Kohti joukkokukoistavaa Suomea

Suomi ja muu maailma ovat ennennäkemättömien haasteiden äärellä. Näyttää siltä, ettei viime vuosina maailmaa koetellut markkinatalouden myllerrys johdukaan vain finanssikriisin aiheuttamista suhdannevaihteluista.

Koko markkinatalouden luonne on menossa uusiksi. Markkinarakenteiden – siis kysynnän ja tarjonnan – muutostahti on kiihtynyt tasaisesti jo vuosisatojen ajan. Nyt vauhti alkaa olla niin nopea, etteivät vanhat toimintatavat enää toimi.

Filosofian Akatemia järjesti viime viikolla yhdessä Varman, Fujitsun, Tekesin ja Sitran kanssa huippuseminaarin nimellä Mass Flourishing Finland. Seminaarin pääpuhujana oli taloustieteen nobelisti Edmund Phelps.

Kutsuvierasjoukko koostui suomalaisista yritysmaailman, politiikan ja startup-kentän ykkösketjun johtajista ja tekijöistä. Halusimme tuoda kerralla käsittelyyn Phelpsin ajatuksen joukkokukoistuksesta. Minkälainen on joukkokukoistava Suomi?

Phelpsin mukaan modernin ajan markkinatalous tarjosi ihmisille hetken aikaa huikeat kukoistuksen mahdollisuudet. Modernin ajan innostus ja pioneerihenki tuottivat myös häikäisevää tuottavuus- ja talouskasvua.

Sitten innostus jäi kuitenkin sosialismin ja korporatismin pihteihin. Näissä ajatussuunnissa kun ajateltiin, että johdolla (joko valtion tai yrityksen) on valmiit vastaukset. Sitten ne pitää vain ”jalkauttaa” tai ”implementoida” oikein.

Kun maailma muuttuu nopeasti, ei valmiita vastauksia kuitenkaan enää ole. Sen sijaan tarvitaan ruohonjuuritason innostusta ja mielenkiintoa. Halua pitää omaa osaamista yllä ja löytää nopeita ja erikoisiakin ratkaisuja kun maailma yllättää.

Jos yrityksemme eivät pysty palauttamaan tällaista dynamismia – innostuksesta kumpuavaa liikevoimaa – näemme pian yhä useampia Kodakin tai Nokian tapaisia romahduksia.

Ihmistä ohjaavat psykologiset perustarpeet vapaus, virtaus ja vastuu. Kun nämä tarpeet tyydyttyvät, ihminen voi hyvin. Jos eivät, ihminen ahdistuu ja stressaantuu.

Psykologisten perustarpeiden ja niistä seuraavan sisäisen motivaation vaikutus ei kuitenkaan rajoitu vain hyvinvointiin. Sisäisen motivaation tuottavuusvaikutukset ovat myös hurjat, kuten hiljattain Filosofian Akatemian Frank Martelan ja Karoliina Jarengon Tulevaisuusvaliokunnalle tekemässä selvityksessä käy ilmi. Innostus ja sisäinen motivaatio voivat johtaa jopa satoja kertoja suurempaan tuottavuuteen.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa joukkokukoistavaa yhteiskuntaa. Meillä on huippuluokan koulutusosaamista ja hyvät materiaaliset resurssit. Lisäksi suomalainen ei levittele käsiään vaan tarttuu sisukkaasti toimeen.

Tarvitsemme nyt sormella osoittelun sijaan konkreettisia toimenpiteitä. Niitä tarvitaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin. Ei riitä, että käsketään kansaa kantamaan vastuunsa. Myös työnantajien tulee mahdollistaa innostava työ. Samaten työnantajilta vaatiminen ei riitä, jollei lainsäädäntö tule vastaan. Kaikissa kolmessa vaikutuspisteessä täytyy saada tapahtumaan samaan aikaan.

Kukaan ei tiedä, miten joukkokukoistava yhteiskunta pitää rakentaa. Mutta voimme silti alkaa tehdä heti asioita, jotka johtavat vapauden, virtauksen ja vastuun lisäämiseen niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla.

Tästä syystä viime viikon seminaari on vasta lähtölaukaus kohti suomalaista joukkokukoistusta. Seuraavaksi muotoilemme seminaaripuheenvuorojen ja sen tiimoilta käytyjen keskustelujen pohjalta ehdotuksen 20 käytännön askeleesta kohti joukkokukoistavaa Suomea.

Jotta tämä yhteinen projekti ei jäisi vain filosofinplanttujen tai huippupäättäjien yksinoikeudeksi, jaamme myös piakkoin ehdotuksemme sekä seminaarivideot verkossa kaikkien suomalaisten kommentoitavaksi. Kun kommenttikierros on valmis, julkaisemme ehdotukset syksyn alussa. Sitten on aika tarttua toimeen.

Meillä on unelma siitä, että vuonna 2023 Suomi olisi sellainen maa, jossa on normaalia herätä maanantaiaamuna innostuneena töihin.

