Aktivoi laajennettu mielesi

Yksi mielestäni Filosofian Akatemian kiehtovimpia tutkimusprojekteja on vuonna 2010 käynnistynyt laajennetun mielen projektikaksikko. Itse Extended Mind -tutkimus käsittelee sitä, miten erilaiset työkalut ja laitteet vaikuttavat ajatteluun. Timo Tiuraniemen Extended Medium Theory -tutkimuksen päämääränä on puolestaan yhdistää Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesia Marshall McLuhanin mediateoriaan.

Andy Clarkin ja David Chalmersin vuonna 1998 esittämä provokatiivinen väite kuuluu: jos jokin esine, esimerkiksi muistikirja, ottaa käsitelläkseen toimintoja, jotka yleensä kuuluvat mielelle, pitäisikö esinettä pitää mielen osana? Eli jos muistikirja auttaa muistamaan paremmin, onko se osa muistia? Clark ja Chalmers vastaavat: kyllä.

Argumentissa on aika paljon järkeä. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä, onko tietosi koodattu aivokuoren hermoverkkoihin, vai kirjoitettu ylös muistikirjaan, jos pääset siihen yhtä näppärästi käsiksi?

Ongelmana on tietysti, että usein näppäryys on aika kaukana käyttämistämme työvälineistä.

Vuonna 2011 perustimme laajennetun mielen aivoriihen, johon kuului suomalaisia loistoproffia ja teknoguruja. Pohdimme, voisiko työvälineillemme tehdä jotain, jotta ne toimisivat paremmin. Päädyimme siihen, että voi.

Viime vuodenvaihteen tienoilla Timo, jolla on myös pitkä koodaritausta, esitteli näkemyksensä siitä, miten laajennettu mieli voisi käytännössä toimia. Siis miten voisimme rakentaa sellaisen systeemin, joka mahdollistaisi mahdollisimman optimaalisen työnjaon biologisen ja digitaalisen, laajennetun mielen välillä.

Siis sillä tavoin, että tiedon hallinta, organisointi ja tallentaminen tapahtuisi yhtä ketterästi kuin biologisesti, samalla kun biologiselle mielelle jäisi enemmän tilaa ideoinnille, kokemuksille ja tuntemuksille.

Nyt tätä laajennettua mieltä on rakennettu kohta yhdeksän kuukautta, ja sen ensimmäiset askeleet maailmaan ovat alkaneet: viime perjantaina julkaisimme Extended Mind -ohjelman beta-odotuslistan kirjautumissivun.

Aktivoi laajennettu mielesi. Jos haluat ensimmäisten joukossa piakkoin valmistuvan ohjelman beta-version, kirjaudu täällä odotuslistalle.

Tee itsestäsi mestariajattelija

Tammi julkaisi eilen esikoiskirjani Tee itsestäsi mestariajattelija. Kirjassa käsittelen sitä, miten ihmismieli toimii, ja mitä sillä voidaan tehdä. Kirjan taustalla vaikuttavat pitkä mielenfilosofisen tutkimuksen perinne, sekä joukko tutkimustuloksia neurotieteen, kognitiivisen psykologian ja systeemisen psykologian aloilta. Monia kirjassa käsittelemiäni teemoja olen sivunnut myös tässä blogissa vuosien varrella, ja blogissa käydyt keskustelut ovat myös osaltaan muokanneet kirjan sisältöä.

Kirja koostuu viidestä osasta. Ensimmäisessä osassa pyrin muodostamaan käsityksen siitä, mistä ajattelussa on oikeastaan kyse. Tarkastelun kohteena ovat myös erilaiset tavat ohjata ajattelua ja käsitellä hankalia ajatuksia. Pyrin myös valottamaan sitä, miksi esimerkiksi urheilijoiden usein hyödyntämä mielikuvaharjoittelu oikeasti toimii, ja miksi positiivinen ajattelu johtaa usein negatiivista hedelmällisempiin tuloksiin.

Toisessa osassa käsittelen mielen rakennetta erityisesti viime vuosien neurotieteen ja kognitiivisen psykologian tulosten valossa. Tässä osiossa käsittelen myös luovan ajattelun menetelmiä, flow-kokemusta sekä ajattelunhallintaa. Pyrkimyksenäni on valottaa, miten mielen eri toiminta-alueita kannattaa hyödyntää tehokkaasti taitavan ajattelun ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kolmas osa käsittelee ajattelun ulkoistamista. Tässä kerrotaan, miten ympäristösi vaikuttaa ajatteluusi, miten voit muuttaa ajatteluasi muuttamalla ympäristöäsi, ja miten pystyt rakentamaan halutessasi itsellesi monipuolisen verkkoälyn käyttämällä internetin tietopalveluita. Nykytutkimuksen valossa voidaan osoittaa, että monet ympäristön elementit ovat keskeisessä roolissa mielen toiminnan kannalta. Ajattelu ei siis ole vain aivotoimintaa.

