Sosiaalisen median nykyinen irvikuva näytti jälleen voimansa tässä oululaisen Riikka Moilasen tapauksessa. Näitä kohuja on kiusallista seurata, koska ne perustuvat täysin vinksahtaneeseen ihmiskuvaan. Ongelma on yhtäältä ymmärtämättömyys siitä, miten ihmismieli toimii, toisaalta eettinen.
Ajatus siitä, että ihminen pystyy kontrolloimaan kaikkea sanomaansa ja tekemäänsä on nykypsykologian tutkimuksen valossa kestämätön. Ihmismieli jakaantuu karkeasti ottaen kahteen hyvin erilaiseen yksikköön: tietoiseen ja tiedostamattomaan. Tietoisen mielen kyky vaikuttaa ajatteluun on huomattavan paljon arkikäsitystä rajallisempi. Esimerkiksi Daniel Kahnemanilta, Jonathan Evansilta tai Keith Stanovichilta löytyy mittava määrä tutkimuksia, jotka osoittavat, ettei kukaan meistä ole omien ajatustensa valtias.
Ihminen ei suinkaan valitse itse jokaista ajatustaan, sanaansa ja tekoaan. Jos valitsisi, kukaan meistä ei ikinä menettäisi malttiaan, kiroilisi, söisi liikaa suklaata tai puhuisi sivu suunsa. Tosi asiassa sitä tekevät ihan kaikki. Väsyneenä tai stressaantuneena tietoisen ajattelun kontrolli heikkenee entisestään, ja suusta pääsee sammakoita. Kyse on ihan normaalista inhimillisestä ilmiöstä.
Kun yksittäinen lause tai jopa sana irrotetaan asiayhteydestä, jaetaan riittävän monta kertaa ja liitetään erilaisilla assosiaatioharjoitteilla negatiivisiin mielleyhtymiin (”poliitikot ovat sellaisia”, ”johtajat totta kai ajattelevat näin”, ”puhui mitä salaa ajatteli” ja niin edelleen) syntyy täysin todellisuudesta irrotettu mielikuva ihmishirviöstä. Todellisuudessa kyseessä on ihan samanlainen ihminen kuin se ruudun takana tapittava.
Sosiaalisen median kohdalla ymmärtämättömyyden nykypsykologian perusteista vielä ymmärtää. Klikkihakuinen media sen sijaan vahvistaa nykyään ilmiötä entisestään. Ylen verkkosivun etusivulla on tätä kirjoittaessani juttu, jossa toimittaja on pyytänyt päihdeongelmaisilta vastineita ”oululaisen kaupunginvaltuutetun ihmisroska-kommentteihin”. Anteeksi nyt vain, mutta mistä ihmeen ”kommenteista” tässä on kyse? Kysymys ei ole kommenteista – tai edes yksikössä ”kommentista” – vaan surkeasta sanavalinnasta, jota sammakon suustaan päästänyt on välittömästi pyytänyt anteeksi.
No se psykologiasta. Isompi haaste on eettinen. Nämä kohut perustuvat nimittäin lähes poikkeuksetta kummalliseen uuspuritanistiseen ajatukseen siitä, että hyvä ihminen ei tee virheitä. Ihan joka ikinen ihminen kuitenkin mokaa joskus. Sanoo väärän sanan, käyttäytyy tyhmästi, juo liikaa bileissä. Se on ihan normaalia ihmiselämää. Tämän takia peruskristillinen anteeksipyytämisen ja -antamisen periaate on ihan älyttömän tärkeä. Ainostaan tiedostamalla oman törttöilynsä ja pyytämällä sitä anteeksi on mahdollista kasvaa ja kehittyä. Uuspuritanismi ohjaa sen sijaan piilottamaan omat mokansa. Ei tarvitse kuin vilkaista historiaa tai maailmamme puritanistisia kulttuureita nähdäkseen minkälaisia painekattiloita siitä syntyy.
Nyt tämä alati poteroituva yhteiskunta on jakautumassa niin, että yhtäältä äänessä ovat populistiset öyhöttäjät, jotka voivat sanoa ihan mitä tahansa. Jostain kumman syystä populistit pääsevät sanomistaan pääsääntöisesti kuin koira veräjästä, koska oma porukka hurraa taustalla. Samaan aikaan liberaalileiri näyttää menneen paniikkiin. Seurauksena on tämä uuspuritanismin aalto, jossa meteli saadaan aikaiseksi milloin mistäkin intiaanihatusta.
