Optimisti työnhaussa

Pasi ja Pena työskentelivät Nokialla ohjelmistoinsinööreinä. Kuinka ollakaan, he saivat vihiä siitä, että Google oli aikeissa rekrytoida uuden ohjelmistoinsinöörin Pasin ja Penan unelmatyöpaikkaan. Pasi ja Pena olivat molemmat alansa huippuja – CV:n perusteella eroa heidän välilleen oli mahdotonta tehdä. Pasi oli kuitenkin parantumaton optimisti – Pena puolestaan piinkova pessimisti.

Eräänä perjantai-iltapäivänä Pasi ja Pena suorivat teknoalan verkostoitumistilaisuuteen. Kuinka ollakaan, Googlen henkilöstöpomo notkui baaritiskillä itsekseen martinia siemailemassa. Pasi katsoi elämänsä tilaisuuden tulleen: nyt jos koskaan oli mahdollisuus päästä unelman syrjään kiinni!

Pasi suori lyhintä reittiä Google-pomon pakeille ja piti lyhyen mutta napakan esittelypuheenvuoron, johon hän tiivisti sekä halukkuutensa päästä työhaastatteluun että oman kiistattoman osaamisensa. Hieman pöllämystyneenä Google-pomo kaivoi povitaskustaan käyntikortin ja pyysi Pasia sopimaan ajan työhaastattelulle pikimmiten maanantaiaamuna. Pasi poistui hyvillä mielin verkostoitumistilaisuudesta.

Hetkeä myöhemmin Pena saapui paikalle. Kun hän huomasi Google-pomon baaritiskillä, hänen sydämensä hypähti. Tässä oli tilaisuus, jota hän oli odottanut! Samassa Penan pessimismi otti kuitenkin vallan. ”Ei minun kannata sille mennä höpöttelemään”, tuumi Pena ja suori tiehensä. ”Ei se minua kuitenkaan palkkaa.”

13 thoughts on “Optimisti työnhaussa

  1. Päivitysilmoitus: Viikon 7 parhaat blogi-artikkelit – PowerKatsaus – Tulosta yrittäjille!

  2. No guts, no glory.

    Mut ei siihen mun mielestä optimistisuutta tarvita. Riittää, että tekee tilanneanalyysin ja toimii sen perusteella. On aika lailla selvää, että jos meinaa onnistua, on uskallettava. En silti usko, että onnistumisen edellytys olisi usko siihen, että onnistuu. Onnistumiseen riittää se, että yrittää. Ja jos ei onnistu, niin yrittää uudestaan. Repeat until done.

    It is only logical, sanois Spock. ^_^

    Katsos, jokainen mahdollisuus joka tarjoutuu sisältää jonkinasteisen tuntemattoman onnistumisen todennäköisyyden. Jos jätät käyttämättä mahdollisuuden, silloin sen kyseisen tapauksen osalta todennäköisyys redusoituu nollaan. Jos taas pyrit käyttämään jokaisen mahdollisuuden, niin onnistumisen todennäköisyytesi kasvaa sitä mukaan mitä enemmän teet yrityksiä. Jos teet paljon yrityksiä, niin vaikka todennäköisyytesi onnistua yksittäisellä kerralla on matala, se kasvaa kuitenkin yritysten kautta ja siten voisi sanoa, että on kaksi perusstrategiaa:

    1) lisätään yrityksiä
    2) lisätään onnistumismahdollisuuksia kuhunkin yritykseen

    Tietenkin pitää tehdä jonkinlainen kustannusarvio siitä, että kannattaako pistää kaikki paukut siihen, että yksi yritys tuottaisi tulosta vai siihen, että yritetään pienemmillä mahdollisuuksilla useamman kerran. Käytännössä kuitenkin riittää se, että tekee jokaisella kerralla jaksamansa parhaan ja yrittää aina uudestaan kunnes onnistuu.

    Tietenkin on niin, että jos yrittää jotain mille on lähtökohtaisesti erittäin huonot mahdollisuudet onnistua voi ajautua haaskaamaan resurssejaan. Kannattaa siis hieman pohtia myös sitä, mitä yleensä kannattaa lähteä yrittämään. Tässä kohtaa optimistisuus voi olla joko ratkaiseva apu tai laivan lopullisesti upottava erhe. Liiallisen optimistisuuden vaara on se, että se saa yrittämään toistuvasti jotain, mikä ei oikeastaan voikaan onnistua.

    Tottakai eri ihmisille asiat tulee esittää eri tavalla. Jollekin on hyvä selvittää esittämälläsi tavalla, että kannattaa yrittää! Jollekulle toiselle taas tällainen hieman analyyttisempi selitys voi pudota paremmin. Siinä toki olet oikeassa, että varsin yleisestä epävarmuudesta johtuen valtaosa erheistä esittämäsikaltaisissa tilanteissa varmasti tapahtuu siinä, että jätetään yrittämättä, kun se tuntuu niin pelottavalta.

    Lienemme siitä samaa mieltä, että miten tulee toimia vaikka lähestymmekin asiaa hieman eri tulokulmista.

