5 syytä, miksi musiikista kannattaa maksaa

Verkkopiratismi muodostaa yhä ison ongelman sisällöntuotantoteollisuudelle. Suurin osa ongelmakeskeisistä ratkaisuista – oikeusjutut, digitaaliset suojaukset, aluerajoitukset – ovat osoittatuneet tehottomiksi. Samaan aikaan ratkaisukeskeiset toimijat ovat onnistuneet synnyttämään tehokkaita digitaalisia jakelukanavia, joiden liikevaihto kasvaa räjähdysmäisesti ja lähentelee pian takavuosien median kokonaiskulutuksen kokoluokkaa.

Moni näyttää siis olevan sitä mieltä, että musiikista ja muista tietosisällöistä kannattaa maksaa. Mutta miksi? Tässä viisi syytä.

1. Palvelun helppous ja luotettavuus

Parhaimmatkin piraattisivustot ovat onnettoman vaikeaselkoisia. Pirate Bay:sta halutun tiedoston löytäminen on usein arpapeliä, puhumattakaan verkon lukuisista kaatuilevista flash video -sivustoista.

Myös piraattituotteen laatu on aina tuurin varassa. Voi olla, että odoteltuasi torrentin latautumista saat haluamasi tuotteen – tai sitten voi olla, että leffasta puuttuu ääni, lataamasi biisi onkin joku ihan muu, tai pahimmassa tapauksessa alas tulee jotain aivan järkyttävää. Lisäksi piraattituotteissa on aina kohtalainen riski haittaohjelmista ja viruksista.

iTunes tarjoaa sen sijaan loistavan käyttöliittymän, jolla löydät haluamasi biisin muutamassa sekunnissa ja saat sen kovalevyllesi yhdellä hiiren klikkauksella. 99 sentin maksu ei siis kata vain biisiä, vaan myös luottamuksen siihen, että kyseessä on juuri haluamasi kappale, että sen äänenlaatu on hyvä ja että se ei asenna salaa viruksia kovalevyllesi.

2. Tuotteen koettu arvo nousee maksettaessa

Maksoin hiljattain 50 euroa Karl Böhmin levyttämistä Mozartin sinfonioista, vaikka prikulleen samat teokset löytyvät ilmaiseksi Spotifysta. Miksi? Syitä on kaksi.

Ensinnäkin, en voi koskaan tietää, miten Spotifyn sisältö muuttuu ajan kanssa. Nyt kappaleet ovat kovalevylläni ja pilvessä varmuuskopiossa, joten voin olla varma, että ne ovat osa musiikkikokoelmaani tästä ikuisuuteen.

Toiseksi, ihmisen pää on merkillinen apparaatti. Lukuisissa tutkimuksissa on nimittäin käynyt ilmi, että jos saat jotain ilmaiseksi, arvostat sitä vähemmän, kuin jos maksat siitä. Maksamasi biisi on sinulle siis psykologisesti arvokkaampi, kuin prikulleen sama biisi piratoituna tai Spotifysta ladattuna.

Tällä on tuskin merkitystä, jos lataat vain viimeisimmät hitit ja unohdat ne kovalevyn kätköihin viikon päästä. Mutta jos keräät vaikkapa digitaalista musiikki- tai sarjakuvakokoelmaa, on aineettoman pääoman koetulla arvolla suuri merkitys. Taide kun ei ole lopulta mitään muuta kuin kokemista.

3. Yhteys sisällöntuottajaan

Ostin viime viikolla iTunesista tsekkiläisen muusikko Tomas “Floex” Dvorakin uuden levyn. Dvorak tunnetaan esimerkiksi loistavan Machinarium-pelin soundtrackin tuottajana. Samalla kun latasin musiikin iTunesista metroa odotellessani, koin myös tekeväni jotain merkityksellistä, joka liittyy suoraan muusikko Dvorakiin. Koin, että minusta on jollakin tavalla hyötyä hänelle.