Neljännen osan ydinkysymyksiä ovat yhteisöllisyys ja onnellisuus. Ajattelu ei ole koskaan yksityisasia, ja taitava ajattelu on myös tärkeässä roolissa hyvän ja onnellisen elämän elämisessä. Todellinen hyvinvointi perustuu mielestäni yhtäältä intohimoiseen tekemiseen ja toisaalta oman yhteisön autenttiseen palvelemiseen. Tässä osiossa esittelen myös muutaman toimivan työkalun, joiden avulla omaa hyvinvointia on mahdollista edistää.

Viimeinen osa käsittelee asiaa, josta puhutaan yhä mielestäni aivan liian vähän. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lahjakkuus- ja älykkyystutkimus ovat nimittäin osoittaneet lähes kiistatta, että minkä tahansa taidon voi oppia löytämällä oikeanlaisen harjoitusmenetelmän ja harjoittelemalla riittävästi. Keskeisessä roolissa on intohimo ja motivaatio.

Historian huiput Mozartista Einsteiniin harjoittelivat kaikki päivittäin tuntikaupalla, koska he olivat löytäneet oman intohimonsa. Keksimällä, mikä innostaa juuri sinua kaikkein eniten, etsimällä oikeat harjoitusmenetelmät ja harjoittelemalla sinnikkäästi pystyt ottamaan haltuun alan kuin alan japanin kielestä kvanttifysiikkaan, sienten tuntemuksesta sinfonioiden kirjoittamiseen. Kuka vaan ei pysty tulemaan miksi vaan. Mutta kuka vaan pystyy tulemaan parhaaksi mahdolliseksi itsekseen – mestarilliseksi juuri sillä alalla, johon oma intohimo ohjaa.

Olen pyrkinyt tiivistämään kirjaan tämänhetkisen ymmärrykseni mielen toiminnasta sekä esittelemään joukon sellaisia nykytieteen valossa perusteltuja menetelmiä, joiden olen havainnut toimivan sekä omassa elämässäni että vetämissäni koulutuksissa. Toivon, että kirja auttaa jakamaan näitä oivalluksia, ja että näistä ajatuksista olisi lukijalle myös välitöntä konkreettista hyötyä.

Voit tilata kirjan täältä.

StumbleUpon – netti makusi mukaan

Kuvittele, että internet sisältäisi ainoastaan sinua kiinnostavaa informaatiota. Ajattele, että joku olisi suodattanut kaiken epäolennaisen pois, ja jokainen hiirenklikkaus avaisi toinen toisensa jälkeen kiinnostavampia verkkosivuja selailtavaksesi.

StumbleUpon on palvelu, joka auttaa sinua ”törmäämään” mielenkiintoisiin verkkosivuihin.

Se lajittelee verkkosivuja yhtäältä keräämänsä sosiaalisen materiaalin pohjalta ja toisaalta oman verkkoselailuhistoriasi pohjalta. Kertomalla StumbleUponille mitä sivuja pidät hyödyllisinä, se oppii tarjoamaan sinulle yhä tarkemmin mielenkiintoista informaatiota.

Kun teet StumbleUpon -asennuksen, valikoit itseäsi kiinnostavat aihealueet. Sen jälkeen StumbleUpon lataa tietokannastaan näihin alueisiin sopivia sivuja. Voit myös arvioida sivuja sen perusteella, kiinnostavatko ne todellakin sinua. Arvioiden perusteella StumbleUpon tarkentaa hakuja entisestään. Piakkoin lähestulkoon jokainen satunnaisgeneroitu sivu sisältää omiin intresseihisi sopivaa informaatiota. Verkon tietotulva on suodatettu omien mielenkiinnon kohteidesi mukaan. Tuloksena löydät jatkuvasti uutta, mielenkiintoista informaatiota.

StumbleUpon toimii myös loppumattomana inspiraation lähteenä. Kun olet rajannut StumbleUponin koskemaan vain omia mielenkiinnon kohteitasi, pystyt löytämään sieltä loppumattomasti uusia ideoita ja oivalluksia. Jos siis vaikkapa tuijotat tyhjää Word-ruutua yrittäessäsi kirjoittaa, viisi minuuttia StumbleUponin parissa voi tehdä ihmeitä.

