Tutkijakollegani Reima Launosen esikoiskirja julkaistiin eilen. Reiman teos Kuningasjako: Miksi verotus on oikein? käsittelee kuumaa kysymystä verotuksen eettisyydestä. Kirjassa hahmottuu vastakkainen näkökulma viime aikoina jonkinasteiseen suosioon nousseelle liberaalikapitalismille, jonka mukaan kaikenlainen sääntely tulisi purkaa vapaiden markkinoiden alta.
Mutta miksi verotus on oikein – vai onko se ylipäätään? Verotushan näyttäisi olevan monien mielestä nimenomaan epäoikeudenmukaista. Onhan se päätöntä, että ensin raataa pyöreitä päiviä ja sitten omasta otetaan vielä pois. Verotuksella on kuitenkin tärkeä rooli yhteisön hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta.
Keskeisin verotuksen oikeuttava tekijä on, että sen kautta voidaan taata yhteisön kaikille jäsenille inhimilliset perusoikeudet. Tässä on myös bisnesjärkeä. Vapaa markkina arvottaa ihmisen hänestä saatavan välittömän hyödyn perusteella. Jos joku lojuu päivät pitkät sohvalla pelaamassa tietokonepelejä, ei hän ole markkinataloudelle hyödyllinen toimija.
Ongelmana on kuitenkin, että jos lyhyen tähtäimen välitön hyöty on ydinarvo, lakaisemme samalla sivuun pidemmällä aikavälillä kypsyvät mutta viime kädessä ihan eri mittakaavan ilmiöt. Sohvalla lojuva tietokonepelaaja saattaa myöhemmin innostua laittamaan pystyyn oman pelifirman ja… no, loppu on historiaa. Ilman verotuksen turvaamaa perusturvaa tämä ei olisi mahdollista, ja sohvalta olisi pitänyt ponnistaa Mäkkärin tiskille jo vuosikausia aikaisemmin.
Verotus tasaa myös tuloeroja. Omasta mielestäni tuloerokeskustelun arvo on kyllä aika paljon vähäisempi ihmisten hyvinvoinnin kannalta kun yleensä ajatellaan. Sama se minkälaista Mersua naapuri ajaa, jos oma menopeli auttaa tekemään sen, mitä haluan elämässäni tehdä. Tästä huolimatta tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jyrkät tuloerot korreloivat monien sosiaalisten ongelmien kanssa. Ja jos niiltä, joilla on reippaasti ylikin oman tarpeen saadaan tasattua niille, joilla on päivittäin akuutti hätä, hyvä niin.
Nimenomaan verotuksen eettisyyttä järjestelmänä puoltaa se, että vaikka meistä enemmistö haluaisi olla kamalan solidaarisia, emem usein sitä käytännössä ole. Kyselytutkimuksessa sanomme, että kyllähän huonommin pärjäävistä täytyy pitää huolta. Käytännössä äänestämme käytöksellämme päinvastaisten mallien puolesta. Verojärjestelmä oikein rakennettuna tarjoaa systemaattiset puitteet sille, että meidän hyvin pärjäävien tulovirroista kanavoidaan osa automaattisesti yhteiseen hyvään. Johtuen ihmismielen vinoumista on vaikea kuvitella, että tämä onnistuisi esimerkiksi pelkästään lahjoitusten kautta.
Lopuksi, verokeskustelussa päivitellään usein sitä, että progressiivinen verotus heikentää suomalaisten globaalia kilpailukykyä. Tämä ajatus on kuitenkin ihan tavattoman yksisilmäinen. Se perustuu siihen, että verotuksen ainoa vaikutus on se, että se leikkaa voittoja. Samalla verotus luo kuitenkin näkymätöntä infrastruktuuria, joka ruokkii jälleen myös bisnestä tavalla, jota voi olla vaikeaa mitata. Korkea koulutustaso, toimiva infrastruktuuri ja innovaatiotukijärjestelmät tarjoavat kaikki nimenomaan globaalissa markkinassa uniikkia kilpailuetua.