Ihmisellä pitää olla ihan reilusti lupa mokata ja pyytää anteeksi ilman, että tarvitsee pelätä salamapotkuja tai totaalista julkista häpeärangaistusta. Muussa tapauksessa kukaan viitteellisestikään järkevä ihminen ei kohta uskalla sanoa tai tehdä mitään siinä pelossa, että joku jossain vetää herneen nenään.
Olen aika neuvoton siitä, mitä tälle asialle voi tehdä. Syypää kun ei ole kukaan yksittäinen ihminen tai edes ihmisjoukko, vaan kyse on aika tyypillisten psykologisten vinoumien vahvistumisesta sosiaalisen median kaikukammioissa. (Tarkkaan ottaen kyse on nähdäkseni cocktailista, jossa yhdistyvät negatiivinen ajatusvinouma, argumentaatiovirhe nimeltä haloefekti sekä sosiaalisen median luontainen informaatiokato, mutta tämän avaaminen vaatisi ihan oman postauksen.)
Ehkä tästä pitäisi kuitenkin käydä jotain vähän sivistyneempää keskustelua myös langoilla? Muuten kohta äänessä ovat enää öyhöttäjät ja lynkkaajat – ja muut meistä laskevat päiviä siihen, milloin Elon Muskin ensimmäinen lento Marsiin lähtee.
Ajattelun ammattilainen 
Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Mielestäni medialla on tässä(kin) asiassa suuri vastuu, kun luet esim. Hesarista artikkelin lopussa on mahdolista kommentoida asiaa.
Kohtuullisen usein silmiin ensimmäiseksi osuva kommentti on hyvin kärjekäs ja alatyylinen. Herää kysmys nostetaanko tarkoituksellisesti tälläiset kommentit esille ihmisten ärsyttämiseksi. Olen Järvilehdon kanssa samaa mieltä poteroitumisesta-kehitys on vaarallista. Keskinkertaisuus valtaa yhä enemmän tilaa, siksi tälläiset sivustot kuten tämä ovat elintärkeintä.
Asiaa puhut. On vääristynyt ajatus, että hyvä ihminen olisi sama kuin täysin virheetön ihminen. Me kaikki teemme mokia, usein tahtomattamme ja huomaamattamme. Tilanne voi olla nopea, olemme väsyneitä, ajatus voi harhailla. Itse syyllistyn usein sellaiseen. Tai saatan harkitussa kirjoituksessani painottaa asioita tavalla, joka antaa väärän kuvan siitä, mitä tarkoitan. Joku tärkeä pointti saattaa unohtua tai ei tule erikseen mainituksi. Meillä tulee olla pahoittelun, anteeksi pyytämisen ja antamisen mahdollisuus. Tietenkin sitä voi väärinkäyttää, jos haluaa. Uskon kuitenkin, että meillä on jonkinlainen kyky hahmottaa toisen ihmisen vilpittömyys, ainakin pitemmän päälle.
Kiitos kirjoiuksesta! Lievitti hieman aiheeseen liittynen keskustelun aiheuttamaa tuskastumista😊. Mietin, kun monista lainvastaisista teoista selviää käräjäoikeudessa sakoilla, mutta sometuomioistuimen tuomio on elinkautinen, rangaistuksena työn ja aseman menettäminen? Suusta livahtanut sammakko ei minkään tuomioistuimen mukaan liene rikos.
Mielestäni tässä on kysymys ääriliberaalin fasismin noususta. Kohta kaikki pelkäävät, ja se on tyypillistä fasistisessa laumassa. Fasismi on olennaisesti laumailmiö ja fasismin astetta voidaan kuvata lauman sisäisen kurin tiukkuudella. Lauman sisäistä kuria tiukentaa esim. oikeaoppisuuden vaatimus. Vääräoppiset työnnetään syrjään ilman oikeudenkäyntiä juuri kuten fasistisessa Saksassa 30-luvulla. Katumusharjoituksia vaaditaan ja uskollisuutta laumalle, jonka päähänpistoista ei kukaan tunnu olevan vastuussa. Kuka määrittelee, mikä on oikeaoppista puhetta? Itse pyyhin nykyään korrektiudella sitä yhtä paikkaa, jonne aurinko harvemmin paistaa.