Kun maksat sisältötuotteesta, muodostat samalla myös yhteyden sisällöntuottajaan. Ilmiö on sama, kuin Kiva:n mikrolainoissa. Jos laitat rahaa Punaiselle ristille, jää rahan kohde hahmottomaksi. Mutta jos mikrolainaat 25 euroa Ana-Lucialle Boliviaan, muodostaa ostoksesi myös yhteyden oikeaan ihmiseen. Samalla tavoin, jokainen maksamasi levy vaikuttaa jollakin tavalla myös levyn tuottaneeseen muusikkoon.

4. Infrastruktuurin ylläpitäminen

Seuraava esimerkki on sarjakuvapuolelta, mutta pätee nähdäkseni suoraan myös musiikkibisnekseen – vaikkapa Spotifyyn. Comixology-yhtiön legendaarisen upea Comics-ohjelmisto iPadille on joka keskiviikko Applen App Storen eniten tienaava ohjelmisto. Keskiviikkoisin nimittäin julkaistaan aina viikon uudet sarjakuvat. Lukemattomat sarjakuvafanit ovat löytäneet ohjelmiston ja ottaneet sen omakseen. Miksi? Koska sitä on niin julmetun hauska käyttää.

Verrattuna esimerkiksi iPadin manga-ohjelmistoihin, jotka hakevat sisältönsä ilmaissivustoilta, Comicsin käyttöliittymä on valovuosia edellä. Comixology veloittaa sarjakuvasta noin kahden euron maksun – ja tämä on maksu, jonka avulla Comixology voi maksaa palkkaa loistaville koodaajilleen, jotka voivat hioa jo nyt erinomaista ohjelmistoa entisestään. Maksamalla pidät siis huolen siitä, että käyttämäsi palvelut toimivat ja kehittyvät entistä paremmiksi.

5. Sisällöntuotannon tukeminen

Tämä viimeisin kohta on oikeastaan kaikista tärkein, mutta tätä on paalutettu viime vuosina niin ahkerasti, että päätin jättää sen listan lopuksi. Sisältöjä kun ei synny, ellei joku maksa niiden tuottamisesta palkkaa.

Jos sen sijaan maksat kuluttamistasi sisällöistä, ohjaat myös samalla sisältöteollisuutta sellaiseen suuntaan, joka sopii sinun mieltymyksiisi. Tukemalla sellaista musiikkia, josta pidät, mahdollistat, että sellaista syntyy myös tulevaisuudessa lisää.

Piratismi on siis oikeastaan aika tyhmää. Fiksuinta on kanavoida rahavirrat sellaisille palveluille ja artisteille, joita arvostat. Näin varmistat, että he tuottavat sinulle mieluista sisältöä myös jatkossa.

15 thoughts on “5 syytä, miksi musiikista kannattaa maksaa

  1. Moikka kaimaseni,

    Osuit naulankantaan jokaisella argumentilla. Listaamasi arvot ovat sellaisia, että jokainen yrittäjä pystyy hyödyntämään omassa toiminnassaan.

    Olen huomannut, että jokainen meistä on aikainen omaksuja omalla erikoisalallaan — esimerkiksi sukkien kutominen — ja tuemme mielellään sitä brändiä, joka tekee yksilön mielestä oikeaa asiaa kyseisellä saralla. Hyvä esimerkki tästä on blogien lisäosien koodaajien ansaitalogiikka, joka perustuu usein vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Nämä ilmaiset lisäosat ovat niin hyviä, että käyttäjät haluavat palkita koodaajan. Näitä kehittäjiä ei piratismi haittaa.

    Olen samaa mieltä kanssasi, että piratismi on tyhmää ja tekijä ansaitsee palkintonsa.

    • Lauri,

      Kiitos kommentistasi. Olen ihan samaa mieltä: verkko tarjoaa myös aivan uudenlaisia ansaintamalleja. Mutta minusta on loistavaa, että jo murroksen aikana on ilmaantunut fiksuja tapoja tienata aineettomalla pääomalla.

