Miksi verkkokeskustelut tulehtuvat niin nopeasti?

Sanat eivät tarkoita kaikille samaa. Siitä huolimatta ymmärrämme yleensä toisiamme vallan mainiosti. Normaalissa keskustelussa ihmisten välillä kulkee valtava määrä informaatiota. Ruumiinkielen tutkijoiden mukaan lähes 95% ihmisten keskinäisestä kommunikaatiosta tapahtuu ilman sanoja: kasvonilmeiden, äänenpainojen ja ruumiinkielen avulla. Kun keskustelu siirtyy verkkoon, jää siis valtavan iso osa viestinnälle keskeisistä työkaluista sivuun.

Kun käytössä on vain 5% kommunikaatioarsenaalista, ei ole ihme, että ilmapiiri räjähtää herkästi.

Kun käymme verkkokeskustelua, on käytössämme vain kirjoitettu kieli. Tällöin kommunikaatio tapahtuu jouhevasti vain suurin piirtein samanmielisten kesken: emme tarvitse ruumiinkieltä muuttaaksemme viestin painotusta tai ohjataksemme sitä ihan uuteen suuntaan. Jos kirjoitan “Pasi on ihan tollo”, tulkitsee toinen ihminen tämän kirjaimellisesti. Jos sen sijaan sanon sen naamatusten virnistäen samalla ja painottaen “Pasi on ihan tol-lo”, saa keskustelukumppani muusta viestinnästä vihiä ja tajuaa, että kyseessä onkin lämminhenkinen letkaus.

Sanojen merkityssisällöt eroavat joskus merkittävästikin toisistaan. Jos kyse on kissoista ja maitotölkeistä, ei kommunikaatiossa yleensä tule vastaan ongelmia. Mutta kun puhutaan politiikasta, uskonnosta tai muuten tulenaroista aiheista, muuttuu puhtaasti kirjoitettuna käyty kielenkäyttö erittäin vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Kun tähän lisätään vielä verkon anonymiteetti, on vyyhti valmis. Nimettömänä on helpompi kärjistää: merkitykset erkanevat toisistaan entisestään. Sama keskustelu saattaisi johtaa hedelmällisiin tuloksiin naamatusten käytynä. Verkossa se voi johtaa puolestaan ilmiriitaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verkkokeskustelu olisi jotenkin huono juttu. Päin vastoin: verkko foorumeineen, blogeineen ja Facebookeineen tarjoaa meille upean mahdollisuuden ajatusten vaihtoon. Meidän kannattaisi kuitenkin aina verkossa viestiessämme pitää mielessä, että ruudulle piirtyy vain 5% siitä, mitä keskustelukumppani tarkoittaa.

Usein on siis niin, ettei hän oikeasti tarkoita lainkaan sitä, mitä luulet. Jos päässä meinaa siis alkaa kiehahtaa, laita kone kiinni, kilauta kaverille ja kutsu hänet kahville. Yhdeksän kertaa kymmenestä kyseessä on silkka väärinkäsitys.

3 tapaa käyttää ruumiinkieltä

Ihmisten väliset viestit eivät välity vain siinä, mitä sanomme. Myös ruumiimme viestii jatkuvasti aikeistamme, ajatuksistamme ja tunteistamme. Tässä kolme hyvää syytä siihen, minkä takia on hyvä oppia tuntemaan ruumiinkieltä.

1. Tunnista sanattomat viestit

Viestintä ei perustu vain sanottuun. Monien tutkimusten mukaan valtaosa ihmisten välisestä viestinnästä perustuu ilmeiden, ruumiinkielen ja äänenpainojen tulkintaan. Albert Mehrabianin 1950-luvulla tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että  sanavalintojen rooli viestin välittämisessä on vain noin 7 prosenttia kokonaisviestinnästä.

Opettelemalla tulkitsemaan ruumiinkieltä tunnistat, milloin keskustelukumppanisi on aidosti kiinnostunut sanomastasi, ja milloin puheenaihetta kannattaa vaihtaa pikimmiten. Ruumiinkieltä tulkitsemalla osaat ohjata puheenaiheet kummallekin osapuolelle mieluiselle maaperälle.

Sanattomien viestien tulkinnassa kannatta olla kuitenkin myös varuillaan. Joskus kädet menevät puuhkaan vain siksi, että keskustelukumppanillasi on kylmä – eikä siksi, että hän kokisi juttusi uhkaavaksi. Samaten niin sanotut valehtelusignaalit ovat usein harhaanjohtavia – ihminen kun käyttäytyy lähes kuin valehtelisi esimerkiksi silloin, jos häntä vain epäillään valehtelemisesta.

Yleisimpien ruumiinkielen signaalien tunnistaminen on kuitenkin hyödyllistä viestinnän tehostamiseksi. Näin opit tulkitsemaan juttukumppanisi viestit sujuvasti.

