Tag Archives: aalto-yliopisto

Startup-yrittäjyyden salat julki

04/12/2019

Jätä kommentti

Startup-maailma on alati huomion kohteena niin hyvässä kuin pahassakin. Yhtäältä menestyviä yrittäjiä Johanna Smårosista Maija Itkoseen, Mårten Mickosista Ilkka Paanaseen juhlitaan talouslehtien sivuilla. Samaan aikaan startup-maailman epäkohtia on alettu ymmärtää nostaa myös yleiseen keskusteluun, jotta ala kehittyisi paremmaksi.

Startupit mahdollistavat sekä yksilöllisen kasvun että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aloilla asioita, jotka vielä kymmenen vuotta sitten olisivat olleet suurimmalle osalle ihmisistä täysin tavoittamattomissa. Startupit voivat olla merkittävässä roolissa myös maailman visaisimpia ongelmia ratkottaessa, koska ne kykenevät usein perinteisiä organisaatioita nopeampiin kokeiluihin ja innovaatioihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalainen startup-skene on noussut yhdeksi maailman elinvoimaisimmista ja se tavoittaa yhä useampia. Silti tunnetut ja toimivat ratkaisut ovat yhä usein vain pienen sisäpiirin tavoitettavissa.

Viime huhtikuussa Aalto-yliopiston opiskelijaekosysteemin Kiuas-yrityshautomon vetäjät Aaro Isosaari ja Niklas Hellström esittivät, että tähän pitää tulla muutos. Sekä Aaro että Niklas olivat innostuneet Helsingin yliopiston ja Reaktorin kehittämästä Elements of AI -verkkokurssista. Kun Aaro ehdotti, että startup-yrittäjyydestä tehtäisiin samanlainen helposti lähestyttävä ja kaikille saatavilla oleva yliopistotasoinen verkkokurssi, ajatus herätti saman tien laajaa innostusta.

Starting Up -kurssin julkistus Slushin päälavalla 21.11.2019.

Itse kurssin kehitysprosessi oli hämmentävä nopeudessaan ja startup-henkisessä ketteryydessään. Aallon yrityskoulutusyksikössämme Aalto Ventures Programissa idea otettiin avosylin vastaan. Yliopiston johto lähti heti tukemaan projektia, erityisesti tuotantotalouden laitoksen johtaja Risto Rajalan ja opetuksen vararehtori Petri Suomalan kannustuksella. Reaktorilta markkinointijohtaja Ville Valtonen otti nopeasti kopin teknisestä toteutuksesta.

Työstimme ensimmäisen kurssiluonnoksen valmiiksi elokuun lopussa Aaron ja Niklaksen sekä Maki.vc:n sijoittaja ja Aalto-yliopiston opiskelija Josefiina Kotilaisen kanssa. Kursisisältöjä laativat myös AVP:n opetuksesta vastaava Sami Tuomi, Reaktorin copywriter Travis Larson sekä tietysti Reaktorin huikea teknologiatiimi Vas Zayarskiyn ja Soile Niemelän johdolla. Lisäksi Kiukaan ja Makin väki pyysi mukaan myös viitisentoista Suomen menestyneintä yrittäjää kertomaan, mikä oikeasti toimii. Pari viikkoa sitten Josefiina julkisti kurssin Slushin päälavalla.

Suomen startup-skene on nyt tullut ensimmäisen vuosikymmenensä päähän. Seuraava vuosikymmen alkaa pian. Sen ytimessä on kaikkien mukaan ottaminen, yhdessä tekeminen ja erityisesti maailman polttavien ongelmien ratkaisu. Verkkokurssi Starting Up on yksi askel kohti yhteisöllisen ja inklusiivisen startup-yrittäjyyden seuraavaa vuosikymmentä.

Verkkokurssi Starting Up löytyy osoitteesta www.starting-up.org. Se on kaikille avoin ja ilmainen. Aalto-yliopiston ja muiden suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat saada kurssin suorituksesta kaksi opintopistettä.

Esa Saarisen 60v-juhlaseminaari

13/08/2013

4 kommenttia

Järjestimme eilen Esa Saarisen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi juhlaseminaarin, jossa näyttävä joukko suomalaisen akateemisen maailman ja liike-elämän suurnimiä kertoi suhteestaan Saariseen. Huikeassa ja säkenöivässä tilaisuudessa ilmoittautuneista 650 ihmisestä lähes kaikki saapuivat paikalle, ja 600-paikkainen Aalto-yliopiston Mellin-sali hehkui ääriään myöten aitoa innostusta Saarisen filosofiaa kohtaan.