Että vuonna 2023 Suomessa olisi maailman paras työelämä, ja päättäjät Washingtonista Pekingiin tulisivat ihmettelemään, mitä täällä tehdään oikein. Vähän samaan tapaan kuin jo nyt tapahtuu koulu- ja peliosaamisemme kanssa.

Tämä on unelma, joka ei ole pelkästään tavoittelemisen arvoinen, vaan voi myös olla ainoa tapa selviytyä tulevasta talousrakenteiden myllerryksestä.

Tämä on myös unelma, joka on täysin toteutettavissa.

Ei ole mitään syytä, miksei Suomi voisi olla globaali suunnannäyttäjä ihmiskeskeiselle talouskasvulle.

Tehdään yhdessä Suomesta joukkokukoistuksen majakkamaa!

9 thoughts on “Kohti joukkokukoistavaa Suomea

  1. Hei wau, hyvältä kuulostaa. Kannattaa kysellä pilvenpiirtäjissä visioivien huippujohtajien lisäksi visioita niiltä kivijalan kulkijoilta, jotka ei kuuluu huippujohtajien kaveri-, naapuri-, tms. piiriin. Jos koko yhteisön voimavarat (tietämys, näkemys, kokemus ja taito) yhdistetään niin puf, pilvilinnojen sijaan meillä on ihan oikeesti kokonaisvaltainen hyväolo niin ulkona kuin sisällä. Koko kylä kasvattaa mentaliteetti myös hyvän yhteiskunnan kasvattamiseen.

  2. Loistava kirjoitus ja kiva kun nämä blogit alkoivat taas. Tätä innostusta ”joukkokukoistusta” mitä Esa ja te muut filosofit tuotte esille, ei ole koskaan liikaa! Yhdyn unelmiinne täysin sydämin.
    Taina

  3. Ihmiset ja yhteisöt innostuvat, kun on syytä innostua. Pelkkä sanahelinä vain hymyilyttää. Nokian puhelimet myivät, kun ne vastasivat sillä hetkellä parhaiten markkinoiden tarpeisiin. Oli syytä innostua. Vastaava tilanne syntyy, jos syntyy myyvä tuote. Ja myyvä tuote syntyy kun se keksitään, tuotteen potentiaalit tunnistetaan ja tuote osataan myydä. Olosuhteet ja niiden kannustavuus ovat toki tärkeitä, mutta oivallusten syntyminen on aina sattumanvaraista. On maltettava odottaa ja siedettävä stagnaatiota. Tietotaitoa on toki pidettävä yllä, mutta ”joukkokukoistus” vaikuttaa lähinnä TYKY-päivän virkisteohjelmalta, ja mielestäni mitään tarkoittamattomat ylisanat pahimmillaan johtavat itsekritiikin alenemiseen. Ei intoa voi ylläpitää ilman syytä, tulee verenmaku suuhun. Jos olisin yrityselämän konsultti keskittyisin nyt kestävän kehityksen, eettisen johtamisen, laajan ja syvällisen ihmiskuvan teemoihin. Ansaintalogiikat muuttuvat, silloin on tiedettävä mistä me olemme valmiit maksamaan itse ja mitä olemme valmiit rahoittamaan muille.

  4. Unelmat on ihania, ja kun ne eletään toiminnan kautta todeksi, niin ne on vielä ihanempia!! Kiitos Lauri valoisasta kirjoituksesta, tykkään sun tyylistä!

    Meissä ihmisissä on paljon käyttämätöntä voimaa ja ideoita. Esimerkiksi Robert Junk ja Norbert Müllert puhuvat kirjassaan ”Tulevaisuusverstaat” (Junk&Müllert 1987, 19–20) ihmisten mielikuvitusvoimasta, valtavasta hyödyntämättömästä potentiaalista. Heidän mukaansa yhteiskunnat menettävät huomattavasti mahdollisuuksia ja kärsivät tappioita miljoonien yksilöiden mielikuvituksen rajoittamisesta, asiantuntijastatuksen aliarvioimisesta ja ihmisten passiivisuuden ylläpitämisestä. Tulevaisuusverstas-ajattelun lanseeranneiden Jungkin ja Müllertin tulevaisuusverstaskokeilut perustuivat ajatukseen siitä, että jos kansalaiset kykenevät kehittämään myönteisiä tulevaisuuskuvia ja toimimaan niiden eteen, kasvaa yhteiskunnassa mahdollisuus siihen, että niistä tulee totta ja sana muuttuu teoiksi. (Jungk ja Müllert 1987,4).

  5. Päivitysilmoitus: Kohti joukkokukoistavaa Suomea | Kohti joukkokukoistavaa Suomea

  6. Päivitysilmoitus: Kutsu yhteiskehittelyyn: Rakennetaan yhdessä joukkokukoistava Suomi « Ajattelun ammattilainen

  7. Päivitysilmoitus: Kutsumuskoneella kohti unelmien työpaikkaa « Ajattelun ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s