Minusta on kyllä hyvä, että tällaiseen kielenkäyttöön puututaan saman tien! Kyseinen tapa argumentoida ja käsitellä asioita paljasti kyllä henkilön arvomaailmasta jotain epäinhimillistä ja siksi on hyvä joutua vastaamaan puheistaan. Jos haluamme inklusiivisen yhteiskunnan, jossa heikompiosaisia kohtaan tunnetaan jopa(!) myötätuntoa niin tämä ei vain käy päinsä. Mitä isot edellä sitä pienet perässä ja tämä tällainen sammakoiden (muka) viljely tarjoaa oivan maaperän ja sallivuuden esimerkiksi koulukiusaamiselle, joka jättää syvät arvet aika moneen koululaiseen ja aikamoisen pitkäksi aikaa.
Elina, uskaltaako kukaan järkevä ihminen kohta enää harjoittaa kielenkäyttöä siinä pelossa, että yksittäinen kehnosti valittu muotoilu voi johtaa näin dramaattisiin seurauksiin?
Tämä viestisi näyttää paljastavan sinun arvomaailmastasi jotain erittäin epäinhimillistä. Jos haluamme inklusiivisen yhteiskunnan, jossa ihmisen normaaleja piirteitä ja heikkouksia kohtaan tunnetaan jopa(!) myötätuntoa niin tämä ei vain käy päinsä. Mitä isot edellä sitä pienet perässä, ja tämä tällainen lynkkaustuomioiden viljely tarjoaa oivan maaperän ja sallivuuden esimerkiksi koulukiusaamiselle, jossa ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja toiminnasta ulos savustaminen ”väärien” mielipiteiden takia on arkipäivää.
Menisiköhän alkuperäisen artikkelin pointti omia sanojasi käyttämällä mahdollisesti paremmin perille? Tulit nimittäin omalla viestilläsi todistaneeksi sen järkyttävän irvokkuuden, joka kaltaistesi paremminajattelevien argumentointiin liittyy; ”me päätämme mikä on oikein ja mikä väärin, muut seuratkoon tätä tai kadotkoon maailmasta.”
Kirjoitan nimimerkin suojista koska kaltaistesi luomassa mielipideilmastossa ei yksinkertaisesti enää ole varaa ottaa riskiä omien mielipiteiden julkaisemisesta omalla nimellään.
Blogiteksti jäljittelee hyvin vahvasti omia tuntojani. Minusta on hyvin epämiellyttävää, miten suurella innolla vainotaan ihmisiä kun niistä paljastuu jokin sellainen piirre, joka on tosiasiallisesti läsnä kaikissa. Ärsyttää myös hyökkäävä kommunikaatiotyyli, jossa pahantahtoisesti pyritään tartutaan yksittäisiin sanoihin eikä merkityksiin niiden takana. Tällaista antagonistista viestintää, jossa ei pyritäkään ymmärtämään mitä toinen sanoo ja asettamaan sitä kontekstiin ja ihmisten yleiseen tasoon, vaan yritetään kampittaa toinen sanoihin itseensä oman valta-aseman pönkittämiseksi. Käytännössä kyse on koulukiusaamisesta, jossa kiusaamisen perusteeksi valitaan jokin ”yleisesti hyväksytty” asia, jotta sitä koulukiusaamista voi jatkaa ja saa vielä kehujakin päälle. Ei ole turhaan sanottu, että ”yleinen mielipide” on sortavampi kuin mikään laki.
