennuskokonaisuuksiin täältä.

Tekoälyn pikaopas: Näin käytät tekoälyä tietotyössä

Tekoälyratkaisut kehittyvät tällä hetkellä ällistyttävällä nopeudella. Uusia ratkaisuja julkistetaan jatkuvasti ja myös olemassa olevia ratkaisuja päivitetään hurjaa vauhtia. Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi ChatGPT:n kehittäjä OpenAI on aivan hiljattain julkistanut ChatGPT:n monisyötteisen (eng. multimodal) version. Toisin sanoen, jo hyvin pian ChatGPT pystyy luultavasti tulkitsemaan tekstin lisäksi myös kuva- ja äänisyötteitä. Samaten OpenAI on julkistanut myös uuden Dall-E 3 -kuvatekoälyn ja jos sen todellisuus vastaa nyt esiteltyjä demovideoita, on hyvin todennäköistä, että Dall-E 3 syrjäyttää pian Midjourneyn kuvanluontipalveluiden johtopaikalta.

Ylivoimaisesti tekoälykenttää dominoivan OpenAI:n ohella myös Google on kehittänyt omaa kielimallitekoälyään Bardia eteenpäin, ja vaikka se ei vielä pärjääkään ChatGPT:lle, paranee sekin koko ajan. Microsoft on puolestaan kiiruhtamassa julkaisemaan Co-Pilot -ominaisuuden lähiaikoina laajasti Office-ohjelmistoihin, jolloin GPT-pohjainen teknologia tulee saumattomasti osaksi muun muassa Wordia, Exceliä ja PowerPointia. Samaten Facebook on myös ilmoittanut liittävänsä tekoälyn osaksi kaikkia palveluitaan. On siis täysin mahdollista, että nyt ilmestyneen Tekoälyn pikaoppaan seuraava versio ilmestyy jo aivan muutaman viikon kuluttua kun hiljattain julkistetut uutuusratkaisut tulevat saataville.

Mediassa esiintyy paljon tekoälyyn liittyvää pelottelua. Kaksi yleisintä lööppimagneettia ovat väitteet siitä, että tekoäly vie pian työt sekä siitä, että robotit valtaavat kohta maailman. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. 

Ensinnäkin, vaikka automaatioteknologiat muokkaavat työskentelytapoja, ne korvaavat ani harvoin ihmisen kokonaan. Professori James Bessenin 2016 julkaistussa paperissa esitetään, että vuoden 1950 USA:n väestönlaskennassa tunnistetuista työpaikoista vain yksi on korvattu täysin automaatiolla: hissioperaattori.

Sen sijaan automaatioteknologia muuttaa työn tekemisen tapaa, ja tässä näemme jo nyt radikaaleimmat muutokset. Berkeley-professori Jacob Steinhardtin mukaan on mahdollista, että GPT-johdannaiset tekoälyratkaisut auttavat ihmisiä tekemään jopa 9 miljoonaa henkilötyövuotta vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tuottavuusloikkia ei kuitenkaan tarvitse odottaa ensi vuosikymmenelle. Harvardin ja Boston Consulting Groupin mukaan konsulttien työn tuottavuus nousi soveltuvissa tehtävissä 17–43% kun käytössä oli GPT4-kielimalli. MIT:n, Microsoftin ja Githubin tutkimuksessa puolestaan kävi ilmi, että ohjelmoijat kirjoittivat koodia 55.8% nopeammin Github Co-Pilot -tekoälyn kanssa kuin ilman sitä.

Tässä on tekoälyn suurin mahdollisuus, ja tämä mahdollisuus ei ole tieteiskirjallisuutta vaan täyttä totta juuri nyt, esimerkiksi Tekoälyn pikaoppaassa kuvatuilla tekniikoilla. 

Toinen median viljelemä pelkokuva liittyy koneiden vallankumoukseen. Tekoälykirjallisuudessa puhutaan kolmesta erilaisesta tekoälystä: kapeasta tekoälystä (eng. artificial narrow intelligence, ANI), yleisestä tekoälystä (eng. artificial general intelligence, AGI) sekä supertekoälystä (eng. artificial superintelligence, ASI). 

Kaikki tällä hetkellä käytössä olevat tekoälyratkaisut ovat kapeita tekoälyratkaisuja. Toisin sanoen, ne toimivat ainoastaan niille määritellyssä tehtäväkentässä, ja mikä keskeisintä, ne eivät kykene itsenäiseen päätöksentekemiseen. Vaikka ChatGPT vaikuttaa keskusteluissa usein aavemaisen inhimilliseltä, se ei tee yhtikäs mitään ellei siltä sitä erikseen pyydä. Täläl hetkellä siis kaikki AGI- ja ASI-ratkaisut ovat yhä puhdasta tieteiskirjallisuutta ja voivat olla sitä pitkään.

