Miksi huippujohtaja ei ole järkijohtaja

Huvittavan kohun sovinistisella kommentaarillaan aiheuttanut entinen autopomo Kiesi katsoi, että yritysjohtaminen edellyttää ennen kaikkea järkeä. En tässä puutu Kiesin aikansa eläneisiin sukupuolisiin ennakkokäsityksiin. Oli miesten ja naisten välillä eroja tai ei, jo Kiesin perusajatus on pielessä. Hyvä johtaja ei nimittäin ole järkijohtaja. Hyvä johtaja ei toki ole myöskään tuuliviiri, joka menee minne mielihalut puskevat. Hyvä johtaja osaa asiansa, tuntee alansa ja säilyttää jatkuvasti erinomaisen pelituntuman. Ja siihen ei vaadita erityisesti järkeä. Hyvistä johtajista löytyykin yhtä lailla ÄO 100 -porukkaa kuin mensalaisiakin. Mutta hyvillä johtajilla on yksi yhdistävä piirre, joka ei suoranaisesti liity järkeen millään tavalla.

Hyvä johtaja osaa tehdä intuitiivisesti oikeita päätöksiä.

Ihmisellä on käytössään noin seitsemän huomiokanavaa. Nämä seitsemän kanavaa ovat kokonaisuudessaan rationaalisen toimintamme rajapinta. Kaikki muu mitä teemme on joko automaattista tai intuitiivista – ja usein kumpaakin samaan aikaan. Ihminen on kuitenkin kokemuksellisesti läsnä tuhansilla, kenties jopa miljoonilla erilaisilla aistinvaraisilla kytköksillä. Mieti, miltä esimerkiksi vasemmassa nilkassasi tuntuu juuri nyt. Tämä tuntemus ei ennen kehotustani ollut tietoisuudessasi. Tuntemus ei toisin sanoen ollut rekisteröitynyt yhdellekään huomiokanavallesi.

Järjellä kykenemme tekemään hienoja juttuja seitsemällä huomiokanavallamme – mutta pystymme käyttämään järjen avulla vain noita seitsemää. Yritäpä pelata tennistä järjellä. Tai edes kävellä. Suurin osa elämän prosesseista on niin monimutkaisia, että järkemme kyykkäisi alkuunsa, jos joutuisimme toimimaan vain sen varassa. Jopa matemaatikot ja shakinpelaajat toimivat ensisijaisesti intuitionsa varassa – järki on vain apuneuvo, älyllinen proteesi, joka auttaa hetkittäin löytämään oikeat toimintatavat.

Intuitio ei ole kuitenkaan ihan sama asia kuin tunne. Tunteet voivat myös ohjata harhaan. Intuitio onkin harjaantunutta tuntemista: intuitiivinen johtaja, tenniksenpelaaja tai shakkimestari on harjaannuttanut intuitionsa huippuunsa harjoituksen ja kokemuksen kautta. Erik Danen ja Michael Prattin 2007 julkaisemassa paperissa ”Exploring Intuition and its Role in Managerial Decision Making” osoitettiin, että intuitio koskee nimenomaan toimintaa, jossa harjaantumisen taso on erittäin korkea. Valistuneet arvaukset esimerkiksi aivokirurgisista operaatioista menevät hyvin todennäköisesti metsään jollet itse ole korkeasti kouluttautunut kirurgi. Mutta huippujohtajan, aivokirurgin tai shakkimestarin kannattaa useammin kuunnella vaistojaan kuin luottaa kylmään järkeen.

Järki käsittelee parhaillaankin vain seitsemää yksikköä. Intuitio on sen sijaan jatkuvasti läsnä. Intuition käytettävissä on koko tuhansien aistituntemusten, sisäisten muutosten, tiedostamattomien prosessien ja kasvavien ajatusten pelikenttä. Järki on mahtava työkalu, jolla pystyy tekemään huikeita suorituksia. Mutta se on vain yksi ajattelun työkalu muiden joukossa. Vaikka sinulla olisi käytössäsi uudenkarhea Black&Decker, ei taloa rakenneta pelkällä akkuporakoneella

Hyvä johtaja osaa käyttää järkeä tarvittaessa, mutta hyvä johtaja ei ole järkijohtaja. Hyvä johtaja on johtamisen huippuammattilainen, joka on kouliintunut alallaan niin taitavaksi, että osaa intuitionsa varassa toimia oikein erilaisissa tilanteissa. Hyvä johtaja osaa käyttää vaistojaan ja intuitiotaan. Ja jos tässä nyt eroja pitää hakea, niin ainakin viimeksi kun katsoin, taisi vaaka tässä kallistua nimenomaan kauniimman sukupuolen hyväksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s