Singulariteetti: Koneiden vallankumous?

Muun muassa I.J. Goodin ja Ray Kurzweilin kannattama singulariteettihypoteesi ennustaa “älykkyysräjähdyksen” seuraavien vuosikymmenten aikana. Tietokoneiden laskentatehon tuplaantuessa joka toinen vuosi Mooren lain nojalla on tuloksena ennen pitkää ihmistä älykkäämpi tietokone. Jos ihminen osaa rakentaa itseään älykkäämmän koneen, osaa tuo kone toki toistaa tempun, ja niin edelleen loputtomiin. Niinpä heti, kun ihmistä älykkäämpi kone rakennetaan, räjähtävät älykkyyskäyrät välittömästi käsiin.

Goodin ja Kurzweilin arviot tekoälyn kehittämisestä ovat kuitenkin liian optimistisia. Yhden ihmisen aivot käsittelevät enemmän informaatiota kuin kaikki maailman tietokoneet yhteen laskettuna. Tekoälyä siis tuskin nähdään vielä muutamaan vuosikymmeneen. Älykkyysräjähdys on kuitenkin tulossa, ja on hyvin mahdollista, että se tulee pikemmin kuin olemme uskaltaneet edes kuvitella.

Singulariteetti olemme nimittäin me.

Jo nyt saat Googlesta tarvitsemasi informaation sekunneissa – voit käyttää verkkoa laajennettuna mielenäsi. Mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun laajennettu mielesi ei olekaan verkon hakukone tai pilvipalvelin, vaan toinen ihminen? Mitä jos voisit saada esimerkiksi auton huolto-ohjeet suoraan laajennetun todellisuuden laseillesi alan ammattilaiselta reaaliaikaisesti? Tai mitä jos tarvitsisit nopeasti ratkaisun monimutkaiseen kvanttimekaaniseen yhtälöön?

Jo nyt voit tilata monimutkaisia fysiikan ja matematiikan laskelmia Elance-verkkopalvelusta pikkurahalla. Viimeisen parin vuoden aikana verkkoon on myös syntynyt reaaliaikaisia kysymys-vastauspalveluita, sellaisia kuin Aardvark. Testasimme kaverini kanssa Aardvark-palvelua kysymällä, miten helikopteri rakennetaan. Kolmen minuutin kuluttua saimme vastauksen, joka sisälsi linkin helikoptereiden rakennuspaketteja myyvälle verkkosivulle. Viikon kuluessa olisimme voineet päristellä takapihalta omalla tee-se-itse-kopterillamme.

Jos kysymys-vastauspalvelut saavuttavat Wikipedia-tasoisen kriittisen massan, saatat saada mihin tahansa kysymykseesi vastauksen reaaliajassa. Näin käytössäsi on miljoonien insinöörien, tutkijoiden, tohtoreiden, lääkäreiden, lentokapteenien ja tietokoneasiantuntijoiden ammattitaito – reaaliaikaisesti.

Tämän seurauksena tietoverkko nostaa ihmisten toiminnallisen älyllisen kyvykkyyden aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kenellä tahansa on käytössään kvanttimekaniikan, neurotieteen ja muiden haastavien alojen huippujen tietotaito reaaliaikaisesti: kyse on totta tosiaan älykkyysräjähdyksestä. Mitä tämä sitten tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Sitä onkin koko lailla konstikasta ennustaa.

10 thoughts on “Singulariteetti: Koneiden vallankumous?

  1. Pitäisi ehkä näitä ”älykkyyslaitteita” kehiteltäessä varoa, ettei ihminen menettäisi osaa ihmismäisestä älykkyydestään esim. syvälukutaitoaan. Tuskin aivan heti pystytään kehittelemään konetta, joka voisi vastata kysymykseen, mitä joku runo takoittaa. Siis mitä tarkoittaa vaikka seuraava runo:

    ”Talo on hiljainen ja maailma tyyni
    Lukija muuttui kirjaksi; ja kesäyö

    oli kuin kirjan tietoinen olemus.
    Talo oli hiljainen ja maailma tyyni.

    Sanat sanotiin kuin ilman kirjaa
    Vaikka lukija kumartui kirjan ylle,

    Halusi kumartua, halusi kovin olla
    Oppinut, jolle kirja on aito, jolle

    Kesäyö on kuin ajattelun täydellisyys.
    Talo on hiljainen ja maailma tyyni.

