Sanojen myrkyttämisestä

Päivän lööppi tiesi taannoin kertoa, että Jyri Häkämiehellä on uusi rakas. Minusta on kaameaa, miten juoru- ja iltapäivälehdet ovat tekemässä selvää jälkeä sanasta, jota juuri tärkeämpää ei ole olemassa. Yhden illan jutuista tulee keltaisen lehden sivuilla rakkaita, ja sitten on vielä nämä salarakkaat. Yhdestä koko sanastomme tärkeimmästä sanasta on tullut kahden pennin makkaraa, jolla voidaan kuvata kenen tahansa petipuuhia.

Sanat muuttavat maailmaa.

Tärkeiden sanojen omiminen tusinaviihteen käyttöön ei ole ihan vaaratonta. Sanat eivät ole fiksattuja otuksia, jotka talletetaan pään sisällä olevaan virtuaaliseen sanakirjaan. Merkitykset sen sijaan syntyvät ja kasvavat sen mukaan miten sanoja käytetään. Ongelmana on, että tietoisesti pystymme käsittelemään vain sellaisia asioita, joihin meillä on riittävän toimiva sanasto. Ja jos tärkeät sanat myrkytetään, ei jäljelle jää enää riittävää tarttumapintaa mutkikkaille asioille.

Sanat syntyvät assosiaatioiden kautta. Kun luet kirjan vaikkapa eukaryooteista, saa omituinen sana uudenlaisen merkityksen, jota kirjan sisältö syventää. Ja kun käytät sanaa eri yhteyksissä, se herättää muistoja ja tuo mieleen monenlaisia oivalluksia.

Mutta kokemus voi myös väsyttää sanoja. Hoe vaikkapa riittävän monta kertaa kissa, kissa, kissa, kissa, kissa, kissa, kissa, kissa kissa. Miau. Sana väsähtää alta aikayksikön: sitä merkitsevä symboli saa ylivallan, ja merkitys häipyy tiedostamattoman syövereihin.

Jari Sarasvuo puhui taannoin blogissaan saastuneista sanoista. Sarasvuon mukaan ’menesyminen’ on saastunut sana; se liitetään nykyisin itsekeskeiseen oman edun tavoitteluun. Vaikka se voisi tarkoittaa hienojen juttujen tavoittelua ja tavoitteissaan onnistumista.

Sanojen myrkyttäminen on vaarallista. Suomalaisen miehen tunnesanasto on jo nyt suurin piirtein: kiva, perkele. ’Rakkaus’ sanana tuntuu monelle jotenkin nololta ja vesittyneeltä, vaikka kyse on ihmiselämän tärkeimmästä asiasta: aidosta ja syvästä yhteydestä toiseen ihmiseen.

Jos rakkaus tarkoittaa sitä, että tuon kanssa olisi kiva pamahtaa sänkyyn, millä ihmeellä me sitten kuvaamme sitä syvällistä ja mystistä yhteyttä, joka toisensa kokonaisena hyväksyvien ihmisten kesken voi syntyä? Sellaista yhteyttä, jota esimerkiksi teologi Jason Lepojärvi valottaa taannoisessa haastattelussaan?

Se, millaisessa maailmassa elämme riippuu paljon siitä, millä tavalla sanoja käytämme. Sanat muuttavat maailmaa.

13 thoughts on “Sanojen myrkyttämisestä

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta, taas. Olen samaa mieltä siitä, että sanoilla on suuri merkitys siinä kuinka maailmaa muutetaan. Mielestäni teoilla on kuitenkin suurempi merkitys maailmaa muuttaessa. Tekojen taustalla on kuitenkin aina vahvoja sanoja.

  2. Mistä tiedät, että Häkämiehen uusi rakas on joku yhden illan hoito eikä vakava ihmissuhde? Aika rohkeita johtopäätöksiä vedät toisten suhteesta keltaisen lehdistön lööppien perusteella.

  3. Media on taitava luomaan käsityksiä yhdistämällä kuvan ja tekstin. Itse kuvalla ja tekstillä ei välttämättä ole mitään asiayhteyttä keskenään mutta taitavasti yhdessä käytettynä sillä voi vaikuttaa lukijaan. Mielestäni juorulehtien keinot herättää lukijan mielenkiinto on pelottavan taitavaa. Esimerkiksi otsikkona voi olla kysymys: ”Venähtikö viikonloppu?” ja samaan yhteyteen kuva väsyneestä julkkiksesta.

    • Kyllä se onnistuu periaatteessa muillakin symboleilla. Esimerkiksi Charles Peirce ja Albert Einstein sanoivat harjoittavansa paljon kuvilla ajattelua. Mutta luulen, että suurin osa meistä on kuitenkin aika riippuvainen kielestä tietoisen ajattelun välineenä. 🙂

  4. Ehkä en ymmärrä ydinpointtia, mutta itse olen paljon huolestuneempi tunne- ja arvomaailman köyhtymisestä kuin yksittäisten sanojen raiskaamisesta tai väärinkäytöstä. Sanat ovat lähinnä kommunikaation väline ja jokainen mieltää ne niin kuin mieltää. Saman sanan merkitys muuttuu, kun asiayhteys muuttuu. Ja kieleen tulee koko ajan upeita uudissanoja, jotka sähköistävät mieltä.

  5. Törmäsin 70 -luvun alun opiskelukaveriini joka opettaa markkinointia yliopistossa ja keskustelimme markkinointioppien muutoksesta viimeisen 40 vuoden aikana. Välineet, osaaminen ja sanat (termit) olivat muuttuneet, muuten perusta oli edelleen sama.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s