Suomi tarvitsee Piilaakson henkeä

Tutustuimme viime viikolla Piilaaksoon Boardmanin järjestämällä huikealla vierailulla. Noin kolmikymmenpäinen porukkamme koostui niin suuryritysten johtajista kuin startup-yrittäjistäkin. Lähtökohdista riippumatta päädyimme viikon jälkeen samaan lopputulokseen: Suomi tarvitsee Piilaakson henkeä.

Oli hämmästyttävä kontrasti vierailla San Franciscon, Oaklandin, Menlo Parkin ja Palo Alton superyrityksissä samaan aikaan kun kotimaan rintamalta kuuluu vain tyhjänpäiväistä nahistelua siitä, kuka saa euron enemmän. Suomalainen keskustelu on juuttunut älyvapaaksi asemasodaksi työnantaja- ja työntekijäpuolen vanhentuneiden ideologioiden ristituleen. Kumpikaan osapuoli kun ei ole pysynyt muuttuvan maailman vauhdissa.

Piilaaksossa korostui kaksi asiaa ylitse muiden. Ensinnäkin, vierailemissamme yrityksissä Facebookista Googleen, nettiradio Pandorasta suomalaiseen menestyjäkomeetta Ideaniin korostui estoton ”can do” -asenne. Näissä firmoissa ei nuristu indeksikorotuksista tai verotuksesta, vaan keskityttiin tekemään uutta. Niin kuin Facebookin vierailullamme kuulimme, tekemisen impakti on kaikki kaikessa.

Ideanin toimitusjohtaja Risto Lähdesmäki oli saanut päähänsä teettää maailman huippusäveltäjillä Idols-finalistin esittämän tunnuskappaleen. Suomessa idea olisi naurettu alas sekunneissa. Mutta Piilaakson kukoistavassa ilmapiirissä tuloksena oli ehta pophitti, joka ei jää piiruakaan jälkeen maailman huippuartistien listakärjestä. Kuinka ollakaan, Joshua Ledetin ”Love Can Do” on jo noussut esimerkiksi 250 miljoonan ihmisen Indonesiassa listaykköseksi.

Toinen Piilaaksoa sävyttävä yleisteema on ”pay it forward”. Toisin kuin muualla maailmassa, bisnestä ei sävytä täällä petomainen nopeat syövät hitaat -mentaliteetti. Piilaakson henkeen kuuluu sen sijaan auttamisen eetos. Hämmentävää kyllä, nykykapitalismin mekassa auttaja ei myöskään odota autetultaan vastapalvelusta. Vain sitä, että tämä puolestaan auttaa sitten seuraavaa tarvittaessa eteenpäin.

Kummassakin ohjenuorassa on kyse asenteesta. Lähdetäänkö tekemään oletuksella, että ei tästä kuitenkaan mitään tule? Vai mennäänkö rohkeasti tuulta päin, silläkin uhalla että voidaan epäonnistua. Puolustetaanko hampaat verissä omaa etua? Vai etsitäänkö mahdollisuuksia auttaa toista aina kun voimme.

Mikään metafyysinen pakko ei sido meitä menneen maailman nahisteluasenteeseen indeksikorotuksineen ja verorutinoineen. Ihan yhtä hyvin me voisimme alkaa puhua siitä, mitä uutta voimme tehdä, yhdessä ja yksin. Niin yksilöt, startupit kuin jättiyrityksetkin. Ai että, ehkä julkinen sektorikin! (Suomen Kalifornian pääkonsuli Juha Markkanen osoitti muuten perjantain päätöstilaisuudessa, että virkamieskin voi olla huippuinnovatiivinen ja svengata kuin hirvi.)

Voimme tarttua toimeen ja auttaa kaveria mäessä silloin kun kuorma käy liian raskaaksi yksin kantaa. Tai miksei silloinkin, kun tuuli on juuri tarttumassa siipiin ja tarvitaan enää pieni viimeinen puhallus, jotta lento lähtee.

Suomi on kertakaikkisen upea maa, jolla on mahdollisuuksia ihan mihin tahansa. Olemme jo nyt hämmästyttäneet maailmaa kerta toisensa jälkeen esimerkiksi mobiili-, peli- ja koulumenestystarinoillamme. Mutta antamalla ruikutuskulttuurille vallan vedämme huikeat mahdollisuutemme vessanpytystä alas.

Miten olisi, tartutaanko toimeen? Se on helppoa: mieti, miten voisit uudistaa omaa osaamistasi, tai miten voisit auttaa ihmisiä ympärilläsi. Ja kun olet miettinyt, tee. Siinä kaikki.

Suomi pystyy mihin vaan. Jos katajainen kansamme saa asenneilmastoonsa vain piirun lisää Piilaakson ”can do” ja ”pay it forward” -henkeä, ei meitä pitele mikään.

7 thoughts on “Suomi tarvitsee Piilaakson henkeä

  1. Hei!
    Kyllä vain allekirjoitan, ja kun tähän ajatukseen otetaan Suomessa koko tuleva sukupolvikin mukaan, sosiaalipoliittisilla päätöksillä (koulutuksen tasa-arvo, sosiaaliturva) niin meillä on totisesti annettavaa! Ei siis hukata mahdollisuuksia.