  2. Minun on nyt pakko olla eri mieltä osassa väitteistäsi.

    1.
    En tue Applea ja voin väittää, että muutkin musiikkia myyyvät sivustot kattavat kaikki nuo luettelemasi kriteerit: helppous, luotettavuus.. Lisättäköön ettei piratismin harrastaminen todellakaan ole noin vaikeaa kuin kuvailit eikä torrentilla ladaten törmää muuta kuin ehkä vähän kehnompaan äänenlaatuun jos on muutettu mp3 tiedostoiksi.

    2.
    Jos minä lataan jonkun lempiartistini levyn enkä saisi aikaiseksi ostaa levyä, ei sen musiikin arvo ole mitenkään vähempi minun silmissäni verrattuna ostettuihin levyihin. Sitten kun ostan levyn niin olen vain ostanut sen ja se vie turhaan tilaa hyllyssä kun menee tiedostoina soittimeen. Eli minulle on yhdentekevää onko soiva musiikki ostettua vai ladattua sillä on yhtä hyvät mahdollisuudet aiheuttaa ekstaasia.

    3.
    Olen samaa mieltä. Nykyisin on erittäin positiivinen ilmiö ollut mahdollisuus ostaa uusi levy suoraan artistin nettisivuilta. Ei tule turhaa materiaa mukana (vaikka kansitaiteet ovatkin kiehtovia) ja tuet artistia parhaiten etkä esim. K- tai S-ketjua siinä samalla.

    4. ja 5.
    Jos puhutaan musiikista niin piratismia harrastavat ”kuluttavat” enemmän musiikkia, mutta myös maksavat siitä. Siitä siirrytään keikoille ja fanikrääsän ostoon.
    Otetaan esimerkiksi että kuinkahan moni yhtye olisi jäänyt kokonaan pimentoon jos piratismi ei olisi suonut minulle mahdollisuuksiaan. Nightwishin koko tuotanto tuskin komeilisi jossain kaapissa enkä varmaankaan olisi juuri aikeissa ostaa lippuja kolmatta kertaa sen keikalle.

    Tässä on myös köyhän näkökulma otettava huomioon. Jos rakastat musiikkia aivan mahdottomasti (ja saat kuunnella mitä kappaleita tahansa esim Youtubesta) eikä sinulla yksinkertaisesti ole rahaa ostaa niitä kaikkia haluamiasi levyjä niin pitäisikö ihan periaatteesta jäädä ilman sitä elämää suurempaa kokemusta eli musiikin kuuntelua? ”Jos sinun täytyy varastaa pysyäksesi hengissä, se ei ole yksilön vaan yhteisön häpeä” sopinee myös tähän keskusteluun.

    Totta on, että musiikintuottajien ja mukana pyörivien ammattilaisten on palkkansa saatava -tuo ala muutenkin kun on aika heikosti työllistävä ja muusikon työkin niin arpapeliä, mutta tarvitsisimme muutosta koko systeemiin. Kaikkein ihanteellisintahan olisi jokin perustulo artisteille, mutta se idea kaatunee jo ensimmäiseen vasta-argumenttiin.

    Piratsimista puhuttaessa olisi tekstiä vielä enempi, mutta jätetään tähän tällä kertaa.

    ”I wouldn’t steal a car but I would download it”

    http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85491-artistit-hyotyvat-piratismista

    http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/oikeus+piratismista+voi+olla+hyotya+musiikkibisnekselle/a716931

    • WM,

      Minusta on mielenkiintoista, että teksti, jossa esitän, että musiikista *kannattaa* maksaa kirvoittaa näin negatiivisia tuntemuksia. Oma näkemykseni on, että musiikista ja muusta verkkopääomasta kannattaa maksaa osin yllä esitetyistä syistä. Monet ovat kanssani selvästi samaa mieltä.

      Tällainen piratismin puolustelu sinänsä hyvin kepeää argumentointiani vastaan vaikuttaakin siltä, että piratismiin liittyy ehkä myös omaatuntoa kolkuttelevia piirteitä. Eli vaikka et haluaisi maksaa musiikista, saatat tiedostaa kuitenkin, että warettaminen on jollakin tavalla väärin. Ihan sama juttu koskee köyhää, joka varastaa: vaikka se on osin oikeutettavissa yhteiskunnan epäkohtien kautta, on se silti myös väärin. Juju on siinä, että kysymys ei ole lainkaan mustavalkoinen.