PS. Jos olet kiinnostunut ottamaan internetin tietotulvan haltuun, tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen. Voit ladata sen maksutta täältä.

Uusia blogeja

Avasin helmikuun alussa muutaman uuden blogin. Ajattelun ammattilainen toimii yhä pääasiallisena blogosfäärin tukikohtanani. Näissä uusissa blogeissa päästään käsiksi hieman erilaisiin kysymyksiin.

Pilvilammas
pilvilammas.fi

Pilvilammas keskittyy pareidoliana tunnettuun havaintopsykologian ilmiöön. Pareidolia tarkoittaa sitä, että tulkitsemme jonkin havainnon luovalla tavalla “väärin”. Tuttu pareidolian muoto on lampaiden näkeminen pilvissä – tästä siis blogin nimi, Pilvilammas.

Pilvilammas on kuvablogi. Julkaisen siinä lähinnä iPhone-kamerallani ottamiani vastaan tulleita pareidolia-kuvia. Jokainen blogissa julkaistava kuva on nähtävissä mielestäni jollakin mielenkiintoisella uudella tavalla. Esimerkiksi pala kotimme laminaattilattiaa näyttää ihan puun takaa kurkkivalta gorillalta. Ja asfaltilla lojuva värikuula on puolestaan ilmetty Pac Man.

Laajennetun mielen aivoriihi
extendedmind.org

Laajennettu mieli -aivoriihi on ryhmä teknologian ja tieteen osaajia, joita kiinnostaa Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesi. Pyrimme ymmärtämään laajennetun mielen ilmiöitä paremmin, sekä ideoimaan, minkälaista laajennetun mielen teknologiaa olisi mahdollista kehittää.

Laajennettu mieli -aivoriihen blogi ei ole pelkästään oma blogini: blogiin kirjoittavat myös muut aivoriihen jäsenet. Blogin tarkoituksena on myös kytkeä tutkimustyötämme kansainväliseen tutkimuskenttään. Laajennettu mieli on sikäli uudenlainen tutkimusala, että siinä kansanvälistä akateemista keskustelua käydään myös blogien kautta.

Songsworth
songsworth.com

Musiikkiblogi Songsworth on oikeastaan jo vuoden vanha, mutta aktivoitunut taas tänä keväänä. Ehdin pitää taukoa sävellyshommista runsaan vuoden, mutta viime aikoina uusia biisejä on alkanut syntyä, lähinnä iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Julkaisen uusia kappaleita blogissa tasaisen epätasaisesti.

Songsworth-projektissa pääsen puuhastelemaan kahden rakkaan intohimoni kanssa: musiikin ja science fictionin. Uudet kappaleet ovat saaneet vauhtia erityisesti Alastar Reynoldsin ja Dan Simmonsin kirjoista. Jos olet kiinnostunut hankkeen taustoista, tutustu vaikka tähän vuosi sitten julkaistuun haastatteluun.

Facebook tietää sen, mitä sinä et vielä tiedä

Hurahdin muutama vuosi sitten retrolenkkareihin. Lempikenkiäni ovat Karhun 70- ja 80-luvun tyyliin suunnitellut lenkkarit. Ongelmana on, että jostain kumman syystä lähes joka ikisen retrolenkkarin suunnittelussa on noudatettu samaa äärettömän epäkäytännöllistä ohjenuoraa: kenkien pohjat ovat lähes poikkeuksetta valkoiset. Se nyt ei vielä haittaisi mitään, mutta kun kenkää reunustaa vielä sentin–parin pohjareunus, on selvää, etteivät popot selviä edustuskunnossa kevään kurakeleillä.

Etsin pitkään ja epätoivoisesti patenttiratkaisua valkoisten kenkien ja kengänreunusten putsaamiseen – turhaan. Pinttynyt kura kun ei tavallisella pesuaineella noin vain irtoa. Turvauduin jopa valkoiseen kenkälankkiin, joka tietenkin rapisi iltaan mennessä pois. Viimein mieleeni tuli turvautua nykyajan tiedonlähteeseen numero yksi: sosiaaliseen mediaan.

Näpyttelin Facebookiin kysymyksen: “Osaisiko joku neuvoa valkoisten lenkkareiden putsaamisessa?”