  2. Varmasti onnistuu, se on vain minusta itsestäni kiinni. Jos (ja kun) toteaa, että se ei onnistu, niin se on varmin tapa olla onnistumatta. On vain todettava, että onnistuu ja pantava toimeksi.

  3. Allekirjoitan Suomen ja suomalaisten tarvitsevan tekstissä peräänkuulutettua tekemisen meininkiä.

    Tästä syystä olisikin ollut virkistävää lukea siitä, mitä vaikutusvaltainen delegaationne päätti vierailun seurauksena alkaa tehdä toisin. Itselleni syntyi tekstistä kuva, että käytiin toteamassa paikan päällä se, minkä kaikki näkee Suomesta asti ja takaisin tultiin valittaen sitä ettei täällä vaan osata, sen sijaan, että kerrottaisiin mitä delegaation jäsenet itse alkavat tehdä konkreettisesti toisin ”can do” ja ”pay it forward” -hengen luomiseksi maahamme.

  4. Sinänsä totta. Mutta vaikka, ja ennen kaikkea kun, se yksittäinen Sari Sairaanhoitaja kuinka yrittäisi tehdä työnsä ”can do”-asenteella auttaakseen asiakkaitaan (lue: potilaita) niin viimeistään työvuoron lopussa tulee täyslaidallinen esimieheltä koska Sääntö-Suomi. Enkä ole paljon havainnut cando-asennetta hallituksenkaan toimissa, paitsi merkityksessä ”we do this because we can”.
    Pien- ja pk-yrittäjät ovat tietysti oma lukunsa ja siellä innovaativisuutta löytyisi kyllä jos tässä maassa vain saisi vähän kanssa toteuttaa niitä joskus vähän hullujakin ideoita, mutta eivät taida normienpurkutalkotkaan jatkua enää sen jälkeen kun kauppojen aukiolo on saatu vapautettua; ketähän se muuten eniten mahtaakaan hyödyttää, vaikutus kilpailukykyyn tai tuottavuuteen lienee ainakin melko vähäinen…

  5. Tottakai, joka tapauksessa, opportunistisella ja optimistisella asenteella löytää mahdollisuudet ympäristöstä paremmin, mutta mikä vaikuttaa ympäristöön Suomessa? Yrittäjyyttä ja työntekoa kontrolloidaan keskusjohtoisesti. Minkälaisia kanavia yksilöllä on vaikuttaa tähän? Asenne on helppo ensimmäinen askel, mutta käytännön ratkaisut ovat vaikeampi miettiä. Sun pitäisi Lauri ottaa vahvemmin kantaa siihen, minkälaisia poliittisia ratkaisuja Suomessa pitäisi tehdä, jotta yrittäminen ja työnteko olisi parempaa. Tässä muutama karkea idea:
    – Perustulo
    – Lähes kaikki muu sosiaaliturva pois
    – Vapaat sopimukset työntekijän ja -antajan välille, koska jos ei työntekijälle käy niin sitten on perustulo (vältetään pakottaminen ”orjatöihin”)
    – Yritysten sisäinen verotus pois
    – Lähes kaiken yksityistäminen, niin pelkillä kulutusveroilla voitaisiin pyörittää julkista puolta, harmaan talouden torjumisesta tulisi irrelevanttia, ja kasvuyrittäjyys olisi todella helppoa.

    Eli siis perustarpeet tyydytetään sosialistisella perustulolla, mutta kaikki muu sen päälle rakennetaan liberaalilla talouspolitiikalla.

  6. Voisinpa vielä hieman tarkentaa omaa pessimismiäni.

    Suomi ei todellakaan ole hyvä paikka yrittäjälle, koska yrittäjää vihaavat täällä suunnilleen kaikki. Asenneilmaston säätäminen piirun verran ei riitä, vaan tarvitaan paljon radikaalimpaa muutosta.

    Kaikki lähtee tietenkin siitä, että yrittäjien on sallittava perustaa uusille ideoille perustuvia firmoja. Esimerkiksi Uber ei olisi voinut syntyä Suomessa, koska täällä on niin kova taksikartelli. Kaikki kartellit, monopolit, yms. täytyy ensin saada syrjäytettyä ennen kuin uusilla firmoilla on jotain menestymisen mahdollisuuksia. Niiden täytyy päästä keskittymään palvelun kehittämiseen uuden idean pohjalta, ei kuluttaa resurssejaan vanhoja rakenteita vastaan taistelemiseen.

    En oikein näe mitään muuta ratkaisua kuin vapaakaupungin perustamisen. Kaikki kunnon tekijät voivat muuttaa sinne ja jättää muun Suomen ruikuttajille. Muutaman vuoden päästä kaikki voivat kuitenkin omin silmin nähdä, mitä saadaan aikaan kun niitä ruikuttajia ei kuunnella ja muu Suomi voi seurata vapaakaupungin esimerkkiä.

    http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125021-vapaakaupunki-piristaisi-suomea
    http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139676-vapaakaupunki-suomeen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s