      Olet mielestäni oikeassa siinä, ettei piratismia voi rinnastaa auton varastamiseen. Mutta eräänlaista loisimista se kuitenkin on. On ihan älytöntä väittää, että muusikoiden pitäisi tienata leipänsä keikoista ja oheistuotteista. Monelle muusikolle levymyynti ja teostotulot muodostavat koko toimeentulon kivijalan.

      Siksi toisekseen, myös levy-yhtiöiden pitää pystyä maksamaan työntekijöilleen palkkaa. Levybisnes ei ole mitään rahat pois ja rappuun -liiketoimintaa, niin kuin piraatit usein mielellään väittävät, vaan erityisesti tällä hetkellä kohtalaisen kiikkerä ala, jossa monet firmat tekevät jatkuvasti merkittäviä tappioita ja menevät nurin tai joutuvat paremmin pärjäävien ostamiksi. Tällöin koko joukko osaajia tuotantopäälliköistä varastomiehiin joutuu kilometritehtaalle.

      Loppukaneettina, minusta on hienoa, että verkko on täynnä toimivia tapoja ostaa hyvää musiikkia ja muuta aineetonta pääomaa – myös muilta toimijoilta kuin Applelta. Jos verkkoon on pystytetty toimivia ansaintamalleja, on toissijaista, jos joku siinä sivussa warettaa musiikkinsa. Kyse ei ole c-kasetille kopiointia ihmeellisemmästä asiasta. Mutta ei tämä tarkoita sitä, että piratismia pitäisi puolustaa. Ennemminkin piratismi on välttämätön haittatekijä, joka seuraa uudesta jakeluparadigmasta, ihan niin kuin c-kasetit seurasivat nauhoitusteknologian kehittymisestä.

  3. Olipahan aivopieru.

    Tämä musiikin ostaminen digitaalisessa muodossa on yhtä suuri innovaatio kun, että ruvettaisiin ostamaan huoneilmaa netistä 0.99 sentin kappalemäärinä.

    Itunesin ostoista ei edes alkuperäiselle artistille mene juuri penniäkään joten tämä piraattien syyttelijöiden perustelut laillisesta musiikinlataamisesta menee aivan päin honkia tässäkin tapauksessa.

    Spotifynkin takana ovat monikansalliset levy-yhtiöt ja ne muutamien tuhansien eurojen tuotot mitä joku artisti saa. Vetää monikansallinen levy-yhtiö sieltä suurimman siivun.

    Muistaakseni Lady Gagan biisien säveltäjä nettosi vuodessa useiden satojen miljoonien Spotify toistoista n. 203 euroa.

    Tässähän poljetaan edelleen musiikintekijöiden etuja vaikka kyseessä on ns. laillinen latausmuoto. Mutta kas kummaa TEOSTO:n lobbarit eivät ole valittaneet tästä epäkohdasta. Koska he ovat oikeasti vain monikansallisten levy-yhtiöiden sekä tekijäinoikeusmonopolien kätyreitä.

    Koko syytökset siitä, että piratismi syö levyteollisuuden tuloja on täysin potaskaa. Sillä levyteollisuus kääntyi laskuun jo 90-luvun alussa jolloin ns. verkostalataaminen ei ollut mahdollista. Koska tuohon aikaan ei ollut vielä mitään laajakaistamodeemeja jne.

    Siihen aikaan sitten syytettiin kotona kasetille kopioijia ja väitettiin heidän syövän levyteollisuuden tuloja. Ottaen huomioon vielä, että kaseteille äänittäminen on paljon hitaampaa kuin se, että ladata koko albumi verkosta omalle koneelle.

    Näiden piratismisyytöksien takana eivät ole ketkään muut kuin rahan ahneet monikansalliset levy-yhtiöt sekä suuret tekijäinoikeusmonopolit joiden toiminta muistuttaa pahamaineisimpia mafiajärjestöjä.