Somen syyttäminen kaikesta voi olla vähän banaalia, mutta yhdyn siihen silti. Ihmisellä on selkeästi sisäänrakennettu sosiaalinen mekanismi kerääntyä yhteen ja vainota yhteisössä deviantteja, mutta yhteiskuntien koon kasvu oli johtanut siihen, ettei tämä enää onnistunut niin helposti kuin jossain kyläyhteisössä. Internet on kuitenkin tehnyt soihtu ja talikko -joukkojen kokoamisen taas helpoksi. Olen itsekin vähän avuton näiden edessä, mutta ajattelisin että samalla tavalla kuin yhteiskunnallinen kehitys johti siihen, että laki ja instituutiot suojelevat yksilöä ”yleisen mielipiteen” (joka lähes aina on vähemmistömielipide mutta silti voimakas, koska useimmissa asioissa enemmistö on passiivinen) mielivallalta, mitä ei vielä ole osattu laajentaa virtuaalimaailman puolelle. Kun yritykset ja instituutiot menevät rähmälleen internet-vihapartioiden edessä, lynkkausapologeetikot vetoavat usein ”PR-katastrofiin”, joka vastakkaisesta toiminnasta olisi seurannut (ja jota apologeetikko itse olisi ollut ilolla aiheuttamassa). Tarvittaisiin siis toisaalta suoraselkäistä johtajuutta instituutioissa, ehkä myös lakimuutoksia, jotka tekisivät somessa tapahtuvaan työntekijän vainoamiseen reagoinnin potkuilla tms. vaikeaksi tai laittomaksi. Silloin niitä vainokampanjoita ei kannattaisi yrittää järjestää, ja ne luultavimmin vähenisivät. ”Perinteinen ja vastuullinen” media saisi myös kantaa vastuunsa, koska se on ollut useammin heittämässä bensaa liekkeihin kuin sammuttamassa niitä – pyromaani kun taitaa saada enemmän kliksutuksia, mainostuloja ja yleistä glooriaa, kun taas moderaattia vihaavat kaikki kiistojen osapuolet.
Sanojen valinta moraalipoliisin pelossa tarkoittaa sitä, että alistutaan moraalipoliisin oikeudettomaan valtaan ohjata ajattelua ja keskustelua, minkä looginen ääripää on orwellilainen yhteiskunta. Samanlaiseen yhteiskuntaan kuuluu ”sanavalinta paljastaa ajatusrikoksen” -argumentaatio, joka ei ole mikään tehokas puolustus ”liberaalille”, koska ajatusrikoksta vainoaminen itsessään se vasta on niin epäliberaalia kuin olla ja voi.
Olen törmännyt itsekin siihen verukkeeseen, että somelynkkauspartion johtaja on kieltäytynyt keskustelusta sillä verukkeella, että sitä ei esitetä omalla nimellä. Toivottavasti ei tarvitse perustella sitä, miten kyseenalaista on esittää vaatimus siitä, että henkilön täytyy altistaa itsensä vahingolle (jota toinen on osoittanut olevansa valmis aiheuttamaan), jotta saa luvan kyseenalaistaa tämän dogmit. Selvää on, että tällainen ”argumentaatio” voi toimia vain silloin, kun ko. henkilöllä on absoluuttinen valta hallita keskustelua, mikä kertoo aika paljon tilanteen todellisen liberaalisuuden asteesta. Itse olen käyttänyt kyllä internetiä jo ennen somea, jolloin ihan normaali maalaisjärki jo sanoi, että kun ei voi tietää millainen hörhö tekstisti lukee ja koska, ei kannata esiintyä omalla nimellään.
Niin. Kun ensin puhutaan katujen likaisuudesta ja joku haluaa kääntää keskustelun ”ihmisroskiin”, ei kyse ole ainoastaan vahingossa suusta putkahtaneesta sammakosta tai kehnosta muotoilusta vaan kokonaisen ajattelutavan paljastavasta argumentista. Lisäksi: Jos toimitusjohtajan potkut ovat ”lynkkausta”, olisi hyvä tutustua esimerkiksi Yhdysvaltain lähihistoriaan ja tarkastella mitä siellä tarkoitettiin tällä sanalla. Tätä henkilöä ei ole tuomittu mihinkään, eikä todellakaan ”lynkattu”. Hän joutuu etsimään uuden työn, mikä tuskin on kovin vaikeaa noin koulutetulle ja hyväosaiselle ihmiselle.
