Vähemmän on enemmän – eli mitä roboimuri voi opettaa intuitiosta

Ostimme vajaa kuukausi sitten robotti-imurin. Pitkän kartoituksen perusteella vaikutti siltä, että värkki on oikeasti hintansa väärti. Niinpä suuntasin Stockmannille tarkoituksenani kantaa kotiin uusi lemmikki. Tavaratalossa eteen tuli kuitenkin pulma. Tarjolla kun oli kaksi vaihtoehtoa.

Järki puolsi yhtä, ja intuitio toista.

iRobot Roomba oli yksinkertaisuuden perikuva. Värkissä oli kannessa iso “Clean”-nappi, siinä kaikki. Napista napsauttamalla se alkoi suhata ympäri lattiaa sinne tänne. Myyjän mukaan siivousjälki oli hyvä, vaikkei robo mitenkään järjestelmällisesti lattiaa putsannutkaan. Samsungin Navibot oli noin satasen kalliimpi. Se oli puolestaan ladattu täpötäyteen ominaisuuksia. Värkissä oli jopa sensori, jonka avulla se varmisti, että lattia tulee putsattua viimeistä nurkkaa myöten. Samsungissa oli myös LED-näyttö ja monipuolinen ohjauspaneeli, jonka avulla sen säätöihin pääsi helposti käsiksi.

Järkeni sanoi, että totta kai ostan Samsungin. Mistä minä voin tietää, että Roomban omaperäinen siivousalgoritmi ylipäätään toimii? Ja Samsungissa oli vielä kaksi erillistä puhdistusviuhkaa, kun Roombassa oli vain yksi. Mutta intuitioni puolsi voimakkaasti Roombaa. Se vaan oli niin söpö!

Hollantilaisen psykologian professori Ap Djiksterhuisin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ihminen tekee säännönmukaisesti parempia päätöksiä intuition kuin järjen varassa silloin, kun hän on tutustunut päätöksen aiheeseen perusteellisesti. Intuitiota ja tiedostamatonta mieltä koskevan tutkimuksen pohjalta voikin muodostaa yksinkertaisen ohjenuoran: jos päätös koskee omaa alaasi, tai jos olet hiljattain perehtynyt laajaan tietomäärään, on intuitio lähes aina järkeä parempi päätöksenteon peruste. Niinpä kiikutin Roomban kotiin.

Vasta pari viikkoa myöhemmin tajusin, miksi intuitioni oli osunut oikeaan. Ensinnäkin, koneiden puhdistusjälki ei oikeasti eroa toisistaan: lehtien ja verkkosivustojen vertailuissa kumpikin värkki on suoriutunut tehtävästään erinomaisesti. Yksi tekee sen sensorilla, toinen algoritmilla. Tuloksena on puhdas lattia. Mutta arjen lopputuloksen kannalta värkkien ero on kuin yö ja päivä.

Lattiat tulevat nimittäin puhtaiksi vain, jos joku myös polkaisee roboimurin käyntiin. Kolmea kitisevää lasta ulos kiikuttaessa monimutkaisen käyttöliittymän kanssa operoiminen jää lähinnä ajatuksen asteelle. Useimmiten arjen tuoksinassa ehtiikin vain painaa yhtä nappia. Todellisuudessa imuri, jossa on vain yksi iso “Clean”-nappi tulee käynnistettyä huomattavasti useammin kuin värkki, jonka käyttöliittymä muistuttaa takavuosien VHS-nauhurin ajastamista. Eli vaikka toisessa robossa on ominaisuuksia vaikka muille jakaa, itse apparaatin peruskäyttö muuttuu tavattoman hankalaksi arjen haasteiden keskellä. Joskus vähemmän on enemmän.

Vaikka en osannut vielä Stockmannilla tehdä näin mutkikasta analyysia, oli tiedostamaton mieleni jauhanut kaikista lukemistani roboimureita koskevista arvosteluista ja nettikeskusteluista tällaisen päätelmän valmiiksi, joka ilmeni päätöksentekotilanteessa voimakkaana tuntemuksena yhden valinnan puolesta. Jos siis joudut tekemään päätöksiä aiheesta, jonka tunnet kuin omat taskusi, tai aiheesta johon olet hiljattain perehtynyt intensiivisesti, luota intuitioosi – vaikka järki väittäisikin toista.