    Näillä rikollisilla järjestöillä on sitten täysin laillinen toimintalupa ja Suomessakin on tällainen TTVK (Tekijäinoikeuden tiedotust ja valvontakeskus). Joka oikeusmurhaa tavallisia Suomalaisia musiikin verkosta lataajia. Keskivertokorvaukset ovat olleet n. 200 000 euroa per naama jos on osallistunut vertaisverkkohubien ylläpitämiseen.

    Sitten TTVK:n toiminnanjohtaja Kotilainen kehtaa vielä väitää, että näiden tuomittujen piraattien toiminta on ollut tunnetuille musiikintekijöille hyvin haitallista ja aiheuttanut suuria ansiomenetyksiä. Ilta-Lehdessä mainittiin, että eräs näistä artisteista oli Juha Tapio.

    Mies tienasi verovuonna 2009 yli 230 000 euroa. Joten kylläpä suuret ansiomenetykset oli Juha Tapiolla ja piraatit söivät hänen tuloistaan niin paljon, että ”millä sitten säveltäjä ja musiikintekijä maksaa ruokalaskunsa”, kuten Kotilainen sanoi eräässä televisioväittelyssä.

    Sitten on täysi oikeus tällä musiikkijärjestöjen asialla olevalla mafialla oikeusmurhata pari suomalaista yksityishenkilöä ja tuomita heidät ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä yli puolen miljoonan euron sakkoihin laitoman musiikin levittämisestä.

    Ryöstetyt rahat saa Suomen musiikkituottajat ry sekä TEOSTO

    TEOSTO myös maksaa kaikki TTVK:n hävityt oikeudenkäynnit.

  4. Hyvä toisinajatteija. Nyt en ole ihan varma, provosoitko tahallasi, vai oletko ihan tosissasi nimittäessäsi Laurin kirjoitusta aivopieruksi. Sen verran monta asiavirhettä, sekä kuulopuheisiin, huhuihin ja myytteihin perustuvaa väitettä kirjoituksessasi on. (Tuohon musiikin ja huoneilman vertailuun ei voi edes ottaa kantaa, sen verran ontuva lohkaisu se on.)

    Ensinnäkin iTunes tilittää levymerkeille tai itsenäisille artisteille 70 % biisin tai levyn myyntihinnasta – kyllä, iTunesiin voi laittaa musiikkiaan myytäväksi myös levy-yhtiöttömät artistit muutaman verkossa olevan toimijan, kuten cd-baby, kautta. Samoin kuin moneen muuhun verkosta löytyvään hyvään kauppapaikkaan. Tuo prosentti on itseasiassa ihan hyvä perinteiseen malliin verrattuna, missä moni väliporras, kuten tukku ja vähittäiskauppias otti esimerkiksi cd:stä oman osuutensa.

    Itsenäinen artisti voi laittaa tuotoksiaan myös Spotifyyn ja siis ihan itse päättää, kelpaako palvelun tarjoama korvaus. Henkilökohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että Spotifystä saamani korvaus on ollut yllättävän hyvä, jopa ikivanhat biisit, jotka eivät koskaan ole olleet sinkkuja tai radiosoitossa, ovat tuoneet muutamia bonuseuroja.

    Tuo kulunut Lady Gaga -vertaus tuskin pitää paikkansa. Itsekin olen saanut enemmän kuin 203 euroa Spotifysta.

    Major, eli suurimpien levy-yhtiöiden toiminnasta voidaan olla montaa mieltä ja suurimman virheenhän ne aikoinaan tekivät jäämällä poteroihinsa puolustamaan vanhaa systeemiä netin ollessa jo todellisuutta. Osin tästä johtuu se, että levyteollisuus reagoi niin käsittämättömän hitaasti maailman muutokseen. Totuus kuitenkin on, että sekä levy-yhtiöt että artistitkin tunnustavan sen tosiseikan, että ala on muuttunut lopullisesta ja että mahdolliset tulot ovat paljon pienempiä ja enemmän hajallaan kuin ennen. Se on tilanne, johon kaikkien on vaan täytynyt adaptoitua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että piratismi täytyisi hyväksyä. Päinvastoin.