Tilaisuuden avasi Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen johtaja Hannele Wallenius. Hän ei säästellyt ylisanoja alleviivatessaan Saarisen ajattelun merkitystä Aalto-yliopistolle. Walleniuksen jälkeen tilaisuuden puheenjohtaja ja primus motor Frank Martela johdatteli meitä Esa Saarisen filosofiaan. Frank on myös tilaisuudessa julkistetun Elämän filosofi -juhlateoksen päätoimittaja

Frankin jälkeen Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri, professori Ilkka Niiniluoto kysyi, miten entisestä punktohtorista ja systeemikriitikosta on 2000-luvulla sukeutunut merkittävä systeemiälykkö. Saarisen yhdessä Aalto-yliopiston professori Raimo Hämäläisen kanssa kehittämä systeemiälyn käsite on saanut maailman merkittävimmät älykkyystutkijat heristämään korvaansa.

Niiniluodon jälkeen puheenvuoro oli Oxford-tutkija James Wilkillä. Wilk totesi, ettei nykymaailman ongelmia ratkota exceleitä tuijottamalla ja laskutikulla. Tarvitaan inhimillistä ajattelua. Yhden näkökulman inhimilliseen ajatteluun tarjosi Raimo Hämäläinen esitellessään yksityiskohtaisemmin systeemiälyn luonnetta.

Oma puheenvuoroni käsitteli Esa Saarista sokraattisena kapellimestarina. Nähdäkseni Saarisen filosofian ytimessä eivät ole teesit tai kuulijan ylipuhuminen omalle kannalle. Sen sijaan hän toimii sokraattisena johdattelijana, joka saa kunkin ajattelijan oman ajattelun soimaan upeasti omalla tavallaan.

Makke ja Ollis Leppänen esittelivät meille Pafos-pedagogiikkaa. He totesivat James Wilkin tapaan, että tulevaisuuden haasteisiin tarvitaan inhimillistä ajattelua. Keskeisessä roolissa on myös Saarisen Pafos-seminaarista kotiin tuotava psykologinen pääoma. Seminaari ei Leppästen mukaan ole vain filosofiaa – se on myös psykologiaa.

Kirsti Lonka kertoi lennokkaasti ja mukaansatempaavasti kokemuksistaan Saarisen kanssa leoparditakeissa ja -sukkahousuissa Helsingin yliopiston juhlasalin luennoilla. Seminaarin ensimmäisen osion päätti Sam Inkisen terävä media-analyysi, jossa hän luonnehti Esa Saarista Suomen Marshall McLuhaniksi.

Tauon jälkeen vauhtiin pääsi johtajuus- ja bisnesnäkökulma. Johtajuuskonsultit Heikki Peltonen ja Tapio Aaltonen analysoivat tarkkasilmäisesti Saarisen merkitystä johtajuudelle. Peltosen kenties tilaisuuden tunnevoimaisin esitys kertasi hänen Saarisen kanssa jo kymmeniä vuosia kulkemaansa yhteistä matkaa. Aaltonen puolestaan nimesi Saarisen ajattelun ”esasofiaksi” – Esan viisaudeksi.

Lopuksi huippujohtajat J.T. Bergqvist, Pertti Korhonen, Matti Alahuhta ja Jorma Ollila kertoivat, miten Saarinen oli muuttanut heidän ajatteluaan ja toimintaansa. Viesti oli yksimielinen: Saarinen oli onnistunut viemään heidän johtajuuttaan ihmiskeskeisemmäksi ja samalla myös tuloksekkaammaksi. Kuten Alahuhta tilaisuudessa teroitti, asiakastyytyväisyys tulee vasta henkilöstötyytyväisyyden jälkeen. Ihmisistä huolen pitäminen näkyy puolestaan myös yrityksen tuloksessa.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli innostavuudessaan ja syvällisyydessään huikea läpileikkaus Esa Saarisen ajattelusta ja filosofiasta. Puheenvuorojen jälkeen kellekään jäi tuskin epäselväksi, että elämänfilosofi Esa Saarinen on muuttanut suomalaista ajattelua pysyvästi parempaan suuntaan, korostaessaan inhimillisyyttä, elämänmyönteisyyttä ja uskoa meistä joka ikisen mahdollisuuksiin kukoistaa.