Jos yritykset joutuisivat itse rakentamaan koulutusjärjestelmänsä, huolehtimaan teiden kunnossapidosta kukin omalla tienpätkällään, ja suojaamaan työntekijöiden perjantaisen illanvieton, veikkaan, että kustannus nousisi nopeasti reippaasti yli yhteisöveron rokottaman määrän. Ja entäs innovaatio sitten? Jos verovaroin rahoitettu Tekes ajettaisiin alas, iso osa suomalaisista startupeista jysähtäisi raiteilleen saman tien. Nyt suomalainen verotus tarjoaa aivan uniikin yhdistelmän huippuosaamista, loistavasti pelaavat yhteiskunnan peruspalvelut sekä tukea uuden kehittämiselle.
Siinä vaiheessa kun verovaroja käytetään fiksusti, syntyy myös globaalissa mittakaavassa aivan uniikkeja läpimurtoja, niin kuin esimerkiksi eilinen Supercell-uutinen osoittaa. Onkin riemastuttavaa huomata, että nämä uuden sukupolven huippuyrittäjät ajattelevatkin nimenomaan, että verotus on oikein.
Järjestelmällä, jonka avulla jaamme automaattisesti omastamme niille, joilla ei vielä ole, rakennamme yhteiskuntaa, jossa ihmisen perustavanlaatuinen oikeus elää arvokasta elämää toteutuu ja jossa jokaisen potentiaalille on kasvun varaa. Yhteiskuntaa, jossa jokainen voi löytää elämälleen suunnan ja yhteisön tukemana ponnistaa eteenpäin.
Tutustu Reiman kirjaan täällä.
Ajattelun ammattilainen 
Harva kai kiistää, että tietty määrä verotusta on tarpeen ja jopa lisää yhteiskunnan tehokkuutta. Keskustelu muuttuu lainkaan mielenkiintoiseksi vasta siinä vaiheessa, kun ruvetaan keskustelemaan siitä, mitä kannattaa maksaa verorahoilla ja mitä ei. Jokaisessa valtiossa on esimerkiksi lukemattomia byrokraatteja, jotka eivät edistä mitään, vaan ovat korkeintaan jäänteitä aiemmista tarpeista. Lisäksi erilaiset tuet vääristävät kilpailua ja vähentävät taas työvoiman tehokkuutta hakeutua kannattaville aloille. Ja niin edelleen ja niin edelleen…
Sitä väitettäsi en myöskään osta, että sohvan pohjalta olisi helpompaa ponnistaa yrittäjäksi kuin työelämästä. Tämä kuulostaa jopa erittäin harvinaiselta.
Tosiasiahan on, että verottamalla yhteiskunta säästää kaikkien rahoja. Syy on yksinkertainen: jos kunta/valtio ostaa jotain, se on tosi iso ostaja ja saa neuvoteltua paljon paremmat hinnat kuin jos ihmiset yksitellen ostaisivat vastaavat asiat.
Kunnan kuntosali maksa 70€/6kk, yksityinen 70€/1kk. On aika selvä kumpi säästää kuntalaisten rahoja. Sama on totta hyvin monessa muussakin asiassa.
Lisäksi propaganda tehottomasta julkisesta tuotannosta on pötypuhetta: http://www.hs.fi/mielipide/a1380149495940
…
Lainaan suoraan Tasavaltalaisen Vasemmiston facebookista, ei mene aikaa ja energiaa:
…
Julkinen sektori ei ole kasvanut eikä se ole tehoton. Julkisen talouden ongelmat palaavat liian vähäisiin tuloihin ja ne johtuvat veronalennuksista joita on tehty viimeiset 20 vuotta.
Veroja ei ole mitään järkeä kantaa niin vähän, että julkinen sektori ei voi tarjota edullisia palveluitaan. Tulee kalliimmaksi kun yksityiset ihmiset ostavat ne itse.
– Palvelujen tuottaminen omana tuotantona ei sisällä voitontavoittelua ja siten osakkeenomistajille maksettavia voittoja. Täten oma tuotanto on edullisempaa.
– Kunta/Valtio voi suurena toimijana järjestää palvelut tehokkaasti ja siksi edullisesti.
– Kunta/Valtio voi suurena tomijana tehdä paljon edullisempia sopimuksia kuin yksittäiset kuntalaiset.
Älkää uskoko oikeistopropagandaa, joka vie meiltä palvelut ja pakottaa jokaisen ostamaan samat palvelut kalliimmalla voittoa tavoittelevilta toimijoilta.
