Neurotieteen tämänhetkisen käsityksen mukaan ihmisen pitkäkestoiset muistot tallentuvat aivojen keskiosassa sijaitsevaan merihevosen muotoiseen hippokampukseen. Tämän pienehkön elimen uskotaan siis toimivan eräänlaisena ajattelun kovalevynä.
Ajattelutoiminnan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, sijaitseeko käyttämäsi informaatio hippokampuksessasi vai vaikkapa muistikirjassa.
Ajattelun kannalta informaation sijaintipaikalla ei ole merkitystä – kunhan pääsemme informaatioon käsiksi tarpeeksi nopeasti.
Jos hippokampuksesi korvattaisiin riittävän nopealla kovalevyllä, et huomaisi mitään eroa. Jos kovalevy puolestaan sijaitsee serverifarmilla, mutta pääset sen sisältämään informaatioon käsiksi sekunneissa, on informaatio käytettävissäsi siinä, missä mieleenpainamasikin.
Tällaiset pohdinnot kuuluivat vielä kymmenen vuotta sitten tieteiskirjallisuuteen. Viimeisen kahden vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti. Kosketusnäytölliset älykännykät, Googlen entisestään parantuneet semanttiset operaattorit ja vuonna 2008 toimintansa aloittanut verkkomuistipalvelu Evernote tuovat informaation nyt sekunneissa käytettäväksesi, missä ikinä oletkaan.
Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesin mukaan ajatustoiminta ei ole vain aivotoimintaa. Jos aivotoiminnon voi ulkoistaa, on se yhdentekevää itse ajatuksen kannalta, kunhan ulkoistaminen ei hidasta itse ajatustoimintaa.
Nykyaikana pääset Googlen ja Wikipedian avulla mobiililaitetta käyttäen mistä tahansa käsiksi kaikkeen internetin sisältämään informaatioon sekunneissa. Jos taskussasi on iPhone, on internetin informaatio käytännössä yhtä nopeasti käytettävissäsi kuin jos olisit painanut informaation mieleesi.
Käyttämällä mobiililaitetta voit hyödyntää internetin sisältämää informaatiota yhtä nopeasti kuin koulussa oppimaasi. Ja tallentamalla itsellesi tärkeän informaation Evernote-verkkopilveen pääset siihen sekunneissa käsiksi mistä tahansa missä on internet. Tällöin tiedät kaiken, minkä internet tietää, etkä unohda mitään, minkä olet tallentanut Evernoteen.
Jos haluat ottaa käyttöön laajennetun mielesi, lataa täältä upouusi Filosofian Akatemian Laajennetun mielen opas 1.0. Oppaassa neuvotaan, miten saat Googlen ja Wikipedian vasteajat painettua muutamiin sekunteihin, miten voit rajata internetin tietotulvasta itsellesi olennaisen informaation ja miten voit tallentaa internet-pilveen kaiken tarpeellisen informaation niin, että se on käytettävissäsi missä tahansa, milloin tahansa. Ota käyttöön laajennettu mielesi: tiedä kaikki, löydä kaikki, älä unohda mitään.
Ajattelun ammattilainen 
Ainainen saivartelija pääsee taas kehiin, mutta on pakko oikaista.
Neurotieteen tämänhetkisen käsityksen mukaan ihmisen pitkäkestoiset muistot eivät tallennu hippokampukseen, vaan hippokampuksen on päätelty / osin todennettukin olevan keskeisessä asemassa mieleenpainamisprosessissa. Eli se vastaa todennäköisesti isolta osin mieleenpainamisesta, ei mielessä säilyttämisestä.
Itse säilytyksen kovimman polven reduktionistit katsovat tapahtuvan ympäri aivoja monimutkaisissa hermoverkostoissa, tai kovasti yksinkertaistaen nk. assosiaatioalueilla. Asiaa hieman laajemmin (systeemisemmin) tarkastelevat tosin viittaavat luultavasti kintaalla koko lokalisaatioajattelulle, mutta tästä voisit kirjoittaa vaikka jossain kirjoituksessa tarkemmin?
