Sherlock Holmes huomaa, mitä muut eivät huomaa. Hän oli mestarillinen ajattelun ammattilainen. Seuraavassa viisi huomiota Arthur Conan Doylen luomalta mestarietsivältä, jotka hyödyttävät kenen tahansa työkseen ajattelevan elämää.

1. Totuus on yksityiskohdissa

Usein tarkastelemme elämänongelmia liian yleisellä tasolla, kun ratkaisu tuijottaisi meitä suoraan silmiin, kunhan vain katsoisimme. Monet ongelmat ratkeavatkin vasta kerimällä abstraktista vyyhdestä auki konkreettiset yksityiskohdat. Kuten Henry Ford on sanonut, ei mikään tehtävä ole erityisen vaikea, kun sen pilkkoo riittävän pieniin osiin. Sama pätee elämänongelmiin: kun katkot yksittäisiltä ongelmaa kannattelevilta seikoilta siivet, ratkeaa itse ongelmakin.

Jotkut valittavat, ettei ole tarpeeksi rahaa. Mutta rahattomuus on koko lailla abstrakti ongelma. Tosiasiassa ongelma on, ettei kykene käyttämään rahaa haluamaansa asiaan. Ja tämä voi johtua siitä, ettei rahaa ole tarpeeksi, tule tarpeeksi, tai siitä, että ylimääräiset rahat valuvat hukkaan. Ongelma ratkeaa tunnistamalla, mistä rahan tarve tarkkaan ottaen johtuu, ja miten tämä tarpeen aiheuttaja suhteutuu muihin kulutuksen kohteisiin. Tarpeen voi sitten täyttää joko ruuvaamalla hanan kiinni toisaalla, tienaamalla lisää – tai luopumalla koko tarpeesta turhana. Kuten Holmes totesi novellissa ”The Man with the Twisted Lip”: ”Kyseessä on toki pikkuseikka, muttei ole mitään niin tärkeää kuin pikkuseikat.”

2. Tarkkaile ympäristöäsi

Miten me sitten selvitämme yksityiskohdat? Tarkkailemalla.

Holmes huomautti kerran Watsonille, että vaikka Watson näkee kaikenlaista, hän ei katso. Aistimisen ja päämäärätietoisen tarkkailun välillä onkin vissi ero. Holmes tiesi tarkalleen kuinka monta rappusta Baker Streetin asuntoon 221B vei – Watson tiesi kyllä, että siellä oli rappuset. Tarinassa ”The Adventure of the Blue Carbuncle” Holmes kykeni päättelemään löydetystä hatusta sen omistajan iän, ammatin, avioliiton tilan ja jopa sen, ettei miehen kotona toiminut lämmitys.

Yksityiskohdat hyppäävät harvoin silmille – usein niiden huomaaminen vaatii silmien ja korvien omaehtoista käyttämistä. Aistit eivät ole ainoastaan nautintoa varten. Voit myös käyttää niitä aktiivisesti hyväksesi edesauttaaksesi päämääriäsi ja ratkoaksesi elämänongelmiasi.

3. Keskitä tietosi

Romaanissa A Study in Scarlet Watson ihmetteli norsun mentäviä aukkoja Holmesin tiedoissa. Muutoin niin nerokas yksityisetsivä ei ollut esimerkiksi kuullut, että maa kiertää aurinkoa. Ja kun Watson oli selittänyt Holmesille asian laidan, Holmes totesi: ”Hyvä. Nyt kun olet sen kertonut, teen parhaani unohtaakseni asian.” Holmes tiesi kaiken esimerkiksi sikareiden ja tupakoiden tuhkista – hän oli kirjoittanut aiheesta laajan tutkielman. Sen sijaan hän ei halunnut pitää mielessään aurinkokunnan koostumusta. Sillä ei näet ollut mitään tekemistä hänen intohimonsa, rikosten ratkaisun, kanssa.

Elämme nykyaikana alati kasvavassa informaatiopommituksessa, josta tarvitsemme vain pienen murto-osan. Silti meidät opetetaan koulussa lukemaan laajalti erilaisia asioita. Kuinka moni ihan oikeasti tarvitsee elämässään maalajien tuntemusta tai differentiaalilaskentoa? Ja jos et näitä taitoja tarvitse, eikö ne voimavarat, jotka valuvat mainittujen alojen tuntemukseen kannata suunnata ennemminkin johonkin, josta on sinulle oikeasti hyötyä?

4. Pidä informaatio käsillä

Informaatiota ei kuitenkaan kannata katsoa ylen. Kuten Holmes totesi tarinassa ”The Five Orange Pips”: ”Ihmisen tulisi pitää aivojensa ullakolla tavarat, joita hän todennäköisesti tarvitsee. Loput hän voi jättää kirjastoonsa.”

Holmesilla oli vaikuttava kokoelma erilaisia tietokirjoja, aikakauskirjoja, lehtileikkeitä sekä muistiinpanoja. Niiden avulla hän pystyi selvittämään, mitä ei entuudestaan tiennyt. Esimerkiksi novellissa ”A Scandal in Bohemia” Holmes tutustui asiakasta odottaessaan etukäteen tärkeiksi katsomiinsa lehtileikkeisiin ja aikakirjoihin. Tämän nojalla Holmes kykeni päättelemään naamioituneen vieraan tavatessaan, ketä hänen oli kunnia puhutella.

Sherlock Holmesilla ei ollut käytössään internetiä. Nykyaikana notkuvat kirjahyllyt eivät ole välttämättömiä ajattelun ammattilaiselle, koska internetistä saamme valtavan määrän informaatiota nopeasti. Itse asiassa internet tarjoaa parhaat palat molemmista maailmoista: usein hakukoneella tiedon saattaa jopa löytää yhtä nopeasti kuin mieleen palauttamalla. Siinäpä yksi syy lisää varata mielensä ensi sijassa omien kiinnostuksen kohteiden käyttöön.

5. Päättele taitavasti

Holmes on tunnettu ennen kaikkea ilmiömäisestä päättelykyvystään. Tietenkään päättely ei riitä ilman tarkkaavaisuutta, keskitettyä tietämystä ja kattavaa informaatiovarastoa – mutta pelkkä tieto ilman kykyä yhdistellä tietämäänsä ei riitä mestarilliseen ajatustyöhön. Taitava päättely ei edellytä logiikan oppikirjojen pänttäämistä. Logiikan lakeja oppii myös ratkomalla esimerkiksi arvoituksia tai lukemalla Sherlock Holmes -kirjallisuutta. Tai käypä joutessasi sparraamassa päättelykykyäsi Lumosityn pähkinöiden parissa.

Lopuksi: on hyvä muistaa, että logiikka koskee vain sitä, minkä jo tiedämme. Kuten Sokrates osoitti, logiikka ei opeta mitään uutta. Sen sijaan rikkomalla logiikan sääntöjä – ajattelemalla ”laatikon ulkopuolella” – pystymme oppimaan ja luomaan uutta. Holmes, ajattelun ammattilainen kun oli, oli toki mestari myös logiikan sivuuttavassa päättelyssä, niin sanotussa lateraalisessa ajattelussa. Mutta siitä lisää myöhemmin.