Toki huomioiden nykyisen teknologian kehityksen on myös mahdollista, että esimerkiksi AGI-ratkaisuja alkaa ilmestyä hyvinkin pian. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että tekoälyn kehitystä säännellään riittävän älykkäästi mutta kuitenkin niin, että sen kehitystä ei pysäytetä etenkään niissä paikoissa, joissa tekoälyä pyritään kehittämään eettisesti. Jos AGI- tai ASI-ratkaisut ovat ylipäätään mahdollisia, ne tullaan jossain vaiheessa toteuttamaan. Olennainen kysymys on, toteuttaako ne ainakin toistaiseksi hyvin eettisesti toiminut OpenAI vai esimerkiksi pimeässä verkossa toimivat kyberrikolliset. Tässä keskeistä on sääntely, eettisten reunaehtojen kirkastaminen ja tekoälyn hallittu mutta riittävän nopea kehittäminen etenkin eettisen vastuun kantavien toimijoiden toimesta.

Supertekoälyt ovat ainakin toistaiseksi ihan puhdasta tieteisfiktiota. Generatiiviset tekoälyt sen sijaan ovat täällä, ja ne voivat auttaa meitä jo tänään tekemään työstämme monin verroin tehokkaampaa. Keskeisin huomio tässä on se, että mikään ei pakota sinua ulkoistamaan työtäsi tekoälylle – mutta voit ulkoistaa sille jo nyt monia sellaisia tehtäviä, joita et joko halua tai osaa tehdä. Vaikka olen itse ChatGPT-tehokäyttäjä, en ole käyttänyt tämän tekstin laatimiseen tekoälyä millään tavalla siksi, että nautin itse kirjoitustyöstä niin paljon. Minulla ei sen sijaan ole kummoisiakaan kuvittajankykyjä, ja siksi on valtavan innostavaa, että Tekoälyn pikaoppaan kuvituksesta on vastannut huikea Midjourney.

Generatiivinen tekoäly tarjoaa meille ennen kaikkea aivan huikean mahdollisuuden keskittyä työssämme juuri niihin tehtäviin, joista nautimme ja joissa olemme taitavia. Tulevaisuuden työ voikin hyvin olla innostavaa työtä, jossa ihminen ja tekoäly työskentelevät saumattomasti yhdessä.

Ja tämä tulevaisuus on täällä nyt.

Teksti on ote 1.10. ilmestyneestä oppaasta Tekoälyn pikaopas – Näin käytät tekoälyä tietotyössä. Opasta päivitetään taajaan sitä mukaa kun uusia tekoälyratkaisuja ilmestyy. Lataa maksuton opas täältä.

Tekoäly on täällä, osa 3/3: Miten käytät tekoälyä sujuvasti ja turvallisesti?

Tekoäly, eli erilaiset koneoppimismalleihin perustuvat ratkaisut, on vaikuttanut jo pitkään monien yhteiskunnan toimintojen taustalla. Viimeistään viime syksynä nämä ratkaisut nousivat myös suuren yleisön tietoisuuteen ennen kaikkea OpenAI:n kehittämän GPT-3 kielimallin läpimurron kautta.

Erilaisia tekoälyratkaisuja syntyy nyt kuin sieniä sateella. Niiden avulla on mahdollista tehdä ällistyttäviä asioita, jotka vielä vuosi sitten olisivat tuntuneet tieteiskirjallisuudelta. Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin myös reunaehtoja ja haasteita. Niitä tuntemattomalle voi riskinä olla esimerkiksi epätiedon lisääminen tai tekijänoikeuksien loukkaaminen.

Ehkä tunnetuin tekoälyratkaisu on OpenAI:n chatbotti ChatGPT. Vekotin kykenee käymään sujuvaa keskustelua ja viittaamaan edellisiin kysymyksiin ja vastauksiin hämmentävän hyvin. ChatGPT:n avulla on mahdollista synnyttää uutta tekstiä runoista tarinanpätkiin, markkinointitekstistä akateemisiin tutkielmiin. Se auttaa tiivistämään olemassa olevaa tekstiä, luokittelee isojakin aineistoja pääkategorioihin, synnyttää toimivaa tietokonekoodia tai korjaa toimimattomia koodinpätkiä.