—
Kuntien tehottomuus on sitkeä myytti:
http://www.hs.fi/mielipide/a1380149495940?jako=49cfcd796d861e28c3f7fe9b001ba435&ref=fb-share
Julkisen sektorin kasvu on myytti:
http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sektorin-kasvu-on-myytti-ja-sen-kuuluukin-paisua-laskusuhdanteissa/
Espoon lopetettava kuntalaisten rahojen tuhlaaminen säästämällä:
http://avoinespoo.fi/?p=252
Palkkaverotukseen progressio on aika lannistava. Itsellä kova työ tuotti taannoin tulosta. Lapset oli silloin pieniä ja vaimo niiden kanssa kotona. Noh oma verotus oli tapissa ja kela alkoi vähentää noita tukia. Loppui itsellä sellainen kova yrittäminen palkkatyössä siihen. Nykyään otan rennosti palkkatyössä ja nettona saan liki saman pidän pitkät lomat. Sitten se mihin kaikkeen verorahat syydetään on toinen juttu. Kun vaikkapa katsoo näitä lähiseudun tietä. Niihin laitetaan uusi asfaltti, jota välittömästi aletaan kaivaa auki ja kiinni…koulut mädäntyä pystyyn…tuntuu ettei kellään ole mitään vastuuta. Kaikki raha pistetään menemään surutta veronmaksajien piikki on auki. Suomessa julkista puolta on varaa supistaa paljon, niin että mistään ei luovuta. Sopivan kokoinen yrittäjyys takaa, että on henkilö jolla on henkilövastuu aina jostain asiasta. Suurissa organisaatioissa tulee aina sellainen Neuvostoliitto ongelma, me kaikkin tämä omistetaan ja me kaiki ollaan tästä vastuussa, eli oikein kukaan ei omista eikä ole vastuussa. Siten nämä byrokraattinen, jotka jopa uuvuttavat itsensä työllä, mutta mitään tulosta ei synny, on raporttia, suunnitelmaa, dokumentti, henkilöstölehteä…joita kukaan e ntarvitse mihinkään. Vielä voisi mainita vanhemmuuden yhtenä paljon on oikeuksia vaikka mihin, mutta loppu viimein käytännössä ole mitään velvollisuuksia, esim koulu laiminlyönti ei johda mihinkään. Opettaja, sossuihmiset istuvat loputtomia kokousia, jotka johtaa monesti siihen että nuori syrjäytyy ja siinä sivussa tuhoaa yhden luokan työrauhan koko peruskouluajan.Lopuksi Suomi on mielestäni aivan loistava paikka, mutta aika pienillä muutoksilla se olisi paljon parempi.
Jäi kyllä itseänikin tässä kirjoituksessa vaivaamaan asioiden yksinkertaistaminen hiukan liikaakin. Verotus on tosiaan pohjimmiltaan ihan oikein ja tarpeen nykyaikaisen yhteiskuntamallin toimimiseksi ylipäätään. Verotus voi kuitenkin olla kannustavaa tai passivoivaa ja verotuksella saatuja rahoja voidaan käyttää yhteiskunnan kehittämiseen tai vain byrokraattien ruokkimiseen ja tehottomien yritysten tukemiseen, jotka saattavat hidastaa yhteiskunnan yleistä kehitystä.
Olen itse työskennellyt isossa yrityksessä, jossa karsittiin työvoimasta 30% kannattavuussyistä. Kun tällaisia muutoksia tehdään on ihmisten ensimmäinen reaktio että jokaisen työ on tärkeää ja korvaamatonta, eikä asioita voi tehdä juurikaan tehokkaammin. Lopulta kun muutoksia on pakko tehdä, tehotonta, kannattamatonta ja turhaa työtä löytyy valtavasti. Suomen kunnat ja valtio ovat vielä vastustelu vaiheessa ja kukaan ei pakota kipeisiin muutoksiin, niin kauan kuin veronmaksajat maksavat viulut.