PS. Voit katsoa seminaarin verkosta täältä: http://bambuser.com/v/3805999

PS2. Elämän filosofi -kirjaa voi tilata Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen kirjastosta: http://tuta.aalto.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot/

Nyt duunia niin kuin olisi jo!

05/09/2011

6 kommenttia

Perjantain Nyt-liitteessä akateemiset ylikouluttautuneet ihmiset esittivät huomioitaan siitä, miltä tuntuu, kun lahjakkaanakaan ei kunnon töitä heru. Tämä keskustelu on kuitenkin nähdäkseni pahasti vinksallaan.

Taustalla pyörii ajatus siitä, että kun olet opintosi tehnyt, töiden pitäisi tupsahtaa itsestään syliin.

Kun CV-klinikalla kerran neuvottiin laittamaan A4-arkille opinnot, työkokemus ja kielitaito, pitäisi ansioluettelon massapostituksella herua työpaikka viimeistään viikon kuluttua. Ja sitten ihmetellään kun puhelin ei soi.

Samaan aikaan on jännä seurata esimerkiksi Aalto-yliopiston yrittäjäporukoita. Aalto Venture Garagen parikymppiset tulevat yrittäjäohjukset eivät laita ansioluetteloitaan menemään ja tuijota sitten vihaisesti puhelinta. Sen sijaan he hakkaavat kellon ympäri kasaan yritysideoita ja pommittavat yrityspomoja Nalle Wahlroosista Jorma Ollilaan niin kauan, että audienssi heruu. Ennen pitkää yksi toisensa jälkeen löytääkin jonkin väylän, jota pitkin pääsee elämässä eteen päin.

Ei millään pahalla aaltolaisia kohtaan, mutta eivät he ole yhtään sen synnynnäisesti lahjakkaampia kuin Helsingin yliopiston politiikan opiskelijatkaan. He vain tekevät tässä työnhakuasiassa jotain olennaisesti oikein.

Tarkoitan sitä, että nykyaikana erityisesti akateemisessa työnhaussa korostuu entisestään kaksi asiaa: oma aktiivisuus ja kyky joustavaan ja luovaan ajatteluun. Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa töihin, sama se vaikka kaapissa pölyttyisi tuplatohtorin tutkinto. Mutta ahkeruuskaan ei riitä, jos menetelmät ovat kehnot.

Jos sen sijaan mietit, mitä oikeasti haluat tehdä, selvität, miten sinun alallasi asiat oikeasti toimivat – miten töitä saadaan, mitä töissä arvostetaan – ja tartut sitten aktiivisesti toimeen, saat aivan taatusti koulutustasi vastaavaa työtä. Esimerkiksi ansioluettelon lähettäminen on aivan turkasen huono konsti saada hommia. Sen sijaan oman alan yritysten ovia koputtelemalla irtoaa työpaikka monin verroin helpommin. Menemällä itse paikan päälle moninkertaistat mahdollisuutesi saada töitä.

Jos työnantaja saa postissa 200 Times New Roman -fontilla printattua CV:tä, ja yksi hakija pamahtaa paikalle hymyillen ja tarmoa täynnä, ei tarvitse paljoa nopalla heittää, kuka saa pestin. Kaikkein taitavimmat työnhakuketut eivät edes odota RekryForumille ilmaantuvaa pestiä – vaan miettivät, mihin haluaisivat päästä töihin, ja käyvät esittäytymässä jo kauan ennen kuin paikka aukeaa. Kun sitten oikeanlaista tekijää kaivataan, muistuu iloinen ja energinen kandidaatti mieleen, eikä pesti välttämättä edes päädy julkiseen hakuun. Jos vielä avaat horisonttia esimerkiksi huomioimalla yrittäjyyden mahdollisuutena, ei työllistymisen mahdollisuusavaruudella ole enää loppua.

Työllistymisessä valta on viime kädessä sinulla itselläsi. Ottamalla selvää toimivista menetelmistä ja tarttumalla sitten toimeen et voi lopulta kuin onnistua.