Alan jo hieman kyllästyä siihen, miten edelleenkin somea esitetään ”kaikkien ongelmien lähteenä”. Tämäkin ”ajattelun ammattilaisen” blogikirjoitus (ja somea tämäkin…) laittaa otsikon alkuun sanan ”somelynkkaus”, vaikka tietääkseni ketään ei ole vielä lynkattu somessa, vaikka monta kertaa olen nähnyt siitä kirjoitettavan…
Itse asiassa nyt viimeisen puolen vuoden aikana olen nähnyt hyvin paljon kirjoituksia, myös Hesarissa, joka on lähes ainoa paperilehti, jota luen säännöllisesti, joissa some joko erityisesti tai sivumennen nostetaan tikun nokkaan ja osoitetaan ongelmien lähteeksi.
Eiköhän se tälläkin kertaa ollut ns. perinteinen media, ainakin paikallinen sanomalehti Kaleva, joka maanantai-iltana klo 19.58 oli tekemässä juttua tuosta ihmisroska-asiasta (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunginvaltuutettu-moilanen-kutsui-valtuuston-kokouksessa-vahaosaisia-paihderiippuvaisia-ihmisroskaksi/804512/).
Samoin Ylen juttu, jossa he minunkin mielestäni aivan typerällä tavalla kyselevät ihmisiltä, ”mitä mieltä olet ihmisroska-kommentista”, on perinteisen ja jopa valtamedian tuottama.
Muutosta on tapahtunut ja muutosta tapahtuu. Some on vaikuttanut tilanteeseen, mutta ei pelkästään negatiivisesti. Ennen, jos joku sanoi kaupunginvaltuuston kokouksessa jotain typerää, se hyvinkin jäi sinne kaupunginvaltuuston kokoukseen tai korkeintaan muutama valtuutettu vahvisti tuohtumustaan nostamalla sen esille seuraavan tunnin aikana, mutta varsinkaan toimittajat eivät hakeneet ”sensaatioita”. ”Oman puolueen” valtuutettujen tai kansanedustajien mainetta ei haluttu pilata ja ”toisen puolen” poliitikoille ei haluttu antaa ylimääräistä huomiota. Nyt kaikki hakevat huomiota, jopa Yleisradio, mikä on minusta tyhmää.
Kynnys asioiden julkiseen käsittelyyn on siis madaltunut, joten nyt vaan pitää opetella asioiden julkista käsittelyä.
Ei kysymys ole siitä että hei, nyt meitä lynkataan. Kysymys on siitä että hyvinkin suuri osa kansalaisista ei hyväksy ajatusta ihmisistä roskana. Hyvinkin normaala.
Ei kysymys ole siitä että hei, nyt meitä lynkataan. Kysymys on siitä että aika suuri osa kansalaisista ei hyväksy ajatusta ihmisistä roskana. Hyvinkin normaalia.
Mielestäni sanavalinnat kyllä kertovat ihmisen syvemmästä ajatusmaailmasta – kuinka muuten ”ihmisroska” tulisi edes mieleen ihmisistä puhuttaessa? Virheettömyyttä en vaadi, mutta empaattinen ihminen olisi äkkiseltäänkin asettanut sanansa toisin.
Itse pidän itseäni varsin empaattisena ihmisenä, jolla on myös mustahko huumorintaju, ja saattaisin hyvin puhua ihmisroskasta puolihuolimattomasti roskakeskustelun yhteydessä, vaikka oikeasti olisin oikeasti huolissani kyseisistä ihmisistä. Erityisesti näin saattaisin sanoa, jos huoneessa olisi ihmisiä, jotka minun mielestäni olisivat syyllistyneet näiden ihmisten käsittelyyn roskamaisella tavalla. Sarkasmi on hankala laji. Tekopyhyys ärsyttää ja ajatus, että yksi sanavalinta automaattisesti osoittaa sanojansa täyden empatian puutteen. En usko, että tiedät yhtään mitään siitä, kuinka paljon hyvää tämä potkut saanut on elämänsä aikana tehnyt, keistä pitänyt huolta oman hyvinvointinsa kustannuksella tai siitäkään, mitä kaikkea hänellä pyöri päässään sanoessaan tuon sanan. En sano, että potkut olivat väärin, mutta sanon ettei tuomion pidä tulla meiltä täysin ulkopuolisilta, jotka tietävät tilanteesta vain skandaalihakuisen median suodattaman version.