    Suuri ongelma sisällön tuottajien kannalta ovat muuten nettipalvelujen tarjoajat, kuten meillä Sonera ja Elisa, jotka ovat tietenkin tyytyväisiä, kun bittejä virtaa yhä enemmän, olivat ne sitten laillista tai laitonta sisältöä. Sillähän palveluiden tarjoajien osakkaat tienaavat. Siksi sillä suunnalla ollaan oltu aika hiljaa koko tekijänoikeuskeskustelussa.

    Mitäköhän mahdat tarkoittaa tekijänoikeusmonopolilla? Jos tarkoitat Teostoa, mahdatko tietää mitä Teosto ylipäätään tekee? Se kerää tekijänoikeuskorvaukset musiikin esittämisestä eri foorumeilla kappaleiden tekijöille ja kustantajille. Samoin kuin monet muut tekijänoikeusjärjestöt ympäri maailmaa. Teosto kerää korvaukset Suomessa myös ulkomaisesta musiikista ja tilittää ne sitten eteenpäin järjestöille, joiden asiakkaiden kappaleita on täällä esim. radioissa soitettu. Myös ns. mekanisointikorvaukset tai NCB -korvaukset, jotka määräytyvät myytyjen äänitteiden mukaan, tilitetään artisteille Teoston kautta.

    Argumenteissa piratismin puolesta on aina kiva ottaa esimerkiksi joku menestynyt artisti, joka on tienannut milloin mitäkin. Iltalehti ei tainnut kertoa, kuinka paljon Juhan tienaamista tuloista oli tekijänoikeuskorvauksia ja kuinka paljon muuta tuloa, esimerkiksi keikkailusta. Kateuden herättäminen on aina hyvä keino saada ihmiset barrikaadeille. Varsinkin Suomessa. Meillähän ei kukaan saisi menestyä, saati tienata. Paitsi jääkiekolla ja autourheilulla. Fakta on se, että muiden ohella myös Juha Tapio on varmasti menettänyt osan tuloistaan mahdollisesta levymyynnistä bittiavaruuteen piratismin vuoksi. Mitä suurempi artisti, sitä suuremmat menetykset, niinhän sitä voi päätellä.

    Tämä keskustelu on täynnä tunnetta ja kaikessa hötäkässä faktat tuppaavat unohtumaan kun sivallellaan suuntaan ja toiseen ja nimitellään rikollisiksi milloin ketäkin. Keskustelussa on unohtuu helposti myös se, että myös elokuva- ja peliteollisuus ovat aivan yhtä huolissaan tilanteesta ja menettämistään rahoista (arvattavasti paljon suuremmista, kuin musiikkipuolella) vertaisverkkojen vuoksi. Ja tukevat piratismin vastaista työtä, luonnollisesti. Ja koska asenteisiin ei vielä olla saatu muutosta, ovat paikka paikoin rangaistukset olleet melko kovia. Ranskassahan ollaan vieä paljon ankarampia vastaavissa tilanteissa.
    Tällä pyritään vaikuttamaan tulevien sisällönkuluttajasukupolvien asenteisiin, vaikka nykyisiin ei enää pystyittäisikään vaikuttamaan.

    Kiitos Laurille hyvästä kirjoituksesta ja kiitos sinulle, arvoisa Toisinajattelija kirjoituksesta joka kirvoitti allekirjoittaneenkin kommentoimaan. Asiallinen keskustelu on aina paikallaan. Perusteeton ja huhuihin perustuva sivaltelu ja provosointi ei johda mihinkään.

  5. Viittaus vastaukseen:
    WM_ | 18/01/2012 10:34

    1. Piratismin kautta ei voi löytää vaikkapa klassisen musiikin kappaleita mitenkään järkevästi. Näissä, ja kaikissa muissakin musiikkityyleissä, mp3-tiedostomuoto ei ole hyväksyttävissä, jos on kiinnostunut kuulemaan sen, mitä pitäisi kuulla.