Fiktiivisen sisällön osalta haasteena on, että ChatGPT saattaa tulostaa tekijänoikeuden alaista tekstiä. Siksi tekoälyn synnyttämä teksti kannattaa syöttää Googleen tai Google Booksiin ja katsoa, osuuko se lähelle jo olemassa olevaa. Tiedonhaussa ChatGPT:n suurin haaste on puolestaan, että vaikka se antaa aika ajoin häkellyttävän seikkaperäisiä vastauksia kysymyksiin, joiden ratkaisemiseen menisi googlaamalla tuntikaupalla aikaa, se myös usein keksii ihan tuulesta temmattuja vastauksia – mutta ilmaisee ne samalla itsevarmuudella kuin totuudenmukaisetkin faktatiedot. Jos siis käytät ChatGPT:tä mihinkään faktapohjaiseen tekstinsynnyttämiseen, kannattaa joka ikinen fakta ja viite varmentaa luotettavista lähteistä. Vaikka vekotin kehittääkin usein esimerkiksi viitteet tai verkko-osoitteet ihan omasta päästään, syöttämällä ne esimerkiksi Google Scholariin saatat löytää kuitenkin todella käyttökelpoisia artikkeliviittauksia – ne vain eivät yleensä ole ihan sitä, mitä tekoäly väitti.

Kokemus osoittaa kuitenkin, että ChatGPT:n käytössä joka ikinen väitetty tosiseikka pitää varmistaa luotettavasta lähteestä.

Toinen OpenAI:n läpimurtotuote on kuvageneraattori Dall-E 2. Dall-E:n lisäksi voit kokeilla myös loistavaa MidJourney:tä, tosin sen tuotoksia ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman maksullista tilausta. Syöttämällä kuvittajatekoälylle mitä mielikuvituksellisimpa syötteitä pystyt kehittämään kuvitusta diaesityksistä kirjan kansiin tai vaikka rakentamaan kokonaan oman sarjakuvan. Tässä haasteita on kolme. Ensinnäkin, tekoälyn piirtämissä kuvissa on yhä ajoittain hämmentäviä yksityiskohtia kuusisormisista ihmisistä erikoisiin perspektiiviratkaisuihin. Siksi tekoälyn tuottamat kuvat kannattaakin syynätä erityisen tarkasti ja tarvittaessa korjata outoudet esimerkiksi Photoshopissa. Toiseksi, kuvatekoäly ei osaa piirtää tekstiä, joten tekstisisältöjä siltä ei kannata pyytää, vaan ne pitää lisätä piirrettyyn kuvaan jälkikäteen. Ja kolmanneksi, kuten tekstin luomisessa, myös kuvatekoälyissä on pieni riski, että tarjottu kuva on niin lähellä jotain tekoälyn lähdemateriaaleista, että kuva loukkaa tekijänoikeuksia. Etenkin kaupallisessa käytössä jokainen kuva kannattaakin syöttää ainakin Googlen käännettyyn kuvahakuun, jotta saat selkeimmät plagiaatit sulkeistettua pois.

Tekoälyn avulla voit myös luoda sujuvaa puhetta tekstistä esimerkiksi Eleven Labsin avulla. Riffusion mahdollistaa hämmentävän tempun, jossa kääntämällä tekstisyötteestä generoitua spektrogrammia ääneksi voit generoida ääni- ja musiikkipätkiä laidasta laitaan, jos kohta äänenlaatu onkin aika heikko. Soundful puolestaan hyödyntää olemassa olevia ääninäytteitä musiikin luomisessa, ja voi kehittää kokonaisia kappaleitakin. Ja kuten jo aiemmin totesin, uusia ratkaisuja tulee nyt jatkuvasti lisää. Kattavan valikoiman tekstintuottamisesta editointiin, presentaatioiden suunnittelusta videoratkaisuihin löydät All Things AI -sivulta.

Tekoälyratkaisut ovat nyt lyöneet läpi ennennäkemättömällä laajuudella ja ne haastavat jo monien toimialojen tekemistä. Samalla ne mahdollistavat ihan uudenlaista luovaa ja suorittavaa työtä, ja ovat jo synnyttämässä uudenlaisia ammattialoja kuten syötesuunnittelijat (eng. prompt engineer), joiden työnä on löytää asiakastarpeeseen toimivimmat tekoälysyötteet.

Seuraavat harppaukset voivat olla jo näköpiirissä tai voi olla, että niitä saadaan odottaa yllättävänkin pitkään.

Toistaiseksi tekoäly ei ole kuitenkaan vielä kokonaan korvaamassa ihmistä millään toimialalla, mutta tekemisen luonnetta se on muuttanut jo nyt peruuttamattomasti. Koska kyse ei kuitenkaan ole ainakaan vielä – ja mahdollisesti koskaan – itsenäisesti ajattelevista ratkaisuista, olisi osuvampi nimeke nykyisille koneoppimisratkaisuille tekoälyn sijaan esimerkiksi Pekka Ala-Pietilän esittämä tukiäly.

Tukiälyratkaisujen avulla voimme nostaa ajattelumme ja luovan kyvykkyyden uudelle tasolle, kunhan tunnemme myös niihin liittyvät haasteet ja opettelemme käyttämään ratkaisuja yhdessä muiden olemassa olevien tietojärjestelmien kanssa toimivien lopputulosten synnyttämiseksi.