Mahtavaa, kun kerrankin joku on samaa mieltä:)
Tuossa pari mielenkiintoista linkkiä liittyen verotukesn toimintamekanismeihin,
http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/09/03/mihin-verotusta-tarvitaan/
Verotus on oikein, jos se toimii. Toimiiko se silloin jos tienaat 3000e/kk ja maksat siitä päälle 30% veroa, mutta jos sinulla on satatonnia tilillä olet oppinut säännöt ja pelaat paremmin, et joudu maksamaan puoliakaan tuosta verosta. Tässä kohtaa homma kusee tyhmän nilkoille.
Totta, verotuksesta on myös monia hyötyjä.
Mutta miksi sitten opiskelija, jonka täytyy raataa noin 11h joka arkipäivä, monesti hyvin tyhjänpäiväisiltä kuulostavien asioiden (*) kanssa ja hän saa verovaroista pienemmän siivun, kuin työtön henkilö, jonka ’työ’ on syrjäytyä kotona ja olla tekemättä muiden ’oikeita’ töitä? Ihmetyttää vain…
Eli vaikka meillä täällä Suomessa on asiat globaalisti katsottuna todella hyvin, pienellä viitseliäisyydellä ja priorisoinnilla niistä voisi tehdä vielä paremmat, suorastaan loistavat!
(*) Moni tärkeäkin asia voi kuulostaa tyhjänpäiväiseltä, jos esim. on niin kiire, että ei kerkeä tehdä oikein mitään tai ennemminkin, jos ei osaa yhdistää esitettyä asiaa oikeaan kontekstiin. Vaikka Suomen koulujärjestelmä on globaalisti katsottuna huipputasoa, se voisi, näin informaatioyhteiskunnan aikakaudella, olla niin, niin paljon parempikin.
sohvalta todellakin voi ponnistaa mihin tahansa jos se orjuus ei kiinnosta mäkkärissä. meitä on kuitenkin moneen junaan, joku tykkää siitä rahasta jonka saa mäkkäristä, joku taas ei välitä rahasta mitään, vaan odottaa ja suunnittelee omien intohimojen mukaan.
Ehkä on syytä taas korostaa, että näen asiat enimmäkseen samalla tavalla kuin sinä. Minusta sulla on sydän paikallaan ja onnistut konkreettisestikin viemään maailmaa eteenpäin ja arvostan sitä kovasti. Tämä alustus sillä, ettei sinulle tulisi kuva, että aina vain olen erimieltä kanssasi kaikesta ja en ole tyytyväinen sinussa mihinkään. Tilanne kun on siis päinvastoin 🙂
Ja sitten yhteen niistä muutamista havaitsemistani asioista, mitkä näen eri tavalla 🙂 Nostan tämän vielä tässä esiin, koska asia on minusta oleellinen ja tärkeä.
“Verotus tasaa myös tuloeroja. Omasta mielestäni tuloerokeskustelun arvo on kyllä aika paljon vähäisempi ihmisten hyvinvoinnin kannalta kun yleensä ajatellaan. Sama se minkälaista Mersua naapuri ajaa, jos oma menopeli auttaa tekemään sen, mitä haluan elämässäni tehdä. Tästä huolimatta tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jyrkät tuloerot korreloivat monien sosiaalisten ongelmien kanssa. Ja jos niiltä, joilla on reippaasti ylikin oman tarpeen saadaan tasattua niille, joilla on päivittäin akuutti hätä, hyvä niin. ”
Oikeastaan tähänkin kantaa ottaessani pitäisi alkuun liittää ne kolme linkkiä ja oikeastaan koko kommentiosuus, minkä kirjoitin kommenttiosuuteen kirjoituksessasi otsikolla “Menestys synnyttää kateutta – vai synnyttääkö?” Laitan tähän kuitenkin vain linkin tuohon kirjoitukseesi. Sieltä kommentiosuudesta nuo kaikki löytyy.
https://ajattelunammattilainen.fi/2013/10/25/menestys-synnyttaa-kateutta-vai-synnyttaako/
Minusta näyttää siltä, että varsin kelvollisessa ajattelussasi on tässä kohtaa heikko kohta, ellei suoranainen aukko. Minusta näyttää siis siltä, että vaikka toisaalta kannatat veroja ja ymmärrät niiden osuuden ihmisten elämässä, ajattelet jollain tasolla, että “miljonääri on miljoonansa ansainnut yksin omalla työllään”. Vaikka tuo “yksin” ei ajattelussasi tarkoitakaan kirjaimellisesti yksin, vaan sitä, että jollain tapaa tuo nuo taloudellisesti menestyneet ovat ansainneet saada paljon enemmän kuin jotkut toiset ja että tämä on jotenkin mitattavissa oleva asia ja että verotus olisi hyväntekeväisyys-tyyppinen asia, mutta tehokkaammin hoidettu kuin oma-alotteinen hyväntekeväisyys.