    2. Melkoisia lempiartisteja sinulla, jos et edes heidän levyjään osta. Mutta tosin vastaaja ei ole kykeneväinen tajuamaan, mitä alkuperäisessä kirjoituksessa tarkoitettiin tuotteen koetulla arvolla. Luultavasti varastaessasi auton, fiilis sillä ajellessa on hieman eri kuin ostaessasi kaupasta uuden menopelin.

    3. –

    4. – 5. Tässä kohtaa mennään metsään ja lujaa. Piratismi ei mahdollista mitään muuta kuin laittoman toiminnan. Mitä köyhän näkökulmalla on mitään tekemistä minkään kanssa. Ei varallisuustaso vaikuta siihen, että voiko jotain ladata laittomasti, ja vaatia että köyhälle tuotetaan esim. musiikkia ilmaiseksi. Musiikki ei ole ihmisen elämisen kannalta välttämätön perushyödyke, jota ilman hän kuolisi pystyyn. Jos on, niin kyseessä on muusikko, joka soittaa itse instrumenttiaan, kun sellainen olo tulee.

  6. Hyviä ajatuksia Lauri – kuten aina – mutta olen muutamista asioista hieman eri mieltä.

    ”Warettaminen” on paljon helpompaa ja vaivattomampaa kuin annat tekstissäsi ymmärtää. Katson itse enimmäkseen valtavirrasta poikkeavia elokuvia, joita löytää netin syövereistä helposti kun tietää kanavat. Kun on kerran oppinut etsimään ja löytämään materiaalia, joka kiehtoo (ja joka myös toimii), olisi aikaavievää alkaa etsimään maksullista vaihtoehtoa, jonka valikoimasta ja toimintavarmuudesta ei ole mitään takeita. Vielä kun asuu asuinalueella, jossa oikeasti nopea netti on haaveunta, stremaustekniikkaan perustuvat palvelut voi unohtaa, jos ei halua unohtaa myös laatua.

    Toisekseen kuten jo osaltaan totesitkin, ”lailliset” vaihtoehdot loistavat edelleen poissaolollaan. Kun suosikkisarja alkaa jenkeissä, hd-rippi ja tekstit löytyvät seuraavana aamuna verkosta kätevästi. Jos haluaa toimia lakipykälien mukaan, pitää maksaa myös sellaisesta sisällöstä mitä ei halua ja odottaa tietenkin vielä Suomeen rantautumista tovi. Enkä oikein usko, että jonkun HBO:n menestys jää warettamisesta kiinni, eiköhän rahavirta tule ihan jostain muualta. Nettiä hyödyntävät sen sijaan ovat tehokkaita puffaajia, kun sisältö saapuu valtavirran ulottuville.

    PS. Vaikka kirjasi voisikin warettaa, ajattelin silti ostaa sen, sillä blogisi lukeminen on ollut paitsi ajatuksia herättävää myös oikeasti hyödyllistäkin. Jatka samaan malliin!

    • Hyvää keskustelua ja hyvä alustus Laurilta.

      Eeron kanssa olen samaa mieltä siinä, että materiaalin – ilmaisen – kuin materiaalin löytyminen netistä on mielestäni todella helppoa, jahka vauhtiin pääsee, toki poikkeuksiakin on. Itselläni on jopa enemmän haasteita löytää ns. laillisia jakelukanavia pitkin materiaalia suhteessa torrenttimatskuihin. Asia, josta en ole erityisen ylpeä, mutta näin se vain.

      Yrjänä kommentoi mm. Spotify-tuloutusta:

      http://nyt.fi/20120119-cmxn-yrjaenae-avaa-spotifyn-palkkiopolitiikkaa/

      Ps. Lauri, tiedän, tai ainakin uskon tietäväni, että Apple ei maksa sinulle – vielä – palkkaa, mutta välillä on sellainen fiilis tekstejäsi lukiessasi. Sen verran hypetystä saa omppu osakseen, varmaan myös sinun tapauksessasi syystäkin. Ja välillä mielestäni myös hieman kritiikittömästi. Laitteita käyttämättömälle tulee tosin välillä sellainen, että kuinka maailmassa on edes riittävästi hengitysilmaa ilman Applea. Tähän hymiö;).

