Miten muistan kaiken, minkä haluan?

David Chalmersin ja Andy Clarkin 1998 esittämässä laajennetun mielen hypoteesissa väitetään, että ajattelun lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko ajattelussa kyse aivotoiminnasta, vai jostakin laajemmasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi anagrammin miettiminen päässä tai Scrabble-palikoiden järjesteleminen tuottavat saman tuloksen: uudelleen järjestetyistä kirjaimista muodostetun sanan. Samaten laskutoimituksen suorittaminen taskulaskimella tuottaa saman tuloksen kuin päässälasku. Itse asiassa taskulaskimella suoritettu laskutoimitus on usein päässälaskua ketterämpi: tulos ei ole ainoastaan sama, vaan vieläpä nopeammin tuotettu ja todennäköisemmin oikein.

Ajattelun ammattilainen ei ole vain päänkäytön mestari.

Ajattelun ammattilainen hyödyntää myös ympäristöään ajattelutyössä. Eräs keskeisimpiä tapoja ulkoistaa ajattelua on muistin toiminnan tukeminen muistiinpanojen avulla. Lähestulkoon kaikki suuret ajattelijat ovat olleet patologisia muistiinpanojen tekijöitä. Ludwig Wittgenstein raapusti ensimmäisen maailmansodan aikana muistikirjojaan rintamalla ristitulessa. Thomas Edison taas jätti jälkeensä hulppeat viisi miljoonaa sivua muistiinpanoja. Pääsipä Edison vielä tiettävästi käsiksi mihin tahansa yksittäiseen muistiinpanoon enimmillään viidessä minuutissa.

Nykyaikana informaatioteknologia tarjoaa huikeat mahdollisuudet ajattelun ulkoistamiselle. Google ja Wikipedia tarjoavat salamannopean pääsyn ensyklopediseen informaatioon. Google Translate tulkkaa kielen kuin kielen. Ja toisaalla internetpilvissä lymyävät muistipalvelut, kuten Evernote, mahdollistavat kattavan muistipankin ylläpitämisen. Vielä tovi sitten nettipalvelujen vasteajat olivat niin hitaat, ettei niiden käyttöä voinut verrata biologiseen ajattelutyöhön. Nykyään Googlesta, Wikipediasta ja Evernotesta kaivaa informaation jo parhaillaan muutamassa kymmenessä sekunnissa – siis liki biologiseen päänkäyttöön verrannollisessa ajassa. Funktionaalisesti googlaaminen tai Evernoten kaivaminen on siis käytännössä verrattavissa biologiseen toimintaan: sama tulos tuotetaan samassa ajassa.

Tavallisella tallaajallakin voi nykyään olla Lurijan suurmuistajan kyky palauttaa asia kuin asia tarvittaessa mieleen. Venäläisen psykologin tutkima miekkonen kun muisti aivan kaiken. Jos haluat muistaa kaiken, käy rekisteröitymässä täällä Evernote-palveluun. Palvelu on ilmainen. Kun pystyt noutamaan Evernoten syövereistä muistiinpanosi samassa ajassa, jonka niiden mieleenpalauttaminen veisi, on yhdentekevää, onko muisto talletettu internet-serverille vai hippokampukseesi. Jos joku vaikka esittää sinulle kysymyksen, ei vastauksen kannalta ole merkittävää mitä työvaiheita sen tuottamiseen liittyy. Kun pystyt noutamaan muiston samassa ajassa, pystyt myös tuottamaan saman vastauksen samassa ajassa. Palaan tuonnempana siihen, miten tämä käytännössä tapahtuu. Tällöin et ihan oikeasti unohda enää mitään, mitä et halua unohtaa.

One thought on “Miten muistan kaiken, minkä haluan?

  1. Päivitysilmoitus: Rautaisannos hidasta aikaa lataa akut uuteen vuoteen « Ajattelun ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s