Tosiasiassa tuloerojen korreloimiseen kaikenlaisten ongelmien kanssa on varsin hyvä syy, joka on johdettavissa myös noista kolmesta linkistä. Kaikki hyvinvointi luodaan yhdessä ja ei voida mitata kuinka paljon siitä kenenkin pitäisi saada. Yhteisesti tuotetun hyvinvoinnin kakun jakaminen on 100:sti sosiaalinen toimenpide ja 0%:sti luonnontieteellinen tai matemaattinen tapahtuma. Toisin sanoen se, että joku saa tuosta kakusta vähemmän kuin muut tarkoittaa sitä, että hänen sosiaalinen asemansa yhteisössä on heikko. Kun ihminen perustettomasti saa vähemmän kuin muut, on selvää, että hänellä ei ole syytä tuntea eikä ajatella, että yhteisö pitää tai välittää hänestä tai että se pitäisi hänestä huolta (tässä= mm. ottaisi mukaan toimintaan tai ainakaan kakun jakamiseen) tiukassa paikassa. Miksi se pitäisi hänestä huolta tiukassa paikassa, jos ei se asoita arvostusta häntä kohtaan edes hyvinä päivinä vaan syrjii silloinkin. (niin taloudellisessa epätasa-arvossa ja syrjinnässä kyse on juuri samanlaisesta epätasa-arvosta ja syrjinnästä kuin aikanaan naisten, rotujen ja homojen epätasa-arvossa ja syrjinnässä. Siihenkään ei ole mitään perusteita.) Ihminen on äärimmäisen sosiaalinen olento ytimiään myöten. Tuloerot nimenomaan loukkaavat ihmistä ja hänen sosiaalisia perustarpeitaan olla tasa-arvoinen ja yhden vertainen muiden kanssa ja tulla arvostetuksi sellaisena kuin on. Ei voida olettaa, että pelkkä tasa-arvoiseen henkeen rupattelu luo turvallisen ja arvostetun olon, jos toinen samalla vie yhteistyön tuloksista perusteettomasti miljoonan ja jättää toiselle nippa nappa elämisrahat. Se (epä-tasa-arvo ja ei-kunnioitus) luo suunnatonta epävarmuutta jo pelkästään omasta olemassaolosta ja sen jatkuvuudesta, koska oma paikka sosiaalisessa yhteisössä on niin heikko. Tämä kaikki tapahtuu, vaikka ihminen itse (vähäosaiseksi jätetty tai jättäjä) ei itse edes tiedosta tätä. Taloudellinen tasa-arvo samoin kuin ihmisen toista kohtaan osoittama arvostus ja kunnioitus on tekoja, ei pelkästään sanoja
Muitakin hyvinvointiin vaikuttavia asioita on, tottakai, mutta en mene tässä niihin, niiden ollessa sinullekin epäilemättä itsestään selviä. Halusin vain valottaa tätä näkökulmaa, koska minusta näyttää, että sinulla on tiedoissasi ja näkökulmissasi tässä asiassa pieni aukko. Korjaa jos olen väärässä siitä, mitä ajattelet tai aukko onkin minun analyysissani ja johtopäätöksissä 🙂
Mukavaa päivää 🙂
Vaikka äskeinen kommenttini ajautuikin vähäosaisiin, sama logiikka, “tuloerot nimenomaan loukkaavat ihmistä ja hänen sosiaalisia perustarpeitaan olla tasa-arvoinen ja yhden vertainen muiden kanssa ja tulla arvostetuksi sellaisena kuin on“ pätee sellaisenaan myös silloin, kun kyseessä on ihminen, joka tulee ihan kivasti toimeen ja saa materiaaliset sekä itsensä toteuttamistarpeensa tyydytettyä, kun hän suhteuttaa itseään toiseen, jolla on vielä paljon enemmän.