  3. Päivitysilmoitus: Tweets that mention Optimisti työnhaussa | Ajattelun ammattilainen -- Topsy.com

  4. Let’s just agree to disagree here. 🙂

    Voisin toki sanoa, että sen perusteella mitä on puhuttu tieteellisen tutkimuksen uskottavuudesta voisin aika suorilta ohittaa tuon Wiseman-viittauksen todeten, ettei asiaa ole vielä tutkittu tarpeeksi. Sen sijaan kuitenkin mieleeni tulee seuraava kysymys: Onko siitä jotain tietoa onko positiivinen ajattelu edes oikeasti opeteltavissa? Se lienee aika pitkälti kuitenkin luonnekysymys ja siten puoliksi synnynnäinen ja se toinen puoli tulee elämänkokemusten kautta, joihin niihinkään ei oikeastaan voi niin hirveästi vaikuttaa.

    Tuntuu, että uskot vielä enemmän optimistisuuteen kuin minä siihen, että se on vain yksi mahdollinen tie. Mulle on toiminu hyvin se, että hakkaan päätäni mäntyyn niin kauan että petäjä antaa periksi. Joskus se on ottanu vuosia, mutta en mä oo välttämättä ollenkaan uskonu siihen, että onnistun asiassa. Olen vaan tehnyt kylmän viileästi rationaalisen toimintasuunnitelman ja olen noudattanut sitä jääräpäisesti kunnes olen saavuttanut haluamani tuloksen. Tämä metodi tuntuu toimivan, vaikkei edes usko sen toimivuuteen.

    Mut siis varmaankin toi optimistisuus-juttu voi toimia joillekin. Musta loppuviimein se lopputulema tässä on se, että yritysten määrä täytyy maksimoida riippumatta siitä mikä se menetelmä on, millä se maksimointi aikaansaadaan.

      • Good for you, mutta ei se tietty ihan niin yksinkertaista ole,
        Ref:
        http://insciences.org/article.php?article_id=2853

        Ja siis sekin ehkä on eri asia, että miten tulkitsee tilanteet ja miten ne sitten jää muistiin. Se varmaan suojaa kuuppaa, jos ne ikävät kokemukset ei turhaan syvään jää päähän, mutta toisaalta silti virheistä ois paree oppia. Eräs seikka mikä mua hieman huolestuttaa tässä positiivisuudessa on se, että selittääkö se osaltaan joidenkin ihmisen kyvyttömyyden oppia virheistään.

        In any case, epäilen, että luonto on meitä kaikkia viisaampi tässä asiassa ja sille on syynsä, että meitä on laidasta laitaan: kaikkia näkökulmia tarvitaan.

        Musta tyytyväinen on hyvä. Onnellinen on mulle aika sama ku tyytyväinen, ehkäpä. Ei tarvitse olla positiivinen, että olisi tyytyväinen, mutta pitääkö olla tyytyväinen, että olisi positiivinen? Ennenkaikkea musta kuitenkin tuntuu siltä, että voin parhaiten sillon kun olen korjaamassa jotain asiaa, joka on ärsyttäny mua jo pitkään. Hyvä olo tulee siitä, että poistaa niitä negatiivisia asioita, if you get my drift. Maailma ei ole valmis, eikä siitä ehkä ole mitään erityisen hyvää syytä pitää, mutta se tarjoaa tilaisuuden sille, että voi viihdyttää itseään tekemällä sinne jotain toimivaa.

        Jos sitä ois liian tyytyväinen, ni mitä sitä sitten tekis? Mistä tulis flow? Mistä tulis motivaatio liikuttaa ruotoa tai hätistää neuronia?? ^_^

    • Susanna,

      Olen ihan samaa mieltä siitä, että optimismi on vain yksi toimiva menetelmä; omalla kohdallani se on osoittautunut hurjan toimivaksi, siksi tykkään siitä kirjoittaa.

      Ja mitä tule optimismin oppimisesta, kuten Antti sanoi, se on tosiaan opittavissa. Itse nousin aikanaan melko jumisesta ja pessimistisestäkin elämänvaiheesta juuri opettelemalla erilaisia tapoja orientoitua elämiseen ratkaisukeskeisesti ja positiivisesti.

  5. Jeps, geeneillä suuri vaikutus ihmisten eroavaisuuksiin. Toisella varmasti helpompaa oppia positiivisuutta kuin toisella.

    Mielestäni positiivisuus auttaa ihmistä oppimaan virheistään ja kohdistamaan katseensa tulevaan ajatellen: ”Miten seuraavalla kerralla toimin vastaavassa tilanteessa”.

    ”..kaikkia näkökulmia tarvitaan.” Tästä olen samaa mieltä!

    Mielestäni ei tarvitse olla tyytyväinen ollakseen positiivinen. Tyytyväisyys onkin mielenkiintoinen käsite.. Toisaalta sillä on positiivinen arvolataus verrattaessa kiitollisuuteen. Toisaalta negatiivinen, sillä monet meistä tyytyvät nykyiseen tilanteeseensa, vaikka haluaisivat jotain muuta.

    Voiko liian tyytyväinen olla? 🙂

  6. Päivitysilmoitus: Pieniä ajatuksia kesää kohden | Ajattelun ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s