    Merkitykset, mielen hiljainen osa;
    Täydellisyyden pääsy sivulle.”

    • Arvoisa Eläkeläinen,

      Kiitos mielenkiintoisesta huomiosta ja inspiroivasta Stevens-sitaatista! Nähdäkseni olennaista ei oikeastaan ole edes kehittää ”älykästä” konetta, vaan kehittää teknologiaa niin, että se tukee meitä siinä, missä emme ole luonnostamme kovin hyviä, kuten esimerkiksi laajojen tietomäärien muistamisessa tai viestittämisessä planeetan toiselle puolelle.

      Toki tekoälykin on mielenkiintoinen tutkimuskohde, mutta siihen liittynee paljon perustavanlaatuisempia ongelmia, kuin esimerkiksi singulariteettikeskusteluissa yleensä tavataan, kuten alla olevista kommenteistakin käy ilmi.

  2. Mooren ”laki” ei ennusta, että koneiden laskentateho tuplaantuisi, vaan, että mikropiireissä olevien transistorien määrä kaksinkertaistuu. Näillä kahdella asialla on suuri ero. Nyt ollaan pisteessä, jossa prosessorin tehoa on helpompi kasvattaa lisäämällä prosessoreja, kuin kehittämällä prosessoria. Kaari on alkanut kääntyä loivemmaksi, ei jyrkemmäksi.

    • Esa,

      Kiitos tarkennuksesta, näinhän se tosiaan menee. Ja on jännä nähdä, mitä Mooren laille tapahtuu siinä vaiheessa, jos onnistutaan siirtymään transistoripohjaisista ratkaisuista esimerkiksi kvanttitietokoneisiin.

      • Hep,

        Siitä tulee iso askel. Milloin se otetaan on toinen kysymys.

  3. ”Tietokoneiden laskentatehon tuplaantuessa joka toinen vuosi Mooren lain nojalla on tuloksena ennen pitkää ihmistä älykkäämpi tietokone.”

    Laskentateho ei ole sama kuin älykkyys.

    ”Jos ihminen osaa rakentaa itseään älykkäämmän koneen, osaa tuo kone toki toistaa tempun, ja niin edelleen loputtomiin. Niinpä heti, kun ihmistä älykkäämpi kone rakennetaan, räjähtävät älykkyyskäyrät välittömästi käsiin.”

    Näin ei käy, jos seuraavaksi älykkäämmän koneen rakentaminen on aina vain vaikeampaa (i.e. diminishing returns).

    • Kalle,

      Kiitos mielenkiintoisista huomioista ja linkistä! Olen kanssasi täysin samaa mieltä: laskentateho ei ole sama asia kuin älykkyys. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö tekoälyä voisi, ainakin hypoteettisesti, pystyä rakentamaan.

  4. Ennustuksista, joilla ei ole mitään muuta trendiä kuin kasvu, tulee mieleen Malthusin väestölaskelmat, ja miksei vaikkapa usko loputtomaan talouskasvuun. Eiköhän älykkyydenkin kasvulla ole joku saturaatiohuippu? Ja sitten on tietysti sekin, että onko älykkyys kyky käsitellä informaatiota nopeasti vai sisältyykö siihen jotain muutakin?

    • Petro,

      Hyvä huomio! Sinänsä singulariteettihypoteesi on kyllä ihan mielenkiintoinen, vaikka sivuuttaisimme älykkyyden määritelmään liittyvät ongelmat: jos teknologia tehostuu ja mutkistuu alati, voi hyvin olla, että jossakin kohtaa on sellainen ”tapahtumahorisontti”, jonka jälkeen ei voida enää ennustaa lainkaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.

      Tosin itse olen taipuvainen uskomaan, että tuo käänne tapahtuu kauan ennen tekoälyn syntyä internetin ja ihmiskunnan tietokäytäntöjen integraation kautta, kuten leipätekstissä esitin.

  5. Vapaa pääsy tietoon ei millään tavalla nosta ihmisen älykkyyttä, ja kykyä tehdä asioita se nostaa niissä rajoissa mitkä ihmisen olemassa olevat taidot ja tiedot asettavat.

    Hivenen kärjistettynä esimerkkinä: annapa nuo helikopterin rakennusohjeet täysin ummikolle humanistille joka ei tiedä kummasta päästä meisseliä pidetään. Veikkaan että kopteri jää rakentamatta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s