Ei aikaakaan, kun kommenttirivi alkoi täyttyä toinen toistaan käyttökelpoisemmista ehdotuksista. Viimein eräs vanha tuttu ehdotti käyttämään niin sanottua “taikasientä”.* Hain sienen lähikaupasta ja hyökkäsin innosta puhkuen ensimmäisen lenkkarin kimppuun. Kuin taikaiskusta kuralätäköistä pinttynyt lika alkoi haihtua joka pyyhkäisyllä. Pian kengän alkuperäinen kuulas väri alkoi ilmaantua jälleen näkyville.

Nykyaikana löydät tietoa asiasta kuin asiasta salamannopeasti internetistä. Yhä useammin tarvitsemasi tieto löytyy kuitenkin nopeimmin omasta tuttavapiiristäsi. Sosiaaliset verkostosi eivät vain auta pitämään yhteyttä vanhoihin kavereihisi. Ne avaavat myös aivan ennennäkemättömän tiedon aarreaitan, joka vielä muutamia vuosia sitten oli käytännössä tavoittamattomissasi.

Tiedämme kaikki valtavan paljon asioita, joista on hyötyä toisillemme. Sosiaalisen verkoston avulla voimme jakaa tuon tiedon salamannopeasti. Facebook tietää, mitä sinä et vielä tiedä.

* Tuhannet kiitokset vielä Johannalle loistavasta vinkistä.

Näin rakennat aamulehden, jossa on vain loistavia juttuja

Aamu alkaa mukavasti Hesarin tai muun aamulehden parissa. Ongelmana on kuitenkin, että harva se aamu lehti tööttää kahvit väärään kurkkuun toinen toistaan synkemmillä uutisilla milloin mistäkin maailman kolkasta. Lisäksi iso osa lehden sisältämistä uutisista on yksinkertaisesti tylsiä.

Tässä yksinkertainen tapa rakentaa digitaalinen aamulehti, joka sisältää ainoastaan innostavia ja piristäviä juttuja. Näin päivä käynnistyy heti alkumetreiltä innostavasti, mutta pysyt silti hyvin uutispulssissa mukana.

Rakenna aluksi itsellesi kollektiivinen alitajunta käyttämällä Twitter-palvelua. Ohjeet löydät täältä. Jos sinulla on jo Twitter-tili, rakenna kollektiivinen alitajunta käyttämällä Twitterin listatoimintoa. Valitse listalle noin viisikymmentä sellaista twiittaajaa, jotka tuottavat mielestäsi jatkuvasti innostavaa sisältöä. Anna listan nimeksi vaikkapa ”laajennettu mieli”.

Kun olet rakentanut Twitteriin laajennetun mielesi, rekisteröidy Paper.li -palvelun käyttäjäksi. Rakenna sitten Paper.li -lehtesi joko Twitter-tilistäsi tai laajennettu mieli -listastasi. Palvelu rakentaa kollektiiviselle alitajunnallesi sanomalehden tapaisen käyttöliittymän. Näin saat joka aamu luettavaksi innostavia uutisia, jotka liittyvät juuri sinun mielenkiinnon kohteisiisi.

Oman laajennetun mieleni pohjalta rakennetun Paper.li -lehden löydät täältä.

PS. Jos haluat ottaa laajennetusta mielestäsi kaiken irti, tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen. Voit ladata oppaan maksutta täältä.

Miten laajennettu mieli muuttaa maailmasi

Kävimme taannoin Heurekassa. Jossakin vaiheessa vierailuamme huomasin, että tiedekeskuksen pääsalin seinään oli kirjoitettu hujan hajan näennäisesti merkityksettömiä sanoja. Seinällä luki esimerkiksi: Alcaid, Mizar, Alioth, Megrez ja niin edelleen. Ihmettelin, mitä virkaa tällaisella loitsimisella on tiedekeskuksen seinällä.

Uteliaisuuteni ei hellittänyt, ja niinpä otin laajennetun mieleni apuun. Avasin iPhonen selaimen ja syötin eriskummalliset nimet Googlen hakukenttään. Salamannopeasti selain palautti ensimmäisenä hakutuloksena Wikipedian sivun nimeltä Ursa Major – eli Ison Karhun tähtikuvio.

Siinä silmänräpäyksessä koko kokemukseni seinälle riipustetuista käppyröistä muuttui.

Ensinnäkin, Wikipedia valisti minua siitä, ettei kyseessä ollut suinkaan alkukantainen loitsu. Nimet kuuluivat Ison Karhun muodostaville tähdille. Ja samassa valkeni toinenkin seikka. Sanoja ei oltu suinkaan räiskitty seinälle sattumanvaraisesti. Päin vastoin, sanat itse muodostivat tuttuakin tutumman Ison Karhun kauhamaisen kuvion.