Heikki,
Kiitos huomiosta! Olet tietysti aivan oikeassa.
Alunperin kirjoitin tuohon lisäykseksi, että käsitys hippokampuksen roolista on toki kovin kiistanalainen. Mutta se jarrutti tekstiä mielestäni liikaa, joten ajattelin ottaa taiteellisen vapauden ja yksinkertaistaa vähän :).
On tosin sanottava, että olen kuullut, että esimerkiksi Lontoon taksikuskitutkimuksista on myös tehty sellaisia tulkintoja, että taksikuskien suurentuneet hippokampukset johtuisivat ”niihin tallennetuista kartoista”. Itse koen tuon aika epäuskottavana, mutta se osoittaa sen, että suuntaan toiseen hippokampuksen roolista ei vallinne suurta konsensusta.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että informaatio on tosi asiassa hyvinkin laajalti systeemistä jo alkuaan. Tällöin laajennettu mieli tuo vain näkyville sen tyyppistä dynamiikkaa, mikä syntyy sosiaalisesta vuorovaikutuksesta luonnostaan.
Laajennetun mielen kannalta olennaista on kuitenkin se, että voimme korvata natiiveja aivotoiminnan osa-alueita ulkoisilla komponenteilla. Ja jos voimme tehdä tämän niin, että vasteajat pysyvät verrannollisina, ei itse ajatusprosessin luonne muutu.
Jos siis voimme syöttää ajatusprosessiin informaatiota ulkoisesta lähteestä yhtä ketterästi, kuin miten se on assimiloitu omaan osaamiseemme – oli informaation ”sijainti” sitten ontologisesti mikä tahansa – on käytännön kannalta yhdentekevää, missä informaatio sijaitsee.
Oletko jo tutustunut Wolfram Alphaan?
Ref:
http://www.wolframalpha.com/
http://www.wolframalpha.com/screencast/introducingwolframalpha.html
Päivitysilmoitus: Tweets that mention Ota käyttöön laajennettu mielesi « Ajattelun ammattilainen -- Topsy.com
Susanna,
Kiitos linkistä, ja etenkin tuosta videosta, en ollut nähnyt sitä aiemmin. Se avasi kyllä uudenlaisia näkökulmia Wolfram Alphaan.
WA oli pitkään mukana mahdollisena osana laajennetun mielen metodologiaa. Koska olennaista kehittämässäni systeemissä on kuitenkin saada vasteajat mahdollisimman alhaisiksi, ei WA toimi siinä kovin hyvin. Liian moni haku osoittautui ainakin viime syksynä, kun kävin eri hakukoneita läpi, Wolframille liian vaikeaksi tulkita – ja usein samalla haulla sai Googlesta tuloksen hetkessä.
WA lieneekin todella käyttökelpoinen ennen kaikkea paljon numeerisen datan kanssa työskentelevälle, mutta yleisempään hakumetodologiaan se on nähdäkseni ainakin toistaiseksi liian rajallinen.
Harkitsin myös erilaisten vastaustietokantojen, esim. Yahoo Answersin sisällyttämistä laajennetun mielen metodologiaan, mutta lopulta päädyin pelkistämään sitä mahdollisimman paljon, jotta käytettävyys olisi mahdollisimman suuri, ja oppimiskynnys pieni.
Jos numeerinen data kiinnostaa, niin suosittelen kurkkaamaan myös tätä:
http://stats.oecd.org/oecdfactbook/
Päivitysilmoitus: 7 oivallista apuria Ompun käyttäjälle « Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Singulariteetti: Koneiden vallankumous? | Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Miten laajennettu mieli muuttaa maailmasi | Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Uusia blogeja | Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Muisti ja muistin pätkiminen | Karin blogi
Miksi nimenomaan kosketusnäytölliset älypuhelimet ja niiden joukosta vielä iPhone? Niiden käyttönopeus on tiedon hakuun usein vielä hitaampi kuin näppäimistöllisten puhelimien, koska haun kirjoittaminen on hidasta.