Tekopyhyys ärsyttää minuakin, se on jälkiviisauden ohella yksi turhimmista tavoista ylentää itseään.
Hienoa, että koet olevasi empaattinen: et kuitenkaan ollut kyseinen henkilö kyseisessä tilanteessa, joten todistuksesi on heikko. Paljon hyvää tehneen on vaikea kuvitella suhtautuvan syrjäytyneisiin ihmisroskana, joka on turvallisuusriski ihmisille (!) sekä esteenä taloudelliselle hyvinvoinnille (sillä näinhän Moilanen puheenvuorossaan juuri sanoo). Empatiaa ei puheenvuorosta löydy.
Empatian puutteesta syyttely on myös itsessään vähän ärsyttävä nykypäivän ilmiö, jolla usein pyritään siirtämään argumentointi järkiperusteista tunteilla argumentointiin. Sanojan ”empatian puutehan” ei ratkaise lainkaan sitä, onko ”ihmisroska” faktuaalisesti uhka muille ihmiselle ja taloudellinen rasite – näinhän taitaa yleisesti ottaen olla, mikä onkin sekin hyvä syy pyrkiä estämään syrjäytymistä.
Päätöksenteon olisi suotavaa perustua faktoille ja tavoitteiden ja keinojen määrittelylle eikä sille, pidetäänkö sanojan persoonasta (vaikka näinhän asia yleensä on). Empatian määrällä kilpailun asemesta olisi hyvä tarkastella niiden ulostulojen asiasisältöä.
Semmoiset ihmiset, jotka ovat innokkaina heittelemässä kiviä kun joltakulta ”puuttuu empatia”, eivät kyllä ole mitään empatian malliesimerkkejä itsekään, vaan taustalla vaikuttavat aivan muut tunteet ja sosiaaliset prosessit. Unohtaa ei sovi sitäkään, että ihmiset joilta aikuisen oikeasti puuttuu empatiakyky (psykopaatit) ovat usein hyviä näyttelemään niin kuin olisivat hyvinkin empaattisia.
Katsoin hänen puheenvuoronsa kokonaan netistä ja tuon sanavalinnan olisi jo sen puheenvuoron aikana voinut pyytää anteeksi. Sen sijaan hän kertoili po. kadun roskaisuudesta ja ihmisten pelosta kulkea siitä. Asenne tuli täysin selväksi. Anteeksipyyntö tuli vasta kun asia tuli julkisuuteen.
Vähäosaisten epäinhimillistäminen ja kyykyttäminen ei ole siis paha juttu, mitäs nyt pikku mokiahan sattuu eikö niin! Ollaan huolissaan että taas ”somelynkkaus” (lol) tapahtunut ja nyt on tällä tädillä paha olla. Sympatiani eivät ole tämän rouvan puolella. Ei ole ensimmäinen kerta kun näin on maailmanhistoriassa käynyt että lipsauttaakin vähän liian paljastavasti. Oikeasti – jos välität kovasti näistä ihmisistä kuten sanot, käytätkö sanaa ”ihmisroska”? Oikeasti, edes vahingossa? Paska osui tuulettimeen ja eläköön hän sen kanssa, good riddance. Kaiken huipuksi, pyydellessään anteeksi pyysi anteeksi nimenomaan muilta valtuutetuilta, kahdesti.
”että yhtäältä äänessä ovat populistiset öyhöttäjät, jotka voivat sanoa ihan mitä tahansa”
Tarkoittanet tässä vasemmistopopulisteja, jotka voivat puhua valkoisesta roskaväestä ja ihmisroskasta, ihmisjätteestä, Susanna Kosken joukkoraiskauksesta, sekä mm. Olli Immosen kylkiluiden murskaamisesta vailla mitään sanktioita. Heillä näyttää myös olevan oikeus kutsua ketä tahansa rasistiksi tai natsiksi ilman että heitä koskaan tuomittaisiin kunnianloukkauksesta. Sen sijaan esim. persut joutuvat oikeuteen, ja tuomioita jaetaan jopa Kalevan suomalaisia loukkaavasta kirjoituksesta tehdystä satiirista. Kuka siis saa sanoa mitä tahansa?