Löytämällä sekunneissa juuri tuossa tilanteessa tarvitsemani informaation, koko kokemukseni Heurekan seinästä muuttui. Vaikka netistä kaivettu informaatiopalanen ei itsessään sisällä syvällistä merkitystä, yhdistettynä olemassaolevaan tietämykseesi se on usein juuri se puuttuva lenkki, joka mullistaa koko kokemusmaailmasi radikaalisti.

Laajennetun mielen avulla voit valita nopeasti loistavan illallisviinin, tunnistat metsäsieniä kuin partiolainen ja muistat vuosiluvut ja faktat kuin Trivial Pursuit -nero. Verkko on täynnä tietoa, mutta jotta voisit arjen tuoksinassa hyödyntää tuota tietoa käytännössä, tulee siihen päästä käsiksi kaikkialla, ja vieläpä riittävän nopeasti. Tässä auttavat laajennetun mielen menetelmät.

Jos haluat ottaa käyttööön laajennetun mielesi, tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen. Voit ladata sen maksutta tästä. Voit myös tutustua viime kesänä toimintansa aloittaneen laajennettu mieli -aivoriihemme toimintaan lukemalla blogiamme. Sen löydät täältä.

Singulariteetti: Koneiden vallankumous?

Muun muassa I.J. Goodin ja Ray Kurzweilin kannattama singulariteettihypoteesi ennustaa “älykkyysräjähdyksen” seuraavien vuosikymmenten aikana. Tietokoneiden laskentatehon tuplaantuessa joka toinen vuosi Mooren lain nojalla on tuloksena ennen pitkää ihmistä älykkäämpi tietokone. Jos ihminen osaa rakentaa itseään älykkäämmän koneen, osaa tuo kone toki toistaa tempun, ja niin edelleen loputtomiin. Niinpä heti, kun ihmistä älykkäämpi kone rakennetaan, räjähtävät älykkyyskäyrät välittömästi käsiin.

Goodin ja Kurzweilin arviot tekoälyn kehittämisestä ovat kuitenkin liian optimistisia. Yhden ihmisen aivot käsittelevät enemmän informaatiota kuin kaikki maailman tietokoneet yhteen laskettuna. Tekoälyä siis tuskin nähdään vielä muutamaan vuosikymmeneen. Älykkyysräjähdys on kuitenkin tulossa, ja on hyvin mahdollista, että se tulee pikemmin kuin olemme uskaltaneet edes kuvitella.

Singulariteetti olemme nimittäin me.

Jo nyt saat Googlesta tarvitsemasi informaation sekunneissa – voit käyttää verkkoa laajennettuna mielenäsi. Mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun laajennettu mielesi ei olekaan verkon hakukone tai pilvipalvelin, vaan toinen ihminen? Mitä jos voisit saada esimerkiksi auton huolto-ohjeet suoraan laajennetun todellisuuden laseillesi alan ammattilaiselta reaaliaikaisesti? Tai mitä jos tarvitsisit nopeasti ratkaisun monimutkaiseen kvanttimekaaniseen yhtälöön?

Jo nyt voit tilata monimutkaisia fysiikan ja matematiikan laskelmia Elance-verkkopalvelusta pikkurahalla. Viimeisen parin vuoden aikana verkkoon on myös syntynyt reaaliaikaisia kysymys-vastauspalveluita, sellaisia kuin Aardvark. Testasimme kaverini kanssa Aardvark-palvelua kysymällä, miten helikopteri rakennetaan. Kolmen minuutin kuluttua saimme vastauksen, joka sisälsi linkin helikoptereiden rakennuspaketteja myyvälle verkkosivulle. Viikon kuluessa olisimme voineet päristellä takapihalta omalla tee-se-itse-kopterillamme.

Jos kysymys-vastauspalvelut saavuttavat Wikipedia-tasoisen kriittisen massan, saatat saada mihin tahansa kysymykseesi vastauksen reaaliajassa. Näin käytössäsi on miljoonien insinöörien, tutkijoiden, tohtoreiden, lääkäreiden, lentokapteenien ja tietokoneasiantuntijoiden ammattitaito – reaaliaikaisesti.