2. Viestitä kehollasi

Ruumiinkielen tulkinnan lisäksi on hyvä tuntea erilaiset keholla viestimisen tavat. Jos esimerkiksi pidät esitelmää, ei yleisöä kannata osoitella sormella – se koetaan yhtenä uhkaavimmista eleistä. Sen sijaan esimerkiksi puheenvuoroja jakaessasi voit osoittaa vuorossa olevaa avoimella kädellä.

Yleensäkin on hyvä paljastaa kämmenet sekä uusia ihmisiä tavatessasi, että esitelmöidessäsi. Näin muut näkevät, että olet hyvällä asialla. Kyseessä on samaa perua oleva ele, kuin kätteleminenkin – paljaat kämmenet eivät kätke asetta.

On myös hyvä opetella hymyilemään erilaisissa esiintymis- ja vuorovaikutustilanteissa. Hymy on yksi tehokkaimmista jään sulattajista, ja yksi valloittavimmista tavoista viestiä ilmein. Tässäkin tietoisella harjoituksella saat ihmeitä aikaan, olit sitten luonnostasi millainen yrmyniska tahansa.

3. Vaikuta mielialoihisi

Kuten kirjoitin maanantain blogitekstissä, voit vaikuttaa ruumiinkielelläsi myös omiin mielialoihisi. Hymyilemällä sateisena maanantaipäivänä piristät omaa mielialaasi. Purkamalla puolestaan erilaisia ruumiisi puolustusasentoja kuten ristittyjä käsiä tai jalkoja tunnet olosi itsevarmemmaksi.

Jostakin syystä ilmeidemme ja tuntemusten välillä kulkee kaksisuuntainen tie. Kun yhdistät tätä ymmärrystä ruumiinkielen tuntemukseen, voit vaikuttaa monipuolisesti omiin tuntemuksiisi säätelemällä asentojasi, eleitäsi ja ilmeitäsi.

Ruumiinkieli on kieli, jota kaikki puhumme enemmän tai vähemmän luonnostaan. Opettelemalla ruumiinkielen aakkoset kykenet ymmärtämään juttutoveriasi entistä jouhevammin, viestittämään kehollasi sekä vaikuttamaan myönteisesti omiin mielialoihisi. Alkuun pääset vaikkapa tutustumalla Barbara ja Allan Peasen kirjaan The Definitive Book of Body Language. Voit tilata sen täältä.

Mitä sinun ruumiinkielesi kertoo – ja mitä voit tehdä sillä?

Hymyiletkö siksi, että olet onnellinen – vai oletko onnellinen siksi, että hymyilet? Tosiasiassa kumpikin pitää paikkansa. Hymy seuraa hyvää oloa, mutta vääntämällä kurjana päivänä suupielet ylöspäin, alkaa myös usein tuntua paremmalta. Tämä kaksisuuntaisuus ei rajoitu kuitenkaan vain hymyyn. Koko ruumiisi kertoo, miltä sinusta tuntuu – ja ruumiisi avulla voit myös vaikuttaa tuntemuksiisi.

Ruumiinkielen tuntemus on hyvä apu sosiaalisessa kanssakäymisessä.* Jos työtoverisi kuuntelee juttuasi kädet puuhkassa, on hyvä tietää, että hän kokee juttusi uhkaavaksi tai tylsäksi. Ja jos taas treffikumppanisi fiksailee jatkuvasti kampaustaan, voi olla, että tänään käy flaksi.

Viestität jatkuvasti ruumiinkielelläsi, miltä sinusta tuntuu. Voit myös vaikuttaa omiin tuntemuksiisi tarkkailemalla ruumiinkieltäsi.

Jos huomaat kuuntelevasi tylsää kollegaa kädet puuhkassa, laita kädet sivuille. Tällöin viestität kollegallesi, että olet oikeasti kiinnostunut hänen sanomastaan. Näin kiinnostut myös helpommin siitä, mitä sinulle sanotaan. Myös luennon kuuntelu kädet puuhkassa on aivan erilainen kokemus, kuin käsiä pöydällä lepuuttaen. Jos taas istut jalat ristissä, viestität epävarmuutta. Koivet avaamalla tunnet myös olosi pian itsevarmemmaksi, ainakin jos et ole oikeasti hyökkäyksen kohteena.

Samaten kannattaa kokeilla vääntää suupielet hymyyn vaikka väkisin, jos maanantaiväsymys pääsee yllättämään. Fritz Strackin 1980-luvulla tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että suupielten ylös vääntäminen lisäsi ihmisten onnellisuuden tunnetta – vaikka koeasetelmassa temppu tehtiin pitämällä lyijykynää hampaiden välissä.

Jostain syystä ruumiinkieli toimii kumpaankin suuntaan. Ruumiinkielesi ei siis ainoastaan kerro, miltä sinusta tuntuu. Sen lisäksi, että viestit tuntemuksiasi koko kehosi voimalla muille, voit myös kertoa itsellesi, miltä haluat, että sinusta tuntuu hyödyntämällä ruumiinkieltäsi. Kokeile vaikka.

* Jos olet kiinnostunut tutustumaan ruumiinkieleen, aloita vaikkapa kurkkaamalla Barbara ja Allan Peasen teosta The Definitive Book of Body Language.