Älykkyys kasvaa oikeanlaisten harjoitteiden avulla. Tässä kuusi helppoa ja hauskaa tapaa kehittää älyä nopeasti ja tehokkaasti.
1. Yhteen- ja vähennyslaskut
Laskemalla yksinkertaisia laskutehtäviä – siis ihan perus yhteen- ja vähennyslaskuja – kehität tehokkaasti analyyttistä ajattelua. Tässä voit käyttää apuna vaikka loistavaa Brain Tuner -harjoitetta.
2. Matematiikka
Myös muut matemaattiset harjoitukset rakentavat uudenlaisia ongelmanratkaisu- ja hahmotusmalleja. Syvemmälle matematiikan syövereihin pääset tuossa tuokiossa loistavan Khan Academyn avulla.
3. Arvoitukset
Arvoitusten ratkaiseminen kehittää sekä kielitaitoa että lateraalisen ajattelun taitoa. Ratkomalla arvoituksia opit kyseenalaistamaan lähtökohtiasi ja rikkomaan parkkiintuneita ajatusmalleja. Aloita vaikka täältä.
4. Loogiset pähkinät
Loogiset pähkinät kehittävät erityisesti analyyttista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Loogisten pähkinöiden klassikoita ovat Raymond Smullyanin ritari-ja-kelmi -arvoitukset. Tutustu niihin täällä.
5. Sanaristikot
Ratkomalla sanaristikoita kehität sanavarastoasi ja ongelmanratkaisutaitoa. Älä epäröi aluksi googlata oikeita sanoja, mutta heti kun homma luistaa omaan tahtiin, anna palaa. Sanaristikoita löytyy esimerkiksi joka ikisen osuuskauppalehden lopusta. Kaupasta saa myös ihan omia ristikkolehtiä.
6. Aivojumppa
Aivotoimintaa voi kehittää myös monipuolisten harjoitteiden avulla. Monet aivojumpat ovat ongelmallisia, koska ne kehittävät taitavaksi vain itse jumpassa. Stanfordin yliopistossa kehitetyllä Lumosity-sivustolla on kuitenkin osoitettu lukuisissa tutkimuksissa olevan sen sijaan kauaskantoisempia vaikutuksia. Tutustu Lumosityyn täällä.
Ajattelun ammattilainen 
Mitkä olisivat 6 tapaa kehittää viisautta?
Heitit haasteen sillä välin kun olin kirjoittamassa omaa kommenttiani. 🙂 Aloin heti pohtia viittä muuta. Kuuntelemisen lisäksi luovuus ja tiedon hankinta pääsevät listalle, samoin järjestyksen luominen.
Mutta mitkä ovat sinut 6 tapaasi kehittää viisautta?
Jos viisaus on taito tehdä päätöksiä jotka pitkällä aikavälillä luovat hyvän lopputuloksen, niin eiköhän viisauden kehittämiseen vaadita taitoa ymmärtää ympäröivää maailmaa. Eli hiukan empatiaa, sympatiaa, luovuutta ja ajattelemista. Lisäksi hiukan epäitsekkyyttä ja elämänkokemusta.
Eli jospa ne olisivat:
1. Opettele ymmärtämään ympäristöä
2. Opettele ymmärtämään päätöksiesi seurauksia
3. Opettele ajattelemaan seurauksia muidenkin kannalta
4. Opettele kunnioittamaan muita
5. Opettele kuuntelemaan muita
6. Tärkein asia. Tiedä, että osa päätöksistäsi tulee aina olemaan huonoja
En mää tosissani tiedä, mutta tollaisia asioita tulis äkkiä mieleen 🙂
Jotta äly voisi kasvaa, sille on annettava tilaa kasvaa. Siksi kannattaa tutustua myös kuuteen takuuvarmaan tapaan tuhota oma älykkyyntensä.
1. Huono ravinto. Kaikki tietää mitä nämä aivotoiminnalle haitalliset jutut ovat, joten kannattaa vältellä niitä. Sitten on paljon ruokia, jotka ovat hyväksi aivoille (kala, pähkinät, marjat & hedelmät, värikkäät kasvikset…).
2. Liikunnan puute. Monipuolisen, haastavan kokovartaloliikunnan vaikutukset aivotoiminnan laatuun ja määrään on sen verran tutkittu juttu, että eipä siitä sen enempää. Ei ihmistä ole tarkoitettu löhöämään näyttöpäätteen ääressä, vaan kiipeilemään, juoksemaan ja nostelemaan painavia esineitä. Miel. samaan aikaan.
3. Laadukkaan levon puute. Ilman sekä laadullisesti että määrällisesti riittävää lepoa kyykkää niin Homeros kuin Einsteinkin. Enemmän ja parempaa. Tietokone kiinni ajoissa.
4. Passivoiva mediadieetti. Yli puoli tuntia Facebookia tai töllöttimen realitysoopaa tekee ihmeitä aivoille – huonossa mielessä. Ei kannata.
5. Meluisa ympäristö. Ympäristön staattinen meteli (ilmastoinnin tai tietokoneen humina, liikenne yms.) on tutkimusten mukaan sellaista, ettei siihen tosiasiassa totu, vaikka luulisi, vaan se heikentää älyllistä suoriutumista usean ÄO-pinnan verran.
6. Multitasking, ja sen serkku CPA (constant partial attention, esim. sähköpostien tai FB:n vilkuilu). Mitä pitempään nämä jatkuvat, sen tuhoisampaa se tuntuisi olevan aivotoiminnalle. Vain yksi asia kerrallaan.
Markus,
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Minusta on kuitenkin tärkeää huomioida, että ratkaisuun keskittyminen on tässä ongelmien eliminointia huomattavasti keskeisemmässä roolissa. Vaikka söisit prikulleen suositusten mukaan, liikkuisit säännöllisesti, nukkuisit 8 tuntia vuorokaudessa, kuluttaisit vain Dostojevskiä ja Mozartia, työskentelisit äänieristetyssä kammiossa ja olisit GTD kung fu:n mestari, ei tämä takaa kykyä toimia älykkäästi tai tuottaa tasokkaita tuloksia.
Vastaavasti aika iso osa maailmanluokan neroista olisi saanut huonot pisteet esittämälläsi listalla – ja siitä huolimatta he ovat kyenneet tuottamaan huikeita ratkaisuja. Älykkyydessä (ja muussa lahjakkuudessa) on nähdäkseni ennen kaikkea kysymys kyvystä ratkoa ongelmia ja tuottaa tuloksia: kuten Schopenhauer aikanaan sanoi, lahjakas osuu maaliin, johon muut eivät osu. Maaliin osuminen taas on aika vaikeaa, jos katse harhailee kaikkialle muualle; esimerkiksi mahdollisiin ongelmiin, joilla ei usein tosi asiassa ole mitään merkitystä osumisen kannalta.
Ai niin, lisättäköön vielä, että ongelmallista esittämässi listassa on mielestäni nimenomaan se, että se on puettu kielteiseen muotoon. Tällöin jo hyvässä vauhdissa olevan tulevaisuuden mestarinokkelikon vauhti voi tyrehtyä siihen, että hän alkaa stressaamaan liian rasvaisesta ruoasta tai meluistasta konttorista.
Jos listasi sen sijaan kääntää positiiviseen muotoon, olen kanssasi joka kohdassa samaa mieltä. Muotoilisinkin listan mieluummin vaikkapa näin:
6 tehokasta tapaa tukea älyn kehittämistä:
1. Syö terveellisesti: paljon kalaa, kasviksia ja marjoja.
2. Liiku säännöllisesti: keksi omalle vartalollesi ja omaan temperamenttiisi sopiva urheilulaji, aloita varovasti ja harjoittele säännöllisesti.
3. Muista levätä: pyri nukkumaan vähintään 7 tuntia yössä, pidä työpäivän aikana yksi tai kaksi vähintään puolen tunnin taukoa ja pidä riittävästi lepopäiviä työviikkojen aikana.
4. Keskity median kulutuksessa laatuun: tutustu sinua kiinnostaviin median aloihin ja syvennä ymmärtämystäsi esimerkiksi eri kirjallisuustyyleissä, taiteenlajeissa tai musiikkityyleissä.
5. Pyri rauhoittamaan työympäristösi: pidä ovet ja ikkunat kiinni, siivoa työpöytä ja työhuone, käytä tietokonetta, jossa ei ole tuuletinta ja käytä tarvittaessa kuulosuojaimia.
6. Opettele keskittymään yhteen asiaan kerrallaan: hyödynnä mietiskelyä tai mindfulness-meditaatiota, valitse kolmesta viiteen tärkeintä prioriteettia ja keskity niihin ja opettele jokin tapa hallita ajatuksenjuoksuasi, esimerkiksi GTD.
Minttu,
Loistava kysymys – ja samaten erinomaisia vastauksia. Pelkkä äly – kyky ratkoa ongelmia – on vasta puoli ruokaa. Kyky ymmärtää ja arvottaa asioita sekä esittää oikeita kysymyksiä on vielä tärkeämpi.
Itse näkisin, että merkittävimmät tavat kehittää viisautta ovat elämänkokemus ja erehdyksistä seuraava oppi. Kuten Nasruddin aikanaan totesi: ”Hyvät päätökset syntyvät elämänkokemuksista – ja elämänkokemus syntyy huonoista päätöksistä.”
+ 1 pistämätön tapa kehittää tunneälyä:
ymmärrykseen pyrkivä kuunteleminen
Toisten ihmisten tarkkaavainen kuunteleminen vahvistaa sosiaalista älykkyyttä ja asioiden pohtiminen erilaisista näkökulmista kehittää ymmärrystä laaja-alaisesti. Eli sen sijaan, että alkaisit heti esittää omaa näkemystäsi keskustelun aiheesta, kysy pari tarkentavaa kysymystä siitä, mitä toinen sanoo (vaikka olisitkin eri mieltä – ja varsinkin silloin). Jos keskustelun edetessä pyrit oman näkemyksesi paremmaksi todistamisen sijaan nostamaan esiin näkemysten yhtäläisyyksiä ja löytämään ajattelutapojen erojen taustat, tulet vielä aivan uudella tavalla kuulluksi ja keskustelukumppanina kunnioitetuksi.
Joillekin elämä näyttää olevan pinnallista mielipiteiden jakelua, joka perustuu odotukseen saada aikaan omaa egoaan nostattavia reaktioita.
Tämä on jo aika vanha kirjoitus, mutta kysytäänpä silti – voisitko linkata, missä tutkimuksissa väitetään, että Lumositylla voisi tosiaan olla kauaskantoisempia vaikutuksia?
Hei olen nimetön, joka kysyi Lumositysta ja sen pelaamisen vaikutuksiin liittyvistä tutkimuksista. Olen ostanut kirjasi ja kokenut neuvomiasi tapoja kohentaa älykkyyttäni. Kirjasi on todella hyvä. Lisäksi olen alkanut opiskella kasvatustieteitä ja psykologiaa. Olen siis pohtinut älykkyyteen ja oppimiseen liittyviä juttuja aika paljon. Olen pelannut Lumositya nyt kuukauden ajan, mutta googlettaessani Lumositysta törmään tutkimuksiin, joissa sanotaan että sen tuottamat todelliset hyödyt ovat kyseenalaiset. Lumosityn paras anti itselleni on ollut se, että pelejä pelatessani olen alkanut pohtia analyyttisemmin esimerkiksi omia ongelmanratkaisutapojani ja tapojani painaa asioita mieleen. Esimerkiksi olen huomannut pelejä pelatessani, että yritän ratkaista ongelmaa turhan monta kertaa samalla tavalla. Sama ilmiö toistuu kotonani – esimerkiksi etsiessäni jotain tavaraa etsin useamman kerran samasta paikasta. Pelin ansiosta olen alkanut pyrkiä siihen, että kokeilen rohkeammin uusia ratkaisutapoja ongelmiin, enkä yritä ratkaista ongelmaa useamman kerran samalla tapaa. Mitä mieltä olet tästä havainnosta tai tiedätkö onko tutkimuksia, missä oltaisiin havaittu sama hyöty? Eikö voisi myös ajatella, että oppiessani järkevämpiä ongelmanratkaisutapoja pelin myötä, voisin myös tietoisesti alkaa hyödyntämään näitä uudenlaisia ongelmanratkaisutapoja myös muilla elämän osa-alueilla?