      • Antti,

        Kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Mitä tulee streaming-palveluihin, tilanne vaihtelee merkittävästi artistista toiseen. Keskeisessä roolissa ovat levy-yhtiöiden kanssa solmitut sopimukset. Tässä esimerkiksi oivallinen kirjoitus aiheesta: http://www.kudosdistribution.co.uk/streaming-services-yet-again/

        Mitä tulee Apple-näkemyksiini, tässä tekstissä tarkoitukseni ei ole niinkään korostaa Applen tuotteita. Ne nousevat toki esimerkeiksi, koska itse olen ollut kovin tyytyväinen Applen ekosysteemiin. Vastaavia loistopalveluita löytyy myös muilta tarjoajilta, ja yhä useampi iPadille tarjolla oleva loistoappi (esimerkiksi Comixolocyn Comics) löytyy myös Androidille.

        Sen verran nyt joudun ehkä puolustelemaan Apple-näkemyksiäni, että olen aika pitkään häärännyt tietotekniikan parissa, ja hämmästelen yhä lähes päivittäin sitä kuinka yksinkertaista ja kivaa Applen tuotteiden käyttäminen on. Tämä pätee kuitenkin vain silloin, kun käyttötarpeet ovat tyypilliset ja linjassa Applen ekosysteemin kanssa. Toisin sanoen, Apple toimii sellaiselle ihmiselle (kuten minä), joka ei halua tietotekniikan näkyvän päivittäisessä elämässä, vaan tekevän sen, mitä lupaa. Paljon virittelymahdollisuuksia kaipaavalle suosittelisin ennemmin Linux + Android -yhdistelmää. Ja käsitykseni mukaan (joka on tosin hiukan rajallinen) myös Windowsin aivan viimeisimmät versiot alkavat vaikuttaa ihan toimivilta.

    • Eero,

      Hyviä huomioita. TV-sarjojen kohdallahan tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että ne ovat nykyään pääsääntöisesti Jenkeissä ihan laillisestikin katsottavissa esityspäivän jälkeen TV-kanavien verkkosivustoilla.

      Mitä tulee warettamisen helppouteen, se on toki yksinkertaista kun tuntee oikeat niksit, mutta mielestäni on perusteltua sanoa, että monet kaupalliset palvelut ovat helppokäyttöisempiä. Erityisen ilahduttava minusta on esimerkiksi tekstissä mainittu Comixologyn palvelu, joka pesee kyllä piraattisivut mennen tullen.

  7. Ihan pientä nillitystä sanamuodoista:
    – Kun puhutaan ”muusikosta”, se tarkoittaa henkilöä joka soittaa musiikkia, eikä hänen tuloistaa suurikaan osa kostu tekijänoikeustulosta. Sen sijaan jos puhuttaisi ”lauluntekijästä” (kuten minä), niin meidän päätulo on tekijänoikeustulo eikä mikään muu.

    Mä en siis ilman tekijänoikeustuloa kostuisi mitään siitä että joku esittää mun biisin jossain keikalla. Ilman sitä mun työ olisi siis pelkkä harrastus.

  8. Tulevaisuudessa tulet maksamaan myös Juicen perikunnalle, kun ostat tietokoneen, pilvipalvelun, katsot jääkiekkomatsia telkkarista jnejne. Onko tämä edelleen mielestäsi oikeutettua?

    Rahan pitäisi nimenomaan valua nimenomaan niille artisteille, joilta _minä_ ostan levyn tai minkä tahansa muunkin tuotteen. Ei teosto-mafian määräämään kohteeseen.

    ps. Kuinka ihmeessä Juicen perikunnalla voi olla mitään tekemistä minun tietokoneen ostamiseni kanssa?!?!? Saati sitten teosto-mafialla?

  9. Päivitysilmoitus: Nyt tolkkua tekijänoikeuksiin! « Ajattelun ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s