17 thoughts on “Vähemmän on enemmän – eli mitä roboimuri voi opettaa intuitiosta

  1. Tiedoksi että Roombassa on myös näppärä ajastin, (helpottaa katsomispiinaa kun roobma poukkoilee huoneistossa) 🙂 Mutta suosittelen että jos perheeseen on tullut juuri söpö sekarotuinen koiranpentu, joka toisinaan vielä kakkii sisälle, ei ajastinta kannata ohjelmoida… 😀

    (Tosin lopputulema on kyllä puhdas, vaikkakin luutua, kiroilua ja hikeä vaatineena)

  2. Mielenkiintoinen ilmiö tuo intuition käyttäminen asioissa, joihin on perehtynyt. Nicola Teslasta muistan kuulleeni tarinan, että hän keksi ratkaisun johonkin läpimurtavaan teoriaansa vain ”tietämällä”, että tämä oli oikea ratkaisu. Formaali, aukikirjoitettu reitti ratkaisuun seurasi vasta myöhemmin.

    Alla muuten vielä yksi mielenkiintoinen tutkimus, jossa hyvin samansuuntaisia juttuja kuin Djiksterhuisilla.

    Dane, Erik, and Michael G. Pratt. (2007). Exploring intuition and its role
    in managerial decision making. Academy of Management Review, vol. 32
    (no. 1): pp. 33–54.

    • Miikka,

      Kiitos kommentistasi! Keksimisen kanssa on tosiaan usein näin: ratkaisu tulee kuin ”itsestään”, ja selitys keksitään jälkikäteen.

      Danen ja Prattin paperi on yksi parhaimpia esityksiä intuitiotutkimuksen nykytilasta, johon olen koskaan törmännyt. Se oli itse asiassa aikanaan juuri se avain, joka loksautti minulle kohdalleen, mistä intuitiossa on oikeasti kysymys. 🙂

      • Heh, samoin täällä. 🙂 Lisäksi blogisi on minulle merkittävästi arkipäiväistänyt – hyvässä mielessä – intuition merkitystä.

  3. Päivitysilmoitus: Kulutusjuhla » Robotti-imurin käytössä ratkaisee helppous, eivät lukuisat ominaisuudet

  4. Sananen käyttöliittymästä. Siihenkin taitaa sopia pareto- sääntö eli 20% ominaisuuksista on vain käytössä. Eli loput on yleensä turhia.

    Yagni on yksi termi, joka kannattaa muistaa käyttöliittymien osalla. ( http://www.karivahtolammi.com/2011/09/20/muutama-tarkea-akronyymi-yagni-kiss-dry/) Softapuolella tuota asiaa pitää erityisesti hyödyntää, mutta sopii kyllä muuhunkin elämään.

    Eli Roombassa on tehty todella hyvä ja yksinkertainen käyttöliittymä. samaten kuin muuten meidän koti-imurissa eli siinä on virtakatkaisin. (On kylläkin tarkoitettu ammattikäyttöön)

    Samaten, intuitioon perustuva päättely toimii hyvin, kun asia on itselle tuttu.

  5. Kuvasit Lauri aika kattavasti sen vuoden 2004 päätöksentekoprosessin, jonka jälkeen päädyin ostamaan ensimmäisen mäkkini. Se oli äitiyslomalaiselle kallis hankinta. Siihen aikaan ei muita käyttäjiä kaveripiirissä ollut, joten tukea ei olisi luvassa. Mutta kun intuitio sanoi. Mihinkään ostokseen en ole ollut niin tyytyväinen kuin siihen kalliseen, rakkaaseen minun valkoiseen mäkkiini.

    Intuitio toimii tosi monilla alueilla, käytän sitä esimerkiksi kirjoittamisen suunnitteluun. Osaan siinä prosessissa kuunnella sen ääntä. Mutta kun on tilanne, jossa on tunteet pelissä. Mikä valinta on oikea jossakin henkilökohtaisen elämän tärkeässä valintatilanteessa? Silloin intuitio hukkuu toiveiden ja pelkojen alle, sitä ei kuule. Olis Lauri kivaa, jos seuraava postauksesi koskisi sellaista intuitionkäyttötilannetta.

  6. Olisin kyllä aivan ensimmäisenä kaivanu kaapista sen Mikro-PC:n (taisi olla se lehti), jossa nuo arvosteltiin. Se helpottaa hirveästi valinnan tekemisessä, jos joku on esipureskellut ja tiivistänyt koko ongelmakentän kahteen tai kolmeen lehden sivuun.