Tämän seurauksena tietoverkko nostaa ihmisten toiminnallisen älyllisen kyvykkyyden aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kenellä tahansa on käytössään kvanttimekaniikan, neurotieteen ja muiden haastavien alojen huippujen tietotaito reaaliaikaisesti: kyse on totta tosiaan älykkyysräjähdyksestä. Mitä tämä sitten tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Sitä onkin koko lailla konstikasta ennustaa.

Mikä on laajennettu todellisuus?

Vielä 1990-luvun puolessa välissä näköpuhelin kuului auttamattomasti science fictionin piiriin. Nykyään joka kodissa on Skype-yhteys, ja yritykset kokoustavat harva se päivä verkon yli toimivien videojärjestelmien kautta.

Digitaalinen maailma tunkee päivä päivältä yhä lähemmäs arjen todellisuutta.

Mielenkiintoisimpia viime aikojen teknologiailmiöitä on laajennettu todellisuus, augmented reality. Microsoftin Xboxin Kinect-järjestelmässä pelaaja ohjaa oman vartalonsa liikkeillä TV-ruudulla hyppivää pelihahmoa. Applen iPhoneen on puolestaan saatavilla ohjelma, joissa ilmassa leijailevat nuolet opastavat New Yorkin metrojärjestelmässä – tai näyttävät nähtävyyksiä pitkin Helsinkiä.

Prototyyppitasolla on jo olemassa arkikäyttöön suunnattuja HUD eli heads-up display -järjestelmiä. Hävittäjälentäjistä tutut järjestelmät heijastavat laajennetun todellisuuden jo nyt esimerkiksi auton tuulilasiin. Lähivuosina näemme digilaseja, joissa silmien eteen ilmestyy tiedot kadulla ohittamastasi ravintolasta.

Tällä hetkellä laajennettu todellisuus on vielä lapsenkengissään. Tulemme kuitenkin pian näkemään radikaaleja murroksia siinä, miten digitaalinen maailma yhdistyy arjen kokemukseemme. Vernor Vingen tieteisvisiossa Rainbows End kaupunkien julkisivut tulostetaan digitaalisesti piilolaseihin jokaisen oman maun mukaan. Se, kuinka digitaalinen arjen kokemusmaailmamme on viiden vuoden päästä jää vain arvailujen varaan.

PS. Voit hyödyntää digiteknologiaa myös oman mielesi toimintojen tehostamisessa. Tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen ja ota verkosta tehot irti.

Kutsumus ja yhteiskunta

Olen kirjoittanut tässä blogissa aika paljon kutsumuksen merkityksestä. Nähdäkseni kenenkään ei tulisi tehdä sellaisia asioita, jotka eivät ole joko itsessään palkitsevia tai tähtää itsessään palkitseviin lopputuloksiin.

Oravanpyörässä juokseminen ei edesauta sen enempää yksilön onnellisuutta kuin yhteisön toimivuuttakaan.

Tästä huolimatta meille on iskostettu lapsesta pitäen, että elämä on rankkaa, ja erityisesti työ on tervanjuontia, joka on hoidettava, jotta saadaan pötyä pöytään. Näin monet päätyvät käyttämään valtaosansa elämästään sellaisten askareiden parissa, joilla ei ole itselle suurta merkitystä.

Osallistuin marraskuussa järjestettyyn TEDxProacademy-tapahtumaan. Puheenvuoroni käsitteli erityisesti teknologian vaikutusta tulevaisuuden peruskouluun. Linjasin joukon erilaisia oppiaineita, joista tulevaisuuden laajennetulla mielellä varustettu koltiainen voisi hyötyä. Lisäksi jo peruskoulussa tulisi nähdäkseni pureutua lapsen temperamentista kumpuavaan kutsumukseen. Koulun tulisikin keskittyä kunkin ihmisen kohdalla yksilöllisiin vahvuuksiin.

Jos koulutamme lapsemme kutsumuksellisiksi asiantuntijoiksi, rakennamme samalla yhteiskuntaa, joka koostuu verkottuneista alojensa intohimoisista tuntijoista. Nämä verkottuneet ekspertit tekevät työnsä loistavasti siksi, että he rakastavat sitä, mitä tekevät – eivät kuitatakseen jättibonukset tai saavuttaakseen toimistohuoneen ylimmästä kerroksesta.

Kutsumuksellisuuden tavoittelu ei ole tärkeää vain yksilön hyvinvoinnin kannalta. Se on keskeistä myös, jos haluamme synnyttää yhteiskunnan, jossa ihmisillä on aidosti hyvä olla.

PS. TEDx-puheenvuoroni julkaistiin eilen verkossa. Voit katsoa videon täältä.