Vain muutos on pysyvää, sanotaan. Tavallaan tämä on ihan totta – maailmahan on muuttunut aina. Samaan aikaan asia on kuitenkin mahdollista sivuuttaa. Monet meille keskeiset asiat kun pysyvät muuttumattomina vuodesta toiseen. Itse asiassa monet perustavanlaatuiset inhimilliset kysymykset ovat aivan samalla tolalla kuin tuhat vuotta sitten. Asian laita on niin kuin tulevaisuusvaliokuntaneuvos Olli Hietanen sen esitti vuonna 2017:
Ajatus siitä, että kaikki muuttuu, on hypeä. Mitä me teemme nyt sellaista, jota emme tehneet jo vuonna 1017? On varsin todennäköistä, että vuonna 3017 me syömme, rakastamme, nukumme, teemme töitä ja liikumme. Toisin sanoen, isolla aikajänteellä esille nousee enemmän pysyvyyksiä kuin muutoksia.
Maailma siis muuttuu mutta ei myöskään muutu. Muutos ei ole ongelma silloin, kun muutossykli eli muutosten esiintymistiheys on riittävän pitkä. Kun muutossykli mitataan vuosikymmenissä, muutoksiin on aikaa varautua eivätkä ne horjuta jo olemassa olevia rakenteita. Viime vuosina muutossykli on kuitenkin alkanut käydä yhä lyhyemmäksi. Siinä missä vielä 1900-luvulla mullistuksia tapahtui ehkä muutaman kerran vuosikymmenessä, nyt niitä tulee jo vuosittain – ellei peräti jo kuukausien välein.
Kiihtyvään muutokseen on karkeasti ottaen kolme syytä.
Ensimmäinen on jatkuva informaatioteknologian kehittyminen. Muutosta siivittävät keksinnöt ja oivallukset edellyttävät informaatiota. Jos informaatio on hidasta ja paikallista – kuten vielä parisataa vuotta sitten – myös keksintöjä syntyy harvemmin. Nyt elämme aikaa, jolloin informaatio on valonnopeaa ja hyperglobaalia. Voit saman tien jakaa verkossa kirjaa lukiessasi tai kuunnellessasi saamasi oivalluksen, ja se voi saavuttaa silmän räpäyksessä tuttavasi maapallon toiselta puolen.
Toinen syy muutokseen on globalisaatio. Siinä missä aiemmin keskeinen poliittinen yksikkö oli yksittäinen valtio, nyt politiikkaa tehdään globaalilla näyttämöllä. Kiinassa tehdyt päätökset heijastuvat amerikkalaiseen kauppapolitiikkaan, ja niiden vaikutus näkyy vaikkapa Pihtiputaan K-Marketin omenoiden hinnan vaihtelussa. Tämä puolestaan muuttaa tapaa, jolla Suomessa tehdään poliittisia päätöksiä, joilla voi olla taas oma vaikutuksensa vaikkapa Viroon ja Ruotsiin – ja niin edelleen.
Kolmas syy muutokseen ovat mustat joutsenet. Tämä filosofi Nassim Talebin tunnetuksi tekemä käsite tarkoittaa tapahtumia, jotka ovat määritelmällisesti ennustamattomia mutta joilla on välittömiä ja valtavia globaaleja seurauksia. Mustat joutsenet seuraavat itse asiassa edellä mainituista ilmiöistä ja niiden keskinäisistä takaisinkytkennöistä.
Kun yksi muutos tapahtuu informaatioteknologiassa – vaikkapa nyt viime vuosina kuohuttanut generatiivinen tekoäly – se vaikuttaa myös globaaliin geopolitiikkaan, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteisiin ja mikrosirujen sääntelyyn. Tällaiset takaisinkytkennät puolestaan johtavat yhä useammin siihen, että jopa erittäin epätodennäköiset ilmiöt toteutuvat. Tällaisia äkkivääriä käänteitä ovat historiassa olleet esimerkiksi kotitietokoneen keksiminen, internet ja viimeisimpänä generatiivinen tekoäly. Tai näkökulmasta riippuen myös vuosien 2007–2009 finanssikriisi, koronapandemia ja vuoden 2022 energian hintakriisi. Myös mustilla joutsenilla on takaisinkytkentöjä toisiinsa, ja tämä johtaa siihen, että sitä mukaa kuin epävarmuus lisääntyy, se myös ruokkii itse itseään.
Suhteemme tietoon voi olla neljänlaista.
Jos tiedämme vastauksen, se on tunnettu. Jos emme tiedä vastausta, mutta tiedämme mitä kysyä – vaikkapa tieteellisessä tutkimusprojektissa – asia on tuntematon. Jos sen sijaan emme tiedä edes kysymystä, asia on tuntematon tuntematon. Esimerkiksi kysymys ”Miten suuret kielimallit vaikuttavat tietotyön työmarkkinarakenteisiin?” olisi ollut vielä vuonna 2020 käytännössä vailla merkitystä, eikä sellaista kukaan osannut kysyä. Nyt olemme siirtyneet aikaan, jossa suurten kielimallien – eli nykytekoälyratkaisujen – työmarkkinavaikutuksia voidaan jo mitata ja tarkastella, eli kysymys on mielekäs. Vastaus kuitenkin on ainakin vielä osin tuntematon. Lopuksi on myös joukko seikkoja, joista ei voida muotoilla yksiselitteistä kysymys-vastaus-paria. Esimerkiksi uskonnolliset tai esteettiset kysymykset ovat sellaisia, ettei niihin ole tietoteoreettisesti mahdollista vastata, samaten tietyt matematiikan ja logiikan itseviittaavat kysymykset.
Alati nopeammin muuttuvassa maailmassa keskeisintä on ymmärtää, että tuntemattomien tuntemattomien seikkojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tästä syystä emme enää voi kovinkaan suurella varmuudella sanoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Siksi keskeiseksi avaintaidoksi onkin nyt noussut muutoskyvykkyys – kyky reagoida äkillisiin muutoksiin ja kenties myös hyödyntää niitä.
Teksti on ote keskiviikkona julkaistavasta uutuuskirjastani Myrskyhevonen – Kuinka lakkaat huolehtimasta ja opit syleilemään muutosta? Kirjassa käsittelen alati kiihtyvän muutoksen juurisyitä ja esittelen monipuolisen menetelmäjoukon muutoksessa joustamiseen ja sen hyödyntämiseen. Tutustu kirjaan tarkemmin täältä.
Ajattelun ammattilainen 