    Toinen asia on se, että koska nykyään(kään?) rahalla ei saa laatua, siitä on turha maksaa. Eli jos ostat vaikka astianpesukoneen, niin samalta linjalta ne kait melkeen kaikki tulee. Usein se kalliimpi versio monesta laitteesta on vaan se sama laite, josta ei oo käännetty jotain ominaisuutta pois päältä ohjelmistosta.

    Intuitiolla tulee tehtyä paljon päätöksia, mutta totta puhuen siinä vaiheessa kun insinörttien intuitiot törmää on aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kaivaa kovaa dataa. Tästä on softa-alalla pitkä perintötiede, joka sanoo, että älä optimoi ennenkuin olet mitannut. Niin usein se intuitio siitä mihin se aika oikeasti kuluu on *väärä*.

    Tekis melkeen mieli sanoa, että pitää olla oikea intuitio siitä, milloin pitää olla luottamatta intuitioon… 😉

    P.S.
    They don’ make em like they used to => http://www.dailymail.co.uk/news/article-2004797/Worlds-oldest-light-bulb-110-years-old-Livermore-California-station.html

    • Susanna,

      Juju tuossa on nimenomaan se, että olin jo lukenut nivaskan näitä arvioita. Tämän jälkeen tiedostamattoman mielen kapasiteetti työstää valtavaa tietomäärää huomattavasti tiedostamatonta tehokkaammin, ainakin jos viimeaikaisiin intuitiotutkimuksiin on luottaminen.

  7. Tässäkin on vielä lisäks se ”good enough?” – asia. Eli jos toinen laite tekee 90% jälkee ja toinen 96%, mutta maksaa tuplasti, on sillä viimeisellä kuudella prosentilla turhan kova hinta. Usein se menee näin, että ne viimeiset prosentit on älyttömän hintasia ja on aika suspektia, että kannattaako niistä maksaa.

    Käyttöliittymä on sitä parempi, mitä vähemmän mun tarvitsee siitä tietää, jos kyseessä on peruskäyttö. Ammatti- ja erikoiskäytössä asia usein on taas päinvastoin. Eli mieluiten nolla nappia sellaisiin laitteisiin, joita en tarvitse työhöni: miksi minun pitää paitsi maksaa myös kouluttaa itseni käyttämään jotain härpätintä? Parempi se, joka toimii OOTB.

    Yleensäkään kannata uskoa juuri mitään mitä päältä näkee. Monissa asioissa ne numerot joita laitteissa vertaillaan on sellaisia, ettei niillä ole mitään tekemistä todellisen käytön tehokkuuden kannalta vaan jokin muu tekijä oikeasti rajoittaa käyttöä.

    Valitseminen on aika paradoksaalista puuhaa, kun myyjän intresseissä on hämärtää valintaa tekemällä siitä niin vaikean, että saa huonommankin tuotteensa kaupaksi. Niinpä optimi lienee, että odottelee ensin että markkina stabiloituu ja ne perustuotteet pikkuhiljaa ilmestyy esiin sieltä – kohtuuhintaisina.

    Noh, joo. Ei liity niinkään intuitioon vaan huonoihin kokemuksiin. ”Good judgement comes from bad judgement and experience.”

  8. Ihminen pystyy hallitsemaan elämänsä käyttöliittymän vain tiettyyn kompleksisuustasoon asti. Jos käyttöliittymässä on kolme kitisevää mukulaa, ei huomiokyky riitä kuin yhteen nappulaan imurissa. Sinkulla taas riittää enemmän aikaa elämän muihin ”nappuloihin”, kun toiminnot voi allokoida jonkin verran vapaammin.

  9. Mielenkiintoinen postaus ja hyviä kommentteja. Malcolm Gladwell on käsitellyt tuota intuitiivistä/alitajuista päätöksentekoa erittäin viihdyttävästi ja kiehtovasti kirjassaan Blink: The Power of Thinking without Thinking (suom. Välähdys). Suosittelen varauksetta jos aihe kiinnostaa! 🙂

      • Terve,

        Jep, tajusin kommentoituani, että teos on varmaan monille tämän blogin aktiivisille lukijoille tuttu entuudestaan, mutta tulipahan mainostettua 🙂 Törmäsin itse teokseen sattumalta ja tykästyin Gladwellin tyyliin kovasti.

        Lueskelin blogiasi vähän enemmänkin ja on kyllä hyviä kirjoituksia!

  10. Päivitysilmoitus: Lyhyesti intuitiosta | Karin blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s