”Samaan aikaan liberaalileiri näyttää menneen paniikkiin. Seurauksena on tämä uuspuritanismin aalto, jossa meteli saadaan aikaiseksi milloin mistäkin intiaanihatusta.”
Tässä menee nyt kyllä puurot ja vellit sekaisin. Mikä ihmeen liberaalileiri? Nämä ”intiaanihattuloukkaantujat” ja uuspuritanistit eivät ole liberaaleja, vaikka sellaisina usein haluavatkin esiintyä, tai virheellisesti itseään sellaisina pitävät. Nämä loukkaantujat ovat sosialisteja, sekä entisiä että nykyisiä kommunisteja. Sitä porukkaa, joka on kyllä hyvin liberaalia ja hyväksyvää kaikkia omia arvoja ja ajatuksia kohtaan, mutta vastustaa muiden mielipidevapautta ja haluaa sen sanktioitavaksi. Tässä käytetään sitten ”sananvastuuta”. ”Kyllä meillä on sananvapaus ja saat sanoa mitä tahansa. Jos kuitenkin sanot jotain mistä me ei tykätä, sinua on rangaistava”. Samanlainen sananvapaus oli käytössä mm. Neuvostoliitossa ja DDR:ssä, nykyisin voi katsella vaikkapa P-Korean ja Kiinan suuntaan. Suomessa on tällä hetkellä käytössä ”sosialistinen sananvapaus”, ja tilanne voi vielä pahentua epämääräisen ”vihapuhe” vouhkauksen takia. Tässä suosittelenkin ottamaan mallia Yhdysvalloista, missä on aito sananvapaus.
Sinänsä olen kyllä monesta kirjoituksen pointista samaa mieltä, nämä kohdat vain pistivät silmään.
Some on toisaalta valikoiva siitä mistä kohu nostetaan, keväällä kohistiin lastenorkesterin intiaanihahmosta niin paljon että sarja siirrettiin Pikku kakkosen Areenasta aikuisten Areenaan, nyt sama yhtiö lähettää sarjaa missä eskimot kuvataan puhevammaisina idiootteina mutta se ei häiritse ketään.
Välillä toivoisi ettei koko internettiä olisi koskaan keksittykään.
Jälkimmäisessähän on kyse satiirista, olen kyllä odottanut alkaako se jossain vaiheessa jotakuta häiritä, jolloin YLE varmaan menisi taas asian edessä kasaan kuin lumiukko Saharassa.
Tässä tapauksessa Riikka Moilasen kielenkäyttö – ainakin sanan ihmisroska osalta – oli valitettava ja tuomittava moka, joka ei selittelyillä muuksi muutu. Toinen asia sitten on se: oliko välitön seuraus eli potkut ja mahdolliset myöhemmät seuraukset oikeassa suhteessa tehtyyn mokaan. Ehkä pienempi rangaistus olisi riittänyt.
MEETOO
Eipä ollut huutamassa kukaan kun erästä huumeisiin sekaantunutta lynkattiin lapsiporno-EPÄILYSTÄ, joka havaittiin poliisin toimesta vääräksi. Eikä somea pidä yksin syyttää, media on polttamassa jokaista, jonka poltosta saa lukijoita, aivan kuten somessakin.
Kyseisen laulajan kohdalla aiempi huumekäry tuomioineen, lämmitti mieliä ja rovio oli valmis ja sama Pihlajalinnan toimarin kohdalla. Hänellä puoluetausta tuki ”roskaväki” lausunnon tarkoitusta. Ehkä kyseinen toimitusjohtaja sai sen mikä olisi kuulunut pääministerille, mutta eipä pääministeriä näy tukemassa. Uhrilampaaksi joutui, kun meni suulaaksi ja puhui ohi suunsa.
On pidetty itsestäänselvänä, ettei ihminen ole täysin rationaalinen olento, ajatustensa ja tekojensa valtias. Tätä ei kuitenkaan ole pidetty eikä ikinä voida pitää minkäänlaisena ”lieventävänä asianhaarana”, joka poistaisi vastuun teoista. Valtaapitävillä on suurempi vastuu eikä samoja mokia sallita kuin taviksille.
Mitä mieltä olet blogin nolosta mainostuksesta nimimerkin takaa sitä piilotellen?