Esa Saarisen 60v-juhlaseminaari

Järjestimme eilen Esa Saarisen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi juhlaseminaarin, jossa näyttävä joukko suomalaisen akateemisen maailman ja liike-elämän suurnimiä kertoi suhteestaan Saariseen. Huikeassa ja säkenöivässä tilaisuudessa ilmoittautuneista 650 ihmisestä lähes kaikki saapuivat paikalle, ja 600-paikkainen Aalto-yliopiston Mellin-sali hehkui ääriään myöten aitoa innostusta Saarisen filosofiaa kohtaan.

Tilaisuuden avasi Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen johtaja Hannele Wallenius. Hän ei säästellyt ylisanoja alleviivatessaan Saarisen ajattelun merkitystä Aalto-yliopistolle. Walleniuksen jälkeen tilaisuuden puheenjohtaja ja primus motor Frank Martela johdatteli meitä Esa Saarisen filosofiaan. Frank on myös tilaisuudessa julkistetun Elämän filosofi -juhlateoksen päätoimittaja

Frankin jälkeen Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri, professori Ilkka Niiniluoto kysyi, miten entisestä punktohtorista ja systeemikriitikosta on 2000-luvulla sukeutunut merkittävä systeemiälykkö. Saarisen yhdessä Aalto-yliopiston professori Raimo Hämäläisen kanssa kehittämä systeemiälyn käsite on saanut maailman merkittävimmät älykkyystutkijat heristämään korvaansa.

Niiniluodon jälkeen puheenvuoro oli Oxford-tutkija James Wilkillä. Wilk totesi, ettei nykymaailman ongelmia ratkota exceleitä tuijottamalla ja laskutikulla. Tarvitaan inhimillistä ajattelua. Yhden näkökulman inhimilliseen ajatteluun tarjosi Raimo Hämäläinen esitellessään yksityiskohtaisemmin systeemiälyn luonnetta.

Oma puheenvuoroni käsitteli Esa Saarista sokraattisena kapellimestarina. Nähdäkseni Saarisen filosofian ytimessä eivät ole teesit tai kuulijan ylipuhuminen omalle kannalle. Sen sijaan hän toimii sokraattisena johdattelijana, joka saa kunkin ajattelijan oman ajattelun soimaan upeasti omalla tavallaan.

Makke ja Ollis Leppänen esittelivät meille Pafos-pedagogiikkaa. He totesivat James Wilkin tapaan, että tulevaisuuden haasteisiin tarvitaan inhimillistä ajattelua. Keskeisessä roolissa on myös Saarisen Pafos-seminaarista kotiin tuotava psykologinen pääoma. Seminaari ei Leppästen mukaan ole vain filosofiaa – se on myös psykologiaa.

Kirsti Lonka kertoi lennokkaasti ja mukaansatempaavasti kokemuksistaan Saarisen kanssa leoparditakeissa ja -sukkahousuissa Helsingin yliopiston juhlasalin luennoilla. Seminaarin ensimmäisen osion päätti Sam Inkisen terävä media-analyysi, jossa hän luonnehti Esa Saarista Suomen Marshall McLuhaniksi.

Tauon jälkeen vauhtiin pääsi johtajuus- ja bisnesnäkökulma. Johtajuuskonsultit Heikki Peltonen ja Tapio Aaltonen analysoivat tarkkasilmäisesti Saarisen merkitystä johtajuudelle. Peltosen kenties tilaisuuden tunnevoimaisin esitys kertasi hänen Saarisen kanssa jo kymmeniä vuosia kulkemaansa yhteistä matkaa. Aaltonen puolestaan nimesi Saarisen ajattelun ”esasofiaksi” – Esan viisaudeksi.

Lopuksi huippujohtajat J.T. Bergqvist, Pertti Korhonen, Matti Alahuhta ja Jorma Ollila kertoivat, miten Saarinen oli muuttanut heidän ajatteluaan ja toimintaansa. Viesti oli yksimielinen: Saarinen oli onnistunut viemään heidän johtajuuttaan ihmiskeskeisemmäksi ja samalla myös tuloksekkaammaksi. Kuten Alahuhta tilaisuudessa teroitti, asiakastyytyväisyys tulee vasta henkilöstötyytyväisyyden jälkeen. Ihmisistä huolen pitäminen näkyy puolestaan myös yrityksen tuloksessa.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli innostavuudessaan ja syvällisyydessään huikea läpileikkaus Esa Saarisen ajattelusta ja filosofiasta. Puheenvuorojen jälkeen kellekään jäi tuskin epäselväksi, että elämänfilosofi Esa Saarinen on muuttanut suomalaista ajattelua pysyvästi parempaan suuntaan, korostaessaan inhimillisyyttä, elämänmyönteisyyttä ja uskoa meistä joka ikisen mahdollisuuksiin kukoistaa.

PS. Voit katsoa seminaarin verkosta täältä: http://bambuser.com/v/3805999

PS2. Elämän filosofi -kirjaa voi tilata Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen kirjastosta: http://tuta.aalto.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot/

4 thoughts on “Esa Saarisen 60v-juhlaseminaari

  1. Olipas himasmais-kataismainen juttu 😛 Hetki teki painokkaasti mieli poistaa blogisi rss-feedistäni mutta se tunne kesti vain muutaman sekunnin 🙂 Harkitsen vielä.

  2. Antti,

    Hups heijaa, hyvä pointti! Lukaisin tekstini uudelleen ja on aika mielenkiintoista, että vaikka hehkutan seminaarin tai Esan syvällisyyttä, on oma analyysini oikeastaan aika pinnallinen. 🙂

    Ehkä vähän syvällisempää näkökulmaa siihen, mitä ajan takaa löytyy kirjan johdannosta:
    http://bit.ly/elamanfilosofi

    Myös tämä Timo Honkelan blogipostaus on mielestäni aika hyvä:
    http://cogsys.blogspot.fi/2013/08/esa-saarinen-60-years-philosophy-with.html

    Ja lopuksi, itse puheenvuoroista ainakin Ilkka Niiniluodon, James Wilkin ja Raimo Hämäläisen olivat minusta erittäin terävänäköisiä; tässäkin voi toki muodostaa oman näkemyksensä kurkkaamalla yllä linkattua videota. 🙂

  3. Kaiken kaikkiaan hieno juttu ja kirjoitus upeasta ihmisestä. Mieleeni tekstistä jää, että tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa tarvitaan inhimillistä ajattelua. Mukava nähdä, että siihen on osaavia opettajia.

  4. Ajateltiin Saarisesta mitä tahansa, haluan tässä esittää hänelle kiitoksen, vaikka jo auttamattomasti myöhässä juhlapäivää ajatellen. Runsas parikymppisenä aloin tosissani harrastaa filosofiaa ja ensimmäisen sytyke oli Sartren Inho. Noin vuosi sen jälkeen sain ystävältäni lahjaksi uunituoreen Saarisen Pelon, inhon ja valinnan filosofian. Saarisen Sartre-kirja oli oikeastaan ensimmäinen kosketukseni fenomenologiseen teoretisointiin; tosin jo Inhosta olin intuitiivisesti pointit löytänyt. Kirjoitin kirjeen Saariselle käsitellen vapauden suhteellisuutta ja merkin ja kohteen suhdetta (muistaakseni koski mitä on hevonen oliona sinänsä, voiko sitä ilmaista). Vastauskirje alkoi niin saarsimaiseen tapaan: Ajatuksesi lentää kuin nuoli kohti maaliaan. Olin hämmentynyt vastauksesta: että hän niin vilpittömin ja innostunein mielin lähestyi minua. Toinen lyhyt kirjeenvaihtomme koski Wittgensteinin Varmuutta ja taas sain jotain millä jatkaa maallikon epävarmuudessani (joka kylläkin jatkuu yhä).

    Juha Saaren vilpitön kiitos siis Esalle. (Jos joku kiitokseni voi hänelle välittää, olisin hänellekin kiitollinen.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s