Sanon tämän näin: On olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka uskovat, että unelmat ovat toteutettavissa, ja niitä, jotka eivät usko. Kuuluit kumpaan ryhmään tahansa, olet varmasti oikeassa.
Jos työsi tai elämäsi maistuu puulta, muttet pane tikkua ristiin selvittääksesi, mikä on todellinen intohimosi, et sitä löydäkään. Harva on niin onnekas, että oma kutsumus putoaa sattuman oikusta syliin.
Jos taas laitat itsesi likoon ja alat etsiä sitä, minkä takia hyppäät aamutuimaan ylös päästäksesi työskentelemään juuri sen asian parissa, jota rakastat eniten maailmassa, löydät sen varmasti ennen pitkää.
Henry Ford sen sanoi: Jos uskot, että pystyt, tai uskot, että et pysty, olet oikeassa.
Ajattelun ammattilainen 
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että aina kannattaa pitää silmät avoinna ja korvat kuulolla. Sillä se,mitä olemme joskus uskoneet toivovamme meille tapahtuvan,ei ehkä sittenkään ole sitä mitä todella halusimme. Joskus saattaa eteen tulla tilanteita sekä asioita joista emme edes voineet kuvitellakkaan ja joita ilman emme pystyisi enään elämäänkään. Siis mieti mitä toivot ja mitä elämältäsi todella haluat.
Aku,
Kiitos kommentistasi! Olen kanssasi samaa mieltä: silmät ja korvat kannattaa pitää auki. Tässähän onkin tavallaan tavoitteellisuuden paradoksi: jos ei tavoittele mitään, kulkee elämä miten sattuu. Mutta tavoitteellisuuskaan ei ole oikotie autuuteen – täytyy osata tavoitella oikeita asioita.