Avoin kirje Medialle

Arvoisa Media,

Olisitko ystävällinen ja lakkaisit pelottelemasta minua. Ymmärrän kyllä, että myyt pelon siivellä lehtiä rekkalasteittain ja liimaat nenät TV-ruutuun tuntikausiksi. Se on Sinulle tärkeää. Mutta minun mielestäni me olemme ylittäneet hyvän maun rajat.

Ensin tuli sikainfluenssa. Ei siinä mitään, että tavallista kausiflunssaakin kesympi pöpö sai aikaan globaalin paniikin. Mutta kun Valtio törsäsi vielä GlaxoSmithKlinen iloksi viiteen miljoonaan turhaan rokotepiikkiin. Sitä ehkä harmittaa vähän.

Nykyään ei tohdi kirkkoonkaan jalallaan astua. Koskaan ei voi tietää, milloin alttarin varjossa vaaniva pedofiilipappi hyökkää kimppuun. Ja jotain goji-marjaakin kehtaavat myydä luontaistuotekaupoissa. Eivätkö ne hipit tajua, että sehän on pumpattu täyteen myrkkyä!

Mutta tämäkin vielä: nyt en enää uskalla edes kiivetä Eiffel-torniin. Sainhan juuri tietää, että Osama pommittaa nähtävyyttä hetkenä minä hyvänsä. Terroristit ovat oikeastaan niin pelottavia, että on ehkä parasta, etten enää poistu kotiseinieni sisältä. Onneksi on internet.

Arvoisa Media, ymmärrän, että Sinä teet vain työtäsi. Mutta minä olen kyllästynyt pelkäämään asioita, joita ei ole olemassa. Olisitko siis niin ystävällinen, että seuraavan kerran uutista kirjoittaessasi tarkistaisit lähteesi, käyttäisit tervettä järkeä ja sanoisit asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Muuten saatan luulla, että kohu-uutinen on lottovoittajan tasoa.

Jos tämä kirjeeni ei kuitenkaan Sinua liikuta, niin annan pienen juttuvinkin. Avaruudessa lentelee lukematon määrä pieniä kivenkappaleita, joita mikään teknologiamme ei pysty seuraamaan. Koskaan ei voi tietää, milloin sellainen osuu päähän. Mahdollisuushan on aina olemassa.

9 thoughts on “Avoin kirje Medialle

  1. Arvoisa pelokas median seuraaja,

    Ystävällisesti huomautamme, että uutisointimme usein antaa vain vinkin siitä, että jonkin asian takana on muutakin kuin vallitseva totuus. Me vain vinkkaamme muihinkin kuin yhteen totuuteen, emmekä yhteen ja ainoaan totuuteen edes usko kuten muinaisessa Neuvostiliitossa oli tapana. Toivoisimme, että lukija käyttäisi myös omaa järkeään ja arvostelukykyän. Emme kuitenkaan ole vastuussa typerien poliitikkojemme päätöksistä.

    Arvotamme pitkälle lukijan älynlahjoja emmekä ollenkaan usko, että olisitte kiinnostunut noista avaruuden kivimöykyistä. Muutamat teistä saivartelijoista tosin kyllä uskovat, että joku niistä joskus potoaa ja niin on käynytkin silloin tällöin.

    Mitä ihmettä siinäkin on mutisemista, jos kerromme miehestä, joka väittää olevansa lottovoittaja. Lukijana edustatte sitä surkuteltavaa kansanosaa, jolta kateus vie kalatkin vedestä.

    Terveisin
    Mediatyöläinen, vallan vahtikoira

    Ps. Lehtemme ei julkaise oheista kirjoitustanne, koska se antaa vääristynyttä kuvaa työstämme.

  2. Maailmassa oikeasti tapahtuu tällä hetkellä ihan tajuttoman paljon enemmän hyvää kuin pahaa.
    Miten ihmeessä te hymyilevät eläkeläiset onnistutte aina kaivamaan sen yhden ruman pelottelunaulan sieltä hyvyyden heinäsuovasta, joka olisi pullollaan loistouutisia jos te toivottavasti pian eläköityvät dinot raottaisitte lähes jo sokeita silmiänne?

    Tällä hetkellä Suomessa on valtavaa vauhtia laajeneva kansanliike, jossa ihmiset alkavat kiinnostua todellisesta terveydestä, ajatella itse, kehittää itseään ja auttaa toisiaan. En ole lukenut mediasta muuta kuin jotain tuulesta temmattua ”myrkkygojin” arvostelua. Siksi en perinteistä mediaa enää seuraile. Tämä uusi media toimii niin paljon paremmin. Eikä maksa mitään. Hauskoja eläkepäiviä – koko roskamedialle (jolla ei muuta funktiota ole kuin pitää kansalaiset pieninä, tyhminä ja pelokkaina ja negatiivisina – eikä vahingossakaan antaa mitään lukijan kannalta hyödyllistä, kehittävää infoa. Sotaa ja piiritystilannetta, onneksiolkoon…)

    P.S. Kannattaa jättää ne lääkkeet vähemmälle – vaikka perinteinen media aina niitä kehuu. Blogeista voit lukea mitä 15 lääkkeen peruscocktaili oikeasti tekee. Me voidaan puhua totuutta, koska meidän tulot ei perustu poliittisiin suhteisiin, eikä einesmainoksiin, KUTEN TEIDÄN TULOT.

    • Kannatta tosiaan tyjentää päänsä ja olla lukematta lehtiä. Positiivista ja halpaa! Ne sodatkin on niin kaukana että ei niistä tarvitse välittää ja köyhät kerjäläisetkin saadaan ihan kohta pois silmistä, onneksi! Ovat niin negatiivisia ihmisiä. Pelkällä positiivisella joogalennolla saadaan valtion talouskin tasapainon! Tai siis lehdethän ne nyt keksivät tuon kaiken ikävän ja harmit, kuten oivallisesti osuit naulan kantaan!

      • Arvoisa tammikuu44,

        En oikein usko, että asiat muuttuvat paremmiksi joogalentämällä (se voi kyllä muuten olla hauskaa).

        Mutta yksi kysymys: muuttuvatko asiat paremmiksi, jos vain sadattelemme sitä, kuinka huonosti ne ovat? Vai muuttuvatko ne, kun nostamme esiin epäkohdat, tartumme toimeen ja fiksaamme ne? Ei se vaadi joogalentoa. Se vaatii määrätietoisuutta ja motivaatiota.

        Mitä useampi ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa ajatella ratkaisukeskeisesti pessimismin sijaan, sitä enemmän saamme myös tuloksia aikaan.

  3. Juurikin tästä syystä olen lakannut seuraamasta uutisia. Tärkeät ja omaa elämää koskettavat asiat kuulee kyllä aina jotakin kautta, lopuista huonoista uutisista tulee vain paha mieli.

  4. Tää on vuoden paras kirjoitus kaikista kirkkaasti. Valtamedioita seuraamalla saa niin negatiivisen kuvan maailmasta, ettei kyllä kiinnosta omaa mieltään siellä enää myrkyttää. Kiitos Lauri, sanoit sen, mitä olen ajatellut pitkän aikaa!

  5. Kiitos kaikille kommentoijille mielenkiintoisista näkökulmista!

    Kiitokset erityisesti Ollille tästä huomiosta:
    ”Maailmassa oikeasti tapahtuu tällä hetkellä ihan tajuttoman paljon enemmän hyvää kuin pahaa.”

    Kuinka moni on oikeasti joutunut kohtaamaan omassa elämässään päivittäin sellaisia hirveyksiä, mitä meille uutisoidaan? Ei juuri kukaan. Ja silti ihmiset ovat enemmän peloissaan nyt kuin esimerkiksi sodan jälkeisinä vuosina. Eihän siinä ole mitään järkeä.

    Ongelmana on, että pelottava uutinen on yleismaailmallinen, kun taas positiiviset uutiset ovat pääsääntöisesti yksilöllisiä. Vaikka onkin ihanaa, että pikku-Liisa voitti eilen ratsastuskilpailut, ei sillä ole juurikaan meille merkitystä. Jos taas pikku-Ahmed joutuu kadunvarsipommin uhriksi, koskettaa se meitä kaikkia.

    Onneksi joskus positiivisetkin uutiset saavat palstatilaa, niin kuin Chilen tapauksessa.

  6. Päivitysilmoitus: Uuden maailman All-Stars » Level up!

  7. Minusta ongelma ei ole ensisijaisesti Media. Kaupallistuneena se tietenkin tuottaa sitä tietoa, mikä myy, ja se saa toki usein naurettavia piirteitä varsinkin verkkomediassa, jossa nopeus ja klikkauksien määrä ratkaisee. Kärjistäminen (esim. eriävä mielipide on aina ”raivostumista”), sopivat sana- ja otsikkovalinnat sekä joskus jopa aivan harkittu harhaanjohtaminen ovat sen pelin keinoja. Ihmisten medialukutaito ei vain ole pysynyt tämän pelin kyydissä, mikä sitten heijastuu suhteettomiin suut vaahdossa-reaktioihin asioihin kuin asioihin.

    Nykymedia vain ilmentää nykyaikaa – tiedonvälityksen intensiivisyyden tähden ihmisiltä vain vaaditaan hillitympää asennetta tietotulvaan. Esimerkiksi peruskouluun olisi mielestäni paikallaan sisällyttää pieni oppimäärä mediakritiikkiä, analyyttistä ajattelua sekä aapinen yleisimmistä kusetuksista.

    Väität, että ihmiset ovat enemmän peloissaan kuin sotien jälkeen. Miten perustelet tätä? Millä vertailuarvoilla? Ja jos ovatkin, onko se median syytä, osasyytä vai syytä lainkaan?

    Rokotteista. Luuletko, että THL teki rokotepäätöksen ”iltalehtipaniikin” vuoksi? GSK-yhteyksistä voi toki spekuleerata ja rokotteen tarpeellisuudesta ja influenssan vaarallisuudesta ollaan essonbaareissa montaa mieltä. Asian ollessa ajankohtainen, on siitä kuitenkin uutisoitava, eikä sillon voida jäädä odottelemaan koko kansan konsensusta. Viranomaistieto on luonnollisesti silloin se viisain lähde – huolestuttavinta minusta on vaikutelma, että nykymedian seuraaja valikoi ”totuuden” omien luulojensa ja arvojensa mukaan – edes Poliorokotetta tarjoavaa terkkarin tätiä ei varmaankaan kohta uskota, koska ”salaliittopiruperkeleet valehtelivat sikapiikistäkin”.

    Sen, mitä uutisoidaan sanelee luonnollisesti asian koskettavuus, etäisyys ja merkittävyys kohderyhmälle eli lukijoille. Näistä muodostuu hyvä lukukokemus ja halu seurata samaa mediaa uudestaan.

    PS. huomasin vasta tässä vaiheessa, että tämä blogiposti on jo ikivanha. No, tuli nyt kirjoitettua